Pyhäranta retkikohteet

Pyhäranta on Varsinais-Suomen pohjoisin rannikkokunta, joka sijaitsee Uudenkaupungin ja Rauman välissä. Kunnan halki virtaa Ihodenjoki, ja sen rannoilta aukeaa Selkämeri. Tähän oppaaseen on koottu Pyhärannan viralliset retki-, ulkoilu-, liikunta-, ranta- ja kulttuurikohteet: Pyhärannan kirkko, Ylikylä, Santtion kylä, Hierkonpolku, Rihtniemen lintutorni, Otajärven ja Kulju–Taipaleenlahden Natura-alueet, uimarannat, satamat, myllyt ja kesätapahtumat.

Pyhärannan luonto lyhyesti

Pyhäranta on alava rannikkopitäjä, jonka maasto on syntynyt jääkauden jälkeen maankohoamisen ja meren toiminnan tuloksena. Kunnan pinta-alasta lähes puolet on merta, ja rantaviivaa kertyy sekä mantereelle että lukuisille pienille luodoille. Maa on pääosin moreenia ja savea, ja korkeimmat kohdat ovat matalia kallioselänteitä. Sisävesiä on vähän: Otajärvi kunnan koillisosassa on suurin järvi.

Rannikko on Selkämeren matalaa ja karua ulkosaaristoa. Sisemmillä lahdilla, kuten Mannervedellä ja Kulju–Taipaleenlahdella, vesi on suojaisampaa ja rannat ruovikkoisia. Meren vesi on murtovettä, ja sen suolapitoisuus vaihtelee vuodenajan ja sateiden mukaan. Selkämeri on yksi Suomen puhtaimmista merialueista, ja sen vedenalainen luonto tunnetaan runsaista rakkoleväkasvustoista.

Pyhärannan Natura 2000 -alueita ovat Otajärvi (FI0200031), Kulju (FI0200041) ja Uudenkaupungin saaristo (FI0200072). Otajärvi on yksi Suomen parhaista lintuvesistä, ja Kulju–Taipaleenlahti on tärkeä laguuni ja kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Uudenkaupungin saaristo ulottuu Pyhärannan ulkosaariin ja on tärkeä saaristolinnuston pesimä- ja levähdysalue.

Selkämeren kansallispuisto perustettiin vuonna 2011. Se ulottuu Merikarvialta Kustaviin noin 160 kilometrin matkalla, ja yli 90 prosenttia puistosta on vettä. Pyhärannan alueella puistoon kuuluvat muun muassa Reilan edustan rannikko ja Hierkonpolku sekä Rihtniemen niemi lintutorneineen. Puistoon pääsee pääosin veneellä tai meloen, ja Kylänranta on yksi harvoista autolla saavutettavista lähtösatamista.

Pyhärannan historia lyhyesti

Pyhärannan varhaisin asutus syntyi rannikolle kalastuksen ja merenkulun varaan. Perimätiedon mukaan ensimmäiset asukkaat olivat ruotsalaisia kalastajia, jotka saapuivat alueelle 1000-luvulla. Historiallisesti seutu kuului Laitilan eli Untamalan emäseurakuntaan, ja Pyhämaan alue muodosti siitä oman kokonaisuutensa. Lähes kaikki Pyhärannan kylät olivat asuttuja 1500-luvun puolivälissä, jolloin asutusta oli eniten Rohdaisissa ja Varhokylässä.

Pyhärannan kunta perustettiin vuonna 1865. Vuonna 1908 Pyhämaan Rohdainen eli pitäjän mannerosa ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen, ja vuodesta 1911 lähtien mannerosan nimenä on ollut Pyhäranta. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973. Nykyinen Pyhäranta on siis entisen Pyhämaan mantereen puoli, johon kuuluvat Rohdainen, Ihode, Ylikylä, Santtio ja muut kylät.

1900-luvun alussa Pyhärannalle rakennettiin uusi kivikirkko, kun Josef Stenbäckin suunnittelema harmaakivikirkko valmistui vuonna 1909. Kirkko korvasi vuonna 1758 valmistuneen puukirkon, ja siitä tuli kunnan maamerkki. Sotien jälkeen kunta kehittyi maatalouden, teollisuuden ja merenkulun varassa. 2000-luvulla matkailu, kesäasutus ja rannikon virkistyskäyttö ovat kasvattaneet merkitystään.

Pyhärannan kylät ja alueet

Pyhärannan hallinnollinen keskus on Rohdainen, jossa sijaitsevat kunnanvirasto, koulu, kirjasto, kauppa ja kirkko. Rohdainen on samalla kunnan palvelukeskus, vaikka se on asukasluvultaan pienempi kuin Ihode. Rohdaisten kirkonranta ja Kylänranta avautuvat Mannervedelle.

Ihode on kunnan suurin taajama ja kaupallinen keskus Valtatie 8:n varrella. Siellä sijaitsevat muun muassa Hirvipuisto, Helinin torppamuseo ja Vakka-Taimen puutarha. Ihodenjoki virtaa kylän halki ja laskee Kaukanlahdella Mannerveden perukkaan. Kylän naapureita ovat Polttila ja Varhokylä.

Ylikylä on keskiaikainen kauppareitin kylä Ihodenjoen varrella, ja Museovirasto on määritellyt sen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Santtio on merellinen puukylä, joka tunnetaan laivanrakennushistoriasta, kylätalo Mainingista ja kesäteatterista. Reila on pohjoisen kylä, jossa sijaitsevat Taidetila Muijala, Reilan koulu ja uimaranta. Rihtniemi on kunnan pohjoisin kylä, ja sen lintutorni avautuu ulkosaaristoon.

Muita kyliä ovat Hirslahti, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Radansuu, Reitula, Valkama ja Varhokylä. Kylät ovat pieniä, ja niiden palvelut ovat vähäisiä, mutta monessa on aktiivinen kyläyhdistys.

Pyhäranta retkikohteet kartalla

Pyhäranta retkikohteet

Kaikki Pyhärannan retkikohteet

• Pyhärannan kirkko
• Ylikylä ja Ihodenjoen suisto
• Santtion kylä ja Santtionranta
• Reila ja Taidetila Muijala
• Ihode ja Hirvipuisto
• Hierkonpolku
• Rihtniemen lintutornipolku
• Otajärvi
• Kulju–Taipaleenlahti
• Pyhärannan uimarannat
• Pyhärannan satamat ja veneily
• Pyhärannan liikuntapaikat ja ladut
• Pyhärannan myllyt ja kotiseutumuseo
• Pyhärannan kesätapahtumat ja kulttuurikohteet

Mitä Pyhärannassa voi tehdä

Pyhärannan retkeily painottuu rannikkoon, jokiin ja kulttuurimaisemaan. Hierkonpolku on kunnan tunnetuin merenrantapolku, ja Rihtniemen lintutorni tarjoaa näkymän ulkosaaristoon. Otajärvellä voi tarkkailla lintuja Metsähallituksen torneilta, ja Kulju–Taipaleenlahdella voi meloa tai seurata kevätmuuttoa. Kansallispuistoon pääsee veneellä Kylänrannasta tai Reilan satamasta.

Vesillä liikkuminen on keskeistä: veneily, melonta, kalastus ja uinti ovat suosittuja. Kunnassa on kolme yleistä uimarantaa ja useita venesatamia. Talvella kuntoradat ja ladut palvelevat hiihtäjiä, ja koulujen pihat sekä kyläyhdistysten leikkipaikat tarjoavat liikuntaa lapsille. Kesäisin järjestetään rantauimakouluja ja kylätapahtumia.

Kulttuurikohteista tärkeimpiä ovat Pyhärannan kirkko, Ylikylä, Santtion kylä, Taidetila Muijala, Hirvipuisto, Helinin torppamuseo ja vanhat myllyt. Kesällä Kallionkolo, Pyhäranta Camping & Kievari, Santtion kesäteatteri ja Yliskallion tanssilava muodostavat tapahtumaketjun, joka elävöittää kyliä.

Miten Pyhärannassa liikkuu

Pyhäranta sijaitsee Valtatie 8:n varrella, ja matka Turusta kestää noin tunnin. Uuteenkaupunkiin on 17 kilometriä ja Raumalle 28 kilometriä. Kunnan sisällä tiet ovat pääosin päällystettyjä mutta kapeita, ja talvella ne aurataan. Auto on käytännöllisin tapa liikkua, sillä kylien väliset etäisyydet ovat muutamasta kilometristä yli kymmeneen kilometriin.

Julkista liikennettä hoitavat Rauman Gyytin vuorot sekä Matkahuollon linja-autot. Koulukuljetukset järjestetään julkisilla vuoroilla, takseilla ja palveluliikenneautolla. Rantatie ja Valtatie 8 ovat tärkeimmät joukkoliikennekäytävät. Pyöräily on mahdollista, mutta valtatien varsi on vilkas, joten sivutiet ovat turvallisempia.

Veneilijälle Pyhäranta avautuu Mannerveden kautta. Kylänranta, Reilan satama, Rohdaisten kirkonranta ja Santtion satama tarjoavat kiinnitysmahdollisuuksia. Kansallispuiston saariin ei ole säännöllistä yhteysalusliikennettä Pyhärannasta, joten matka on tehtävä omalla veneellä, meloen tai opastetulla retkellä.

Naapurikunnat ja maakunta

Pyhärannan naapurikuntia ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki. Kunta kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen pohjoisin ja eteläisen Manner-Suomen läntisin kunta.

Pyhäranta tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa muun muassa Selkämeren kansallispuiston, Natura-alueiden ja matkailun kehittämisessä. Otajärvi ja Kulju–Taipaleenlahti ovat yhteisiä Laitilan, Rauman ja Uudenkaupungin kanssa, ja Selkämeren kansallispuisto jatkuu kahdeksan kunnan alueelle.

Retkeilijän muistilista Pyhärannassa

Tarkista ennen lähtöä sää, tuuli- ja aallokkoennuste sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Rannikolla tuuli voi nousta nopeasti, ja merivesi on matalaa ja kivikkoista. Kansallispuistossa ja Natura-alueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa: leiriytyminen on sallittua vain osoitetuilla paikoilla, tulet vain sallituilla tulipaikoilla ja koirat on pidettävä kytkettynä.

Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa, ja sinilevätilanne on tarkistettava ennen uintia. Lintujen pesimäaikana 1.5.–15.7. liiku vain merkityillä poluilla ja vältä lintuluotoja. Reilan pohjoispuolella on Puolustusvoimien ampuma-alue, jonka merkintöjä on noudatettava. Talvella jäätilanne vaihtelee, eikä jäälle pidä mennä ilman paikallistuntemusta.

Pyhärannan keskustassa Rohdaisissa on ruokakauppa, kirjasto, koulu ja kesäisiä kahviloita. Ihodessa on lisää kauppoja ja palveluja. Uudenkaupungissa ja Raumalla on kattavammat palvelut. Kirkko, museot ja kahvilat kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä niiden aukioloajat vaihtelevat kausittain.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.