Raisionjoki ja Jokilaaksonpolku

Raisionjoki on noin 20 kilometriä pitkä joki, joka virtaa Ruskon ja Raision halki ja laskee Turussa Saaristomereen. Raision keskustan kohdalla sen varteen on rakennettu Jokilaaksonpolku, jonka varrelle on istutettu kymmeniä puulajeja. Huhkon padon kohdalla entinen pato muutettiin vuonna 2020 pohjapadoiksi ja kalaportaiksi, joten jokimaisema on nykyisin lähempänä luonnontilaista koskea kuin teollista patoa.

Raisionjoki tulvaveden aikaan, rannalla koivuja ja lunta
Raisionjoki kevättulvan aikaan. Kuva: Makele-90, CC BY-SA 3.0. Kuva Wikimedia Commonsissa.

Tärkeimmät tiedot

Tyyppi
Kaupunkijoki, jokilaakson reitti ja kalaportaat
Kunta
Raisio, Varsinais-Suomi
Koordinaatit
60.4790, 22.1860
Reitit
Jokilaaksonpolku ja Jokiraitti joen vartta; Huhkon koski ja kalaportaat; yhteys Kerttulaan ja kirkolle
Palvelut
Valaistu pyörätie, penkkejä, istutuksia, kalaportaat; ei vesipistettä eikä wc:tä reitin varrella
Vaativuus
Helppo
Esteettömyys
Ei tietoa
Pysäköinti
Huhkon kartanon pysäköintialue Huhkontie 16:ssa sekä Kerttulan liikuntakeskuksen ja Raision keskustan pysäköintialueet.
Paras kausi
Ympäri vuoden; parhaimmillaan keväästä syksyyn
Koirat
Kyllä, kytkettynä
Uinti
Ei virallista uimarantaa; jokeen ei pidä mennä

Miten sinne pääsee

Raisionjoki kulkee Raision keskustan läpi. Autolla kannattaa ajaa Huhkontie 16:een Huhkon kartanon pysäköintialueelle, josta Jokilaaksonpolku ja Vaskipolku lähtevät. Toinen luonteva lähtöpaikka on Kerttulan liikuntakeskus, josta Jokiraitti jatkaa joen vartta kohti kirkkoa ja keskustaa. Fölin bussit kulkevat Raisiontietä ja Rauman valtatietä pitkin, ja pysäkeiltä on lyhyt kävelymatka joen varteen. Pyöräilijälle Jokilaaksonpolku on asfaltoitua pyörätietä.

Raisionjoki ja Jokilaaksonpolku kartalla. © OpenStreetMap contributors

Avaa kartalla ↗

Reitit ja kohteet

Jokilaaksonpolku kulkee joen rinnalla Punttamäenpolulta Huhkon padolle ja kaartuu Papinkallion puiston kautta. Pinta on asfalttia, joten reitti soveltuu kävelyyn, pyöräilyyn, rullaluisteluun ja lastenvaunuille. Jokiraitti puolestaan kiertää Kerttulasta vesilaitoksen sillalle, jatkaa jokivartta kirkolle ja palaa keskustan kautta. Jokivarren osuudella kuljetaan osin maastossa. Huhkon kohdalla voi pysähtyä katsomaan kalaportaita ja kivikkoista tekokoskea, ja joen ylittää alajuoksulla puurakenteinen silta.

Mitä alueella voi tehdä

Kävely, pyöräily, kalastus, lintujen tarkkailu, valokuvaus, penkillä istuskelu.

Luonto

Raisionjoki on savimaiden jokityyppiä: vesi on sameaa ja ravinteikasta, ja virtaama vaihtelee voimakkaasti. Joki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi, ja sinileväkukinnat ovat kesällä mahdollisia. Jokivarren lehtomaisessa metsässä kasvaa tervaleppiä, terijoensalavia ja istutettuja tammia, saarnia ja lehmuksia. Papinkallionpuistossa on suuria tervaleppiä, ja Mullin sillan ja Huhkon padon väliselle osuudelle istutettiin 82 metsätammea. Joessa elää hauki, ahven ja särki, ja talvella avovedessä voi nähdä koskikaran.

Historia

Raisionjoki on ollut seudun tärkein kulkureitti jo rautakaudella. Arkeologisten tutkimusten mukaan joen vesi oli rautakauden lopulla noin 5–6 metriä nykyistä korkeammalla, ja joki muodosti pitkälle sisämaahan työntyvän merenlahden. Sitä pitkin voitiin purjehtia Knuuttilan linnasmäelle Raision Ihalaan asti, ja rantaniityt olivat tärkeitä viljelykselle.

1900-luvulla joki valjastettiin raakaveden lähteeksi. Raision-Naantalin vesilaitos rakensi jokeen neljä patoa – Hintsan, Myllypadon, Hintsan–Lähteenmäen ja Merttelän – ja johti vettä Haunisten altaaseen. Kun vesihuolto siirtyi Turun Seudun Veden tekopohjaveteen, joki jäi varavesilähteeksi.

2010-luvulla jokea alettiin ennallistaa. Huhkon pato muutettiin vuonna 2020 pohjapadoiksi ja varustettiin kalaportaalla, ja kesällä 2022 Myllypatoa ja Hintsan patoa purettiin. Samalla Jokilaaksonpolku muuttui vuonna 2019 asfalttipintaiseksi pyörätieksi, ja jokivarteen istutettiin laaja valikoima lehti- ja havupuita. Työ on parantanut joen ekologista tilaa ja lisännyt jokilaakson virkistyskäyttöä.

Palvelut ja varusteet

Jokilaaksonpolun varrella on penkkejä ja istutuksia, mutta ei vesipistettä, wc:tä eikä kahvilaa. Huhkon kartanon pihapiirissä on pysäköintialue ja opastaulu. Raision keskustassa on kauppoja, kirjasto, ravintoloita ja uimahalli; Kerttulan liikuntakeskuksessa on wc- ja pukutilat. Kalastus vaatii kalastusluvan ikärajan ylittäviltä.

Lähiseudun palvelut

Raision keskustassa on ruokakauppoja, kirjasto, uimahalli, ravintoloita ja museo Harkko. Turkuun on noin kymmenen kilometriä, ja Fölin bussit kulkevat Raisiontietä pitkin. Ajantasaiset aukiolot kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Jokilaaksonpolku on helppokulkuinen, mutta märkänä asfaltti ja puiset sillat voivat olla liukkaita. Joki on syvä ja virtaava: älä mene veteen äläkä jään päälle, sillä jää peittyy usein lumen alle eikä ole tasainen. Kalaportaiden lähellä vesi kuohuu voimakkaasti. Pyörätie on vilkas, joten jalankulkijan kannattaa pitää oikea puoli ja varoa risteysalueita.

Vastuullinen retkeily

Jokivarsi on kaupunkilaisten yhteistä tilaa: pidä koira kytkettynä, kerää jätökset ja kulje merkityillä väylillä. Älä tallaa istutuksia äläkä poimi kasveja. Kalasta vain luvalla ja noudata rauhoituksia. Roskat viedään pois, myös tupakantumpit.

Alueen erityispiirteet

Jokilaaksonpolun varrella on Suomen oloissa harvinainen puulajikokoelma: metsätammea, purppuratammea, amurinlehmusta, kynäjalavaa, useita saarnilajeja sekä siperianpihtaa ja douglaskuusta. Huhkon padon kohdalla on pilarimainen tervalepän erikoismuoto, jonka lehdet muistuttavat tammenlehtiä. Joen alajuoksulla on Raisionlahden lintuvesi.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit ja palveluiden aukiolo. Kaupunkikohteessa tärkeintä on huomioida liikenne, jäätilanne ja uimaveden laatu. Aloita rauhallisesti, pidä taukoja ja nauti maisemasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Keväällä virtaama on suurin ja vesi sameinta. Kesällä jokivarsi on vehrein ja varjoisa. Syksyllä lehtipuut värjäytyvät. Talvella polku aurataan, mutta jäälle ei pidä mennä.

Retken kesto ja sopivuus

1–2 tuntia; koko Jokiraitti noin 5,7 km.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kaupungin tiedotteet. Huhkon kartanon pysäköintialue Huhkontie 16:ssa sekä Kerttulan liikuntakeskuksen ja Raision keskustan pysäköintialueet.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; parhaimmillaan keväästä syksyyn. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei virallista uimarantaa; jokeen ei pidä mennä. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Kaupunkiluonnon rauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Raisionlahden suojelualueella ja muilla luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, joten tarkista alueen säännöt. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Raision kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Kävele Jokilaaksonpolku Huhkolta keskustaan ja palaa toista puolta takaisin. Pysähdy kalaportailla ja Papinkallionpuistossa. Yhdistä käynti Huhkon kartanoon ja Vaskipolkuun. Syksyllä puulajien syysväri on parhaimmillaan.

Lähistön kohteet

Tunnisteet: AutoEi tietoaHelppoJalkaisinJokiJokivarsiJulkinen liikenneKalastusKaupunkiluontoKesäKoirat: KylläKoskiKulttuurimaisemaPysäköintiRaisioRetkeilyreittiRuskoSopii perheilleUinti: EiYmpäri vuoden

← Raision retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Ruskonjoki ja Vahdonjoki – joen yläjuoksu

Raisionjoki tunnetaan keski- ja yläjuoksulla myös Ruskonjokena ja Vahdonjokena. Joki saa alkunsa pohjavesialueelta Ruskon Vahdon kirkonkylän pohjoispuolelta ja virtaa Ruskon ja Raision halki Turun Saaristomereen. Joen pituus on noin 20 kilometriä ja valuma-alue 132 neliökilometriä.

Ruskonjokilaakso edustaa pitkään jatkuneen ihmistoiminnan muovaamaa jokivarsimaisemaa. Jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla 800- ja 900-luvuilla, ja historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Ruskon kirkko seisoo korkealla mäellä joen varrella, ja kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Ruskon alueella jokeen laskee Vähäjoki, joka tulee Turun Moision suunnalta. Joki on padottu neljästä kohdasta raakavesivarastoksi, ja vedenotto on sittemmin loppunut. Joki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi, ja sinileväkukinnat ovat kesällä mahdollisia. Ruskon kohteet on koottu kuntasivulle.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.