Parainen retkikohteet

Parainen on Suomen saaririkkain kaupunki: sen alueella on yli 10 000 saarta ja luotoa, ja kunnan pinta-alasta noin 80 prosenttia on vettä. Saaristokaupunki syntyi vuonna 2009, kun Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät. Tähän oppaaseen on koottu Paraisten viralliset retki-, ulkoilu-, liikunta-, saaristo- ja kulttuurikohteet: Saaristomeren kansallispuisto, Seili, Utö, Jurmo, Nauvon ja ulkosaariston kylät, Saariston Rengastie sekä kunnan uimarannat, luontopolut ja museot.

Merenrantaa, venepaikkoja ja rakennuksia Airistolla Paraisilla
Airiston venesatamaa Paraisilla. Kuva: Samuli Lintula, CC BY 2.5. Kuva Wikimedia Commonsissa.

Parainen lyhyesti

Maakunta
Varsinais-Suomi (Turun seutukunta)
Sijainti
Saaristomeri; Turkuun noin 23 km, Helsinkiin noin 173 km
Asukkaat
noin 14 700 (2026)
Kielet
kaksikielinen: noin 54 % ruotsinkielisiä
Perustettu
2009 (Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät)
Pinta-ala
noin 5 548 km², josta vettä noin 4 666 km²
Saaria
yli 10 000, joista yli sata ympärivuotisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä
Kunta-alueet
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö ja Ulkosaaristo
Naapurit
Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Naantali, Sauvo, Turku, Brändö, Sottunga ja Kökar
Retkikohteita tällä sivulla
29
Tiedot päivitetty
27.10.2026

Paraisten luonto lyhyesti

Parainen sijaitsee Saaristomeren länsiosassa, jossa saaret ja vedet muodostavat Euroopan laajimman saariston. Kunnan alue jakautuu sisäsaaristoon ja ulkosaaristoon: sisäsaaristossa on metsiä, peltoja ja suojaisia lahtia, kun taas ulkosaaristossa on karuja kallioluotoja, avointa merta ja pitkiä etäisyyksiä. Saaristomeren vesi on murtovettä, joten siellä elävät sekä meri- että sisävesilajit.

Paraisten luonto on poikkeuksellisen monimuotoista. Houtskarin ja Iniön saarilla on kalkkipitoisen maaperän ansiosta reheviä lehtoja, pähkinäpensaita ja lehdesniittyjä. Paraisten harjusaaret ovat osa Salpausselkien jatketta, ja niiden hiekkarannat ja harjumaisema ovat harvinaisia saaristossa. Ulkosaaristossa on Suomen tärkeimpiä merilintujen pesimäalueita, ja merikotka on nykyisin tavallinen näky.

Saaristomeren kansallispuisto kattaa noin 2 000 saarta ja 535 neliökilometriä. Puisto perustettiin vuonna 1983, ja se on osa Saaristomeren biosfäärialuetta, joka liitettiin Unescon ohjelmaan vuonna 1994. Paraisten alueella puistoon kuuluvat muun muassa Jurmo, Berghamn, Nötö, Aspö ja Jungfruskäri. Natura 2000 -alueita Paraisissa ovat Saaristomeri (FI0200090), Paraisten harjusaaret (FI0200111), Houtskarin lehdot (FI0200046) ja Iniön saaret (FI0200047).

Paraisten historia lyhyesti

Paraisten historia ulottuu keskiajalle. Paraisten kirkko on yksi Varsinais-Suomen parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kivikirkoista, ja sen vanhin osa, Agricola-kappeli, rakennettiin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1300-luvulta lähtien, ja teollinen louhinta alkoi 1800-luvun lopulla. Kalkkiteollisuus muovasi kaupungin taloutta ja kaupunkikuvaa.

Saariston kylät elivät pitkään kalastuksesta, hylkeenpyynnistä, merenkulusta ja maataloudesta. Korppoo tunnettiin luotseistaan ja majakanvartijoistaan, Nauvo oli tärkeä lossisolmu, ja Houtskari oli vahva maatalouspitäjä. Iniö oli pieni kalastajakunta. 1900-luvulla matkailu ja kesäasutus alkoivat kasvaa, ja Saaristotien valmistuminen 1960–1980-luvuilla mullisti liikkumisen.

Vuonna 2009 Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät Paraisten kaupungiksi. Nykyisin Parainen on sekä teollisuus- että matkailukaupunki, jossa saaristokulttuuri ja merellinen luonto ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Seili on tunnettu sairaalahistoriastaan, Utö majakastaan ja Jurmo soraharjustaan.

Paraisten kylät ja kunta-alueet

Paraisten keskusta sijaitsee Airiston pohjoispuolella, ja se on kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Keskustassa ovat kirkko, Vanha Malmi, kalkkikaivos, Keskuspuisto ja suurin osa palveluista. Keskustan tuntumassa ovat muun muassa Bläsnäs, Norrby, Mustfinn, Lillholmen ja Finby.

Nauvo on kunnan vilkkain saaristokylä, jossa on noin 1 500 vakituista asukasta ja noin 3 000 saarta. Korppoo tunnetaan merenkulusta ja Verkanin satamasta, Houtskari rehevästä luonnostaan ja Mossalan saaressa sijaitsevasta golfkentästä, ja Iniö pienuudestaan sekä Saariston Rengastien varrella sijainnistaan. Ulkosaaristo on kuudes kunta-alue: siihen kuuluvat muun muassa Utö, Jurmo, Nötö, Berghamn ja Aspö.

Parainen retkikohteet kartalla

Paraisten retkikohteet kartalla. © OpenStreetMap contributors

Avaa kartalla ↗

Parainen retkikohteet

Unescon biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue on Unescon kohde, joka kattaa kansallispuiston ja elävän saaristoyhteiskunnan. Lue, mitä alue tarkoittaa ja miten siellä liikutaan.

Metsä- ja saaristovaellusreitti

Sattmarkin vaellusreitti

Sattmarkin vaellusreitti Paraisilla: 11 km merkitty reitti saariston metsissä ja kallioilla, lyhyemmät lenkit perheille.

Kaupunkiluontopolut

Paraisten keskustan luontopolut: Munkviken ja Liljapolku

Paraisten keskustan luontopolut: Munkvikenin 2 km rastireitti ja Lillholmenin 1,3 km Liljapolku. Helppoja lenkkejä kaupungin tuntumassa.

Näköalavuoren luontopolku

Vepon luontopolku ja Vårdkasberget

Vepon luontopolku nousee Vårdkasbergetille, Paraisten korkeimmalle kohdalle. 1,9 ja 4,4 km reitit, näköalalaavu ja saaristomaisemat.

Kartanon metsäpolut

Lemlahden kartanon luontopolut

Lemlahden kartanon luontopolut Paraisilla: Mustikkapolku 2,8 km ja Puolukkapolku 1,3 km. Metsäisiä lenkkejä kartanon mailla.

Kosteikko- ja lintukohde

Lenholman luonnonsuojelualue ja lintutorni

Lenholman luonnonsuojelualue Paraisilla: lintutorni, grillikatos ja Mattholminfladanin kosteikko, jossa on tavattu 29 uhanalaista lajia.

Natura 2000 -harjusaaret

Paraisten harjusaaret

Paraisten harjusaaret on 211 hehtaarin Natura 2000 -alue ulkosaaristossa. Harjusaaria, pronssikautinen hautaröykkiö ja harvinaista lajistoa.

Natura 2000 -lehtoalue

Houtskarin lehdot

Houtskarin lehdot on 256 hehtaarin Natura 2000 -alue: kalkkipitoisia pähkinä- ja saarnilehtoja sekä uhanalaista lajistoa.

Natura 2000 -lehtosaaret

Iniön saaret

Iniön saaret on 239 hehtaarin Natura 2000 -alue: reheviä lehtosaaria, pähkinä- ja saarnilehtoja sekä lehdesniittyjä.

Saariston kylä- ja luontopolut

Nauvon ja Kirjaisten polut

Nauvon ja Kirjaisten polut: Jatulintarha, Vargberget, Auvon polku ja Kirjaisten keltaiset ja punaiset reitit. Helppoja saaristolenkkejä.

Kylä- ja metsäpolku

Korppoon Biosfääripolku

Korppoon Biosfääripolku on 1,8 km reitti koulukeskuksen ja Verkanin sataman välillä. Havumetsää, pähkinälehto ja saaristomaisemaa.

Kansainvälinen pyhiinvaellusreitti

Pyhän Olavin merireitti

Pyhän Olavin merireitti kulkee Saaristomeren halki Turusta Tukholmaan. Paraisten osuus yhdistää Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön satamat.

Saariston pyöräilyreitti

Pieni rengastie

Pieni rengastie on noin 100 km pyöräilyreitti Paraisten ja Nauvon saaristossa. Lyhyempi ja rauhallisempi vaihtoehto Saariston Rengastielle.

Historiallinen saari ja tutkimusasema

Seili – sairaalasaari Saaristomerellä

Seili on historiallinen sairaalasaari Nauvossa: leprasairaala, psykiatrinen sairaala ja nykyinen tutkimusasema. Lue historia, saapuminen ja palvelut.

Ulkosaariston majakkasaari

Utö – Suomen eteläisin asuttu saari

Utö on Suomen eteläisin asuttu saari: vanha majakka, lintuasema ja karu ulkosaaristo. Lue saapuminen yhteysaluksella, palvelut ja historia.

Ulkosaariston kyläsaari

Jurmo – soraharjun saari

Jurmo on Saaristomeren kansallispuiston soraharjusaari: hiekkarannat, katajanummi, alpakat ja lintuasema. Lue saapuminen ja palvelut.

Ulkosaariston kyläsaaret

Ulkosaariston saaret: Nötö, Berghamn, Aspö ja Brännskär

Ulkosaariston saaret Nötö, Berghamn, Aspö ja Brännskär: kyläelämää, perinnemaisemia ja hiljaista saaristoa. Lue saapuminen.

Keskiaikainen kivikirkko

Paraisten kirkko

Paraisten kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko 1300-luvulta. Agricola-kappeli, keskiaikaiset maalaukset ja RKY-ympäristö.

Saaristoseurakuntien kirkot

Saariston kirkot ja kappelit

Saariston kirkot ja kappelit: Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kirkot sekä Utön ja Nötön kappelit. Lue historia ja saapuminen.

Avolouhos ja teollisuushistoria

Paraisten kalkkikaivos

Paraisten kalkkikaivos on Suomen suurin kalkkikivikaivos. Näköalapaikka ja Koirabaanan kuntoportaat avaavat näkymän avolouhokseen.

Historiallinen puutaloalue

Vanha Malmi – puutaloalue

Vanha Malmi on Paraisten historiallinen puutaloalue kanavan varrella. Kävele kujia, katsele 1800-luvun taloja ja tutustu saaristokaupungin historiaan.

Saariston kotiseutu- ja erikoismuseot

Paraisten museot

Paraisten museot: kotiseutumuseo, teollisuusmuseo, Nauvon merenkulkutalo, Korppoon ja Houtskarin museot sekä Utön Stenhuset. Lue aukioloajat.

Kaupunkipuisto ja vapaa-ajanalue

Paraisten Keskuspuisto

Paraisten Keskuspuisto: minigolf, frisbeegolf, beach volley, ulkokuntosali ja leikkipuisto. Suntin siltakierros 2,7 km ja Green Flag Award.

Urheilukentät, hallit ja erikoisradat

Paraisten liikuntapaikat

Paraisten liikuntapaikat: urheilukentät, jäähalli, kuntosalit, padel, streethalli, skeittipuisto ja frisbeegolfradat. Lue sijainnit ja palvelut.

Hiihtoladut ja kuntoradat

Paraisten ladut ja kuntoradat

Paraisten ladut ja kuntoradat: Finbyn 6–8 km valaistu latu, Tennby 2,4 km, Nauvo 2,2 km sekä Korppoon ja Houtskarin ladut.

Kunnan viralliset uimarannat

Paraisten uimarannat

Paraisten seitsemän virallista uimarantaa: Bläsnäs, Norrby, Mustfinn, Lillholmen, Framnäs, Likholm ja Kannvik. Lue sijainnit ja turvallisuus.

Saariston vierasvenesatamat

Paraisten vierasvenesatamat

Paraisten vierasvenesatamat: Airisto, Kalkholm, Kirjais, Verkan, Pärnäs, Utö, Jurmo, Nötö, Aspö ja Brännskär. Lue palvelut ja saapuminen.

Saaristokylä ja kunta-alue

Nauvo – saariston vilkas kylä

Nauvo on Paraisten vilkkain saaristokylä: ravintolat, satama, kirkko, uimarannat ja luontopolut. Lue saapuminen lossilla ja palvelut.

Saariston kunta-alueet

Korppoon, Houtskarin ja Iniön kylät

Korppoon, Houtskarin ja Iniön kylät: saaristokulttuuria, kirkkoja, satamia ja Saariston Rengastie. Lue saapuminen ja palvelut.

Kaikki Paraisten retkikohteet

Mitä Paraisissa voi tehdä

Paraisten retkeily painottuu saaristoon, veteen ja saariin. Saaristomeren kansallispuistossa voi patikoida, telttailla, meloa ja veneillä; puistossa on merkittyjä reittejä ja retkisatamia useilla saarilla. Saariston Rengastie ja Pieni rengastie sopivat pyöräilijöille ja autoilijoille, ja Pyhän Olavin merireitti yhdistää saariston satamat pyhiinvaellusperinteeseen. Kunnan omat luontopolut, kuten Sattmark, Vepo, Lenholma, Munkviken ja Lemlahti, tarjoavat lyhyempiä päiväretkiä.

Vesillä liikkuminen on Paraisissa keskeistä: melonta, purjehdus, kalastus ja veneily ovat suosittuja. Vuokraveneitä, kajakkeja ja SUP-lautoja on saatavilla useilla saarilla. Uimarantoja on seitsemän, ja ne ovat maksuttomia. Talvella ladut ja kuntoradat palvelevat hiihtäjiä, ja osa rannoista toimii avantouintipaikkoina.

Kulttuurikohteista tärkeimpiä ovat Paraisten kirkko, Vanha Malmi, kalkkikaivos, Seili ja saariston kirkot. Museoita on yhdeksän, ja ne esittelevät merenkulkua, teollisuutta ja saariston arkea. Kesällä Paraisilla on paljon tapahtumia, kuten Saaristomeren sadonkorjuujuhlat ja kylien kesätapahtumat.

Miten Paraisissa liikkuu

Paraisille pääsee autolla Turusta noin 25 minuutissa. Saaristotie jatkuu Paraisten keskustasta Nauvoon, jossa on ilmainen maantielautta, ja edelleen Korppooseen ja Houtskariin. Iniöön pääsee Houtskarista kesäisellä lauttayhteydellä tai Kustavin kautta lossilla. Lossit ja lautat ovat osa matkaa, ja niiden aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen.

Julkinen liikenne: Turusta on bussiyhteyksiä Paraisille, Nauvoon, Korppooseen ja Houtskariin. Iniöön ja ulkosaaristoon yhteydet ovat harvemmat. Ulkosaariston saariin pääsee Nauvon Pärnäsistä lähtevällä ilmaisella M/S Utö -yhteysaluksella, joka pysähtyy Berghamnissa, Nötössä, Aspössä, Jurmossa ja Utössä. Seiliin pääsee yhteysaluksella Nauvon kirkonkylästä tai Strandbystä.

Keskusta on pieni ja kävelykelpoinen. Pyöräily on suosittu tapa liikkua saaristossa, ja pyöriä voi vuokrata useista paikoista. Autolla liikkuessa on huomioitava, että lossijonoissa voi olla ruuhkaa kesäviikonloppuina.

Naapurikunnat ja maakunta

Paraisten naapurikuntia ovat Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Naantali, Sauvo, Turku sekä Ahvenanmaan Brändö, Sottunga ja Kökar. Näistä Brändön, Sottungan, Sauvon ja Kustavin vastainen raja on vain merellinen. Kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Turun seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) vastaa Paraisten sosiaali- ja terveyspalveluista.

Parainen tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa muun muassa Saariston Rengastien, Pyhän Olavin merireitin ja Saaristomeren biosfäärialueen kehittämisessä. Saaristomeren kansallispuisto jatkuu Kemiönsaaren puolelle, ja Houtskarin ja Iniön lehdot muodostavat kokonaisuuden naapurikuntien suojelualueiden kanssa.

Retkeilijän muistilista Paraisissa

Tarkista ennen lähtöä sää, lossien ja yhteysalusten aikataulut sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Saaristossa tuuli, sumu ja kylmä vesi voivat yllättää, ja puhelimen kuuluvuus on paikoin heikko. Kansallispuistossa jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa: leiriytyminen on sallittua vain osoitetuilla telttailualueilla, tulet vain sallituilla paikoilla ja koirat on pidettävä kytkettynä.

Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa, ja sinilevätilanne on tarkistettava ennen uintia. Lenholman luonnonsuojelualueella koirat ovat kiellettyjä. Lossijonoissa kannattaa varata aikaa erityisesti kesäviikonloppuina. Talvella latuja ja jäätä ei valvota, ja jäälle saa mennä vain, jos se on todettu turvalliseksi.

Paraisten keskustassa on kauppoja, apteekki, kirjasto, kahviloita ja ravintoloita. Saariston kylissä palvelut ovat pienemmät, ja osa on auki vain kesäkaudella. Museot ja kirkot kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä niiden aukioloajat vaihtelevat.

Tunnisteet: Parainen

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.