Aura retkikohteet

Aura on noin 3 900 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa Aurajoen keskijuoksulla, noin 25 kilometriä Turusta koilliseen. Kunta on pinta-alaltaan Manner-Suomen pienin kaupunkinimitystä käyttämätön kunta, eikä sen alueella ole yhtään järveä. Tälle sivulle on koottu Auran viralliset retki-, ulkoilu- ja kulttuurikohteet: Aurajoen kosket ja kansallismaisema, Kurjenrahkan kansallispuisto, Koivuniemen virkistysalue, ulkoilureitit, kentät, museot ja kirkko.

Auran luonto lyhyesti

Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen erilaiseen osaan. Joen itäpuolella maaperä on moreenia ja maasto epätasaista, kun taas länsipuolella maisema on alavaa savimaata. Aura on yksi harvoista Suomen kunnista, joissa ei ole yhtään järveä. Kunnan luoteiskärki ulottuu Kuhankuonoon, jossa kahdeksan kunnan rajat kohtaavat, ja sinne ulottuu myös Kurjenrahkan kansallispuisto.

Aurajoki on kunnan tärkein vesistö. Se saa alkunsa Oripään harjualueilta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun. Joen varrella on lehtoja, rantaniittyjä ja koskia, ja se on osa Aurajokilaakson kansallismaisemaa. Kunnan alueella merkittävin yksittäinen luontokohde on Hypöistenkoski ympäristöineen.

Auran luoteisosassa avautuvat Kurjenrahkan laajat keidassuot, jotka ovat Varsinais-Suomen suurimpia luonnontilaisia suoalueita. Savojärvi ja Kuhankuono ympäristöineen muodostavat retkeilijälle monipuolisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät suoluonto, aarnimetsät ja historiallinen rajapyykki.

Auran historia lyhyesti

Auran alueen nykyiset kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa. Kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään ja Prunkkala Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636, ja Asemanseutu sai alkunsa vuonna 1876, kun sinne avattiin rautatieasema. Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917.

Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1804, ja sen vieressä seisova kellotapuli on vuodelta 1774. Aurajokilaakson viljelymaisema on maamme vanhinta kulttuurimaisemaa: ensimmäisiä peltoja viljeltiin jo rautakaudella. 1900-luvulla Aura kehittyi maatalousvaltaiseksi kunnaksi, jonka identiteetti rakentuu yhä Aurajoen ja sen viljelymaiseman varaan.

Auran kylät ja taajamat

Auran keskustaajama on Auran asemanseutu, joka syntyi rautatien ympärille. Prunkkala on vanha kirkonkylä Aurajoen eteläpuolella, ja sen ympäristössä sijaitsevat kirkko, kellotapuli ja Prunkkalan Poikettava. Kuuskoski tunnetaan Koskipirtistä ja Aurajoen koskesta, ja Lahto sekä Simola ovat maaseutumaisia kyliä kunnan etelä- ja lounaisosissa.

Kunnan pohjoisosassa ovat muun muassa Hypöinen, Pitkäniitty ja Auvainen. Kylät ovat pieniä, ja palvelut keskittyvät asemanseudulle. Auran 23 henkikirjakylää kertovat pitkästä maaseutuasutuksen perinteestä.

Aura retkikohteet kartalla

Aura retkikohteet

Kaikki Auran retkikohteet

• Ulkoilulahto
• Hypöisten luontopolku
• Keskuspuisto Central Park
• Simolan ulkoilualue ja kuntoportaat
• Sisupuisto
• Kirkonkulman pururata
• Auran skeittipuisto
• Auran minigolf
• Auran liikuntakentät
• Auran leikkipuistot
• Auran koirapuisto
• Auran luistelukentät
• Koivuniemen virkistysalue
• Kurjenrahkan kansallispuisto
• Aurajoki
• Aurajoentien matkailutie
• Auran kirkko
• Koskipirtti
• Prunkkalan Poikettava
• Veräjänkorvan museo
• Toivo Anttila -huone ja Taidegalleria Joen Helmi

Mitä Aurassa voi tehdä

Aurassa voi patikoida Kurjenrahkan kansallispuistossa, kiertää Savojärven kierroksen, uida ja saunoa Koivuniemen virkistysalueella sekä kävellä Hypöistenkosken luontopolulla. Aurajokilaakson kansallismaisema on parhaimmillaan pyöräillen tai autolla Aurajoentiellä, ja jokivarressa voi kalastaa asianmukaisilla luvilla.

Perheille Aurassa on leikkipuistoja, minigolf, skeittipuisto, luistelukenttiä ja kesäisiä tapahtumia Sisupuistossa. Kulttuurista vastaavat Auran kirkko, Koskipirtti, Prunkkalan Poikettava, Veräjänkorvan museo sekä kirjaston Toivo Anttila -huone ja Joen Helmi -galleria.

Miten Aurassa liikkuu

Auran halki kulkee Turun–Tampereen rautatie, ja Auran asemalla pysähtyvät paikallisjunat. Turusta pääsee Aurassa myös bussilla, ja kunnan sisäiset etäisyydet ovat lyhyitä. Keskustaajama on tiivis, joten monet kohteet ovat kävelymatkan päässä toisistaan.

Autolla liikkuminen on helppoa: valtatie 9 kulkee Kuuskosken kautta, ja Turuntie sekä Tarvasjoentie yhdistävät kunnan kyliä. Aurajoentien matkailutie on historiallinen reitti Turusta Oripäähän. Pysäköinti kohteilla on pääosin ilmaista, ja se on merkitty karttoihin.

Naapurikunnat ja maakunta

Auran naapurikunnat ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunta kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Loimaan seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Retkeilijän muistilista Aurassa

Tarkista ennen lähtöä reittien kunto, uimaveden laatu ja mahdolliset maastopalovaroitukset. Aurajoessa ei ole julkisia uimapaikkoja, joten uinti kannattaa suunnata Koivuniemen uimarannalle. Kurjenrahkan kansallispuistossa leiriytyminen on sallittua vain merkityillä telttailualueilla, ja koirat on pidettävä kytkettyinä. Aurajokilaakson viljelymaisemassa liikutaan yksityisten peltojen lähellä, joten pysy teillä ja poluilla. Keväisin Aurajoki voi tulvia, ja talvella jäätä ei valvota.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.