Ylikylä ja Ihodenjoen suisto

Ylikylä on Pyhärannan vanhimpia kyliä, joka syntyi keskiajalla Laitilasta merelle johtaneen kauppareitin varteen. Kylä sijaitsee Ihodenjoen varrella lähellä sen Mannerveden pohjukkaan laskevaa suuta. Museovirasto on määritellyt Ylikylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja kylän agraarimaisema on säilynyt poikkeuksellisen hyvin.

Miten sinne pääsee

Ylikylä sijaitsee noin viisi kilometriä Pyhärannan keskustasta kaakkoon. Autoilija ajaa Rantatieltä Ylikylän suuntaan ja seuraa kylätietä; pysäköinti tapahtuu tien varteen merkityille paikoille. Keskustasta voi kävellä tai pyöräillä kylätietä pitkin. Julkinen liikenne kulkee Rantatietä pitkin, ja lähimmältä pysäkiltä on noin kilometri kyläraitille.

Reitit ja kohteet

Ylikylässä ei ole merkittyä luontopolkua. Kyläraitti ja joenvarren tiet muodostavat kuitenkin helpon kävelylenkin, jolla näkee vanhoja taloja, aittoja ja jokimaisemaa. Ihodenjoki virtaa kylän halki ja laskee Kaukanlahdella Mannerveden perukkaan. Kalastus on sallittua jokamiehenoikeudella tietyin rajoituksin, mutta koski- ja kutualueilla liikkumista on vältettävä.

Mitä alueella voi tehdä

Kylämaiseman katselu, valokuvaus, kävely, pyöräily, kalastus joen varrella.

Luonto

Ihodenjoki on pieni rannikkovesistö, jonka valuma-alue on 191 km². Vesi on tummaa ja ravinteikasta, ja joenvarressa kasvaa leppää, koivua, pajua ja tuomea. Joen suisto on lintujen kannalta kiinnostava: siellä voi nähdä muun muassa sinisorsia, telkkiä ja kahlaajia muuton aikana. Ympäröivä maisema on viljeltyä jokilaaksoa, jossa pellot ja metsäsaarekkeet vuorottelevat.

Historia

Ylikylä syntyi keskiajalla paikkaan, jossa Laitilasta tullut kauppareitti kohtasi meren. Tie toimi pyhämaalaisen kirkkotienä 1630-luvulle saakka ja oli yksi sisämaan tärkeimmistä kauppareiteistä rannikolle. Hallinnollisesti seutu kuului suurimmaksi osaksi Uudenkirkon Petäisten ylimpään verokuntaan.

Vuonna 1540 Ylikylässä oli yhdeksän taloa, hopeaveroluettelon mukaan kymmenen. Joen myllypaikoilla oli 1620-luvulla kuusi myllyä, ja historioitsija Yrjö Hormia kuvasi Ylikylää ”myllyjen luvatuksi maaksi”. 1580-luvulla autioituneista tiloista viisi palautui talonpoikaisasutukseen, ja osasta tehtiin kruunun ja kirkon virkataloja. Isojako toimitettiin vuonna 1740, minkä jälkeen osa kantataloista siirtyi pois kylätontilta.

Nykyisin Ylikylä on elävä maaseutukylä, jonka rakennuskanta ja tielinja kertovat pitkästä jatkuvuudesta. Museoviraston RKY-inventointi nostaa esiin kylän, pihapiirit ja tien kokonaisuutena, jonka arvo on valtakunnallinen.

Palvelut ja varusteet

Ylikylässä ei ole kauppaa, kahvilaa eikä julkista wc:tä. Lähimmät palvelut ovat Pyhärannan keskustassa ja Ihodessa. Kylätien varrella on yksityisasutusta, joten pihapiireihin ei pidä mennä ilman lupaa.

Lähiseudun palvelut

Pyhärannan keskustassa Rohdaisissa on ruokakauppa, kirjasto, koulu ja kesäisiä kahviloita. Ihodessa Valtatie 8:n varrella on lisää kauppoja ja palveluja. Uudenkaupungissa ja Raumalla on kattavammat palvelut, ja Turkuun on noin 80 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Kylätie on kapea ja mutkainen, ja siellä liikkuu traktoreita ja raskasta liikennettä. Kävele tien reunassa ja pidä koirat kytkettynä. Joenvarressa törmät voivat olla jyrkkiä ja märkiä. Kevättulvan aikaan vesi voi nousta nopeasti, joten älä mene jäälle tai tulvaniityille.

Vastuullinen retkeily

Ylikylä on asuttu kylä, ei museoalue: kunnioita yksityisyyttä, älä kuvaa pihoja ja ihmisiä ilman lupaa. Pysy teillä ja poluilla, älä tallaa viljelyksiä. Roskat viedään pois. Kulttuurimaiseman hoito on osa kylän arkea, joten arvosta sitä, mitä näet.

Alueen erityispiirteet

Ylikylän nimi esiintyy vanhoissa lähteissä muun muassa muodossa Överby. Kylän lähellä virtaava Ihodenjoki saa alkunsa Otajärvestä ja laskee Selkämereen Kaukanlahdella. Joen varrella on ollut useita myllyjä, ja osa niiden paikoista on edelleen tunnistettavissa.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit ja palveluiden aukiolo. Rannikolla tuuli voi muuttua nopeasti, joten varaa paluumatkaan riittävästi aikaa. Aloita rauhallisesti, pidä taukoja ja nauti maisemasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä jokivarsi on vehreimmillään. Syksyllä pellot ja lehtipuut saavat väriä. Talvella kylätie aurataan, mutta piennar voi olla kapea. Kevättulva muuttaa jokimaisemaa.

Retken kesto ja sopivuus

1–2 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Kylätien varteen ja kirkon lähelle voi pysäköidä merkityille paikoille; vältä pihateitä.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Rannikolla liikkuessa varmista, että puhelimessa on virtaa ja että paluuyhteys on tiedossa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Rannikkoluonnon rauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Kansallispuistossa ja Natura-alueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, joten tarkista alueen säännöt. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Pyhärannan kunnalle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Aja tai kävele kylätie rauhassa läpi ja pysähdy joen sillalla. Paras valo valokuvaukseen on iltapäivällä. Yhdistä käynti Pyhärannan kirkkoon ja Rohdaisten kirkonrantaan.

Lähistön kohteet

• Santtion kylä ja Santtionranta
• Reila ja Taidetila Muijala
• Ihode ja Hirvipuisto

← Pyhärannan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.