Ruissalo

Ruissalo on 23,1 neliökilometrin laajuinen ulkoilusaari noin viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Saarella ovat Suomen laajimmat ja arvokkaimmat tammilehdot, 1800-luvun pitsihuviloiden ranta, Ruissalon Kansanpuisto, Saaronniemen uimaranta ja leirintäalue sekä Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Ruissalo on osa Turun kansallista kaupunkipuistoa ja samalla yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkiläheisistä luontokohteista.

Miten sinne pääsee

Ruissaloon pääsee helpoimmin Fölin bussilla 8, joka kulkee keskustasta saarelle. Kesäisin Martinsillan vierestä lähtevät vesibussit m/s Ruissalo ja m/s Jaarli reitillä Martinsilta–Forum Marinum–Ruissalon telakka–Kansanpuisto–Pikisaari–Martinsilta; matka kestää noin 45 minuuttia. Pyöräilijälle Ruissalontie on suosittu ja kohtuullisen tasainen reitti. Autoilijalle saarella on pysäköintialueita Kansanpuistossa, kasvitieteellisen puutarhan kupeessa, Honkapirtillä, Kuuvannokassa ja Saaronniemessä, mutta vilkkaina kesäpäivinä paikat täyttyvät ja oma auto kannattaa jättää kauemmas. Saarelle voi tulla myös omalla veneellä: Saaronniemen uimarannalla on yhteysaluksen laituri, ja vierasvenesatamia pitävät Turun Pursiseura, Ruissalon telakka ja Ruissalo Marina.

Reitit ja kohteet

Ruissalon polkuverkosto on noin 20 kilometriä, ja reitit on opastettu myös Citynomadi-sovellukseen. Marjaniemen polku (noin 2 km) kiertää saaren alkuosan lehtomaisemassa lintutornin ohitse. Puutarhan kierto (noin 2,8 km) kulkee tammilehdossa ja poikkeaa välillä kasvitieteellisen puutarhan aitojen sisälle. Kansanpuiston lenkki (noin 4,1 km) seuraa osan matkaa helppokulkuista rantaa ja ohittaa esteettömän lintulavan. Huvilakierros (3,9 tai 2,4 km) kulkee rantapromenadia pitsihuviloiden ohi; laivaväylä on lähellä rantaa, ja reitin varrella näkyvät Krimin sodan aikaiset linnoitukset. Kuuvan polku (noin 3,3 km) vie Puistotieltä Kuuvannokkaan golfkentän kautta, ja Kuuvan reitti (noin 9,5 km) kiertää saaren länsiosaa kulttuurikuntoilureittinä. Kansallisen kaupunkipuiston pyöräreitti (noin 20 km) kulkee Kuralasta Saaronniemeen Ruissalon läpi.

Mitä alueella voi tehdä

Patikointi, pyöräily, uinti, lintujen tarkkailu, huviloiden katselu, eväsretket, melonta ja talviuinti.

Luonto

Ruissalon luonnonsuojelualueet kattavat valtaosan saaresta, yhteensä noin 344 hehtaaria, ja ne kuuluvat pääosin Natura 2000 -verkostoon. Saaren vanhat lehdot ovat Suomen laajin ja arvokkain tammimetsäalue: niissä on kosteita saniaisvaltaisia lehtoja, kuivia rinnelehtoja, kallionaluslehtoja ja hakamaita. Lehtojen uhanalaislajisto on poikkeuksellisen runsas erityisesti sienten ja kovakuoriaisten ryhmissä, ja pesimälinnuston tiheydet ovat Suomen suurimpia. Saaren itä- ja keskiosan rannoilla on seitsemän erillistä lintulahtea mataline rantaniittyineen ja ruovikkoineen. Kansanpuistossa elää Suomen ainoa erakkokuoriaisesiintymä, ja saarella tavataan myös metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja, joiden kantoja säädellään metsästyksellä.

Historia

Ruissalo nousi merestä noin 5 400 vuotta sitten. Keskiajalla naapurisaaret saivat pysyvän asutuksen, mutta Ruissalo pysyi asumattomana yhteisnautinta-alueena, jota käytettiin yhteislaitumena ja kalastuksen tukipaikkana. Saaren oletetaan siirtyneen Turun linnan haltuun viimeistään 1300-luvulla, ja se säilyi kruunun omistuksessa laidunmaana 1500-luvun puoliväliin saakka, jolloin lehtoja alettiin raivata viljelysmaiksi ja Ruissalosta tuli kuninkaankartano Turun linnan tarpeisiin.

Juhana Herttua tuli Turun linnan isännäksi ja kuninkaankartanon hallitsijaksi vuonna 1556, ja Ruissalosta tehtiin Suomen herttuan metsästyspuisto. Herttua piti erityistä huolta saaren tammimetsistä, koska raaka-aine haluttiin varata laivanrakennukseen. Saarelle tuotiin metsästettäväksi saksanhirviä vuonna 1562; viimeinen tieto niistä on vuodelta 1599. Herttuakauden jälkeen Ruissalon kartano siirtyi 1600-luvulla kenraalikuvernöörien ja myöhemmin maaherrojen käyttöön virkataloksi aina vuoteen 1844 asti. Maaherroista erityisesti G. Lillienberg (1749–1757) ja E. G. von Willebrand (1792–1808) kehittivät viljelyä; Willebrand hakkautti 1790-luvulla 710 hyvärunkoista tammea ja piti voitot itsellään.

Turun porvarit menettivät vuoden 1827 palon jälkeisessä asemakaavassa laidunmaansa ja anoivat senaatilta Ruissaloa laidun- ja kesänvietto käyttöön. Senaatti luovutti saaren Turun kaupungille vuonna 1845, ja seuraavana vuonna Ruissalo palstoitettiin kesähuvilatonteiksi porvaristolle; yksi palsta varattiin yleiseen virkistyskäyttöön. Vuonna 1918 huvilatontit jaettiin uudelleen niin, että saarelle syntyi 126 palstaa. Valtio ja kaupunki kiistelivät saaren omistuksesta 1997–2005, kunnes saari siirtyi talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä Turun omistukseen kasvitieteellistä puutarhaa ja puolustusvoimien Kallanpäätä lukuun ottamatta. Sopimus velvoitti Turun suojelemaan saaren luontoa ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Palvelut ja varusteet

Ruissalossa on ravintoloita ja kahviloita, Ruissalon kylpylä, Honkapirtti, Ruissalon telakka ja Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Saaronniemessä toimii Ruissalo Camping, jossa on teltta- ja matkailuajoneuvopaikkoja sekä huone- ja mökkimajoitusta. Grillipaikkoja on Saaronniemessä neljä grillikatosta ja kolme grillauspaikkaa sekä Kansanpuistossa kaksi tulentekopaikkaa; kesä–elokuussa polttopuita voi ostaa leirintäalueen vastaanotosta, muulloin ne tuodaan itse. Saarella on WC-tiloja palvelujen yhteydessä. Keskustan palvelut ovat bussimatkan päässä.

Lähiseudun palvelut

Turun keskustassa ovat kaikki kaupungin palvelut: kaupat, apteekit, ravintolat, kahvilat, kirjastot ja joukkoliikenne. Kauppatorin Monitori palvelee matkailijaa, ja Föli kuljettaa kaupungin eri osiin. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Ruissalo on suuri saari, ja polut voivat olla kivikkoisia ja märkinä liukkaita. Suojelualueilla liikutaan vain merkityillä poluilla: lehdoissa rajoitus on 15.4.–31.7. ja lintulahdilla ja rannoilla 15.3.–30.9. Ruisrock-festivaalin aikaan Kansanpuisto ja liikenneyhteydet ruuhkautuvat, joten liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa tai pyörällä. Vesibussien ja laivojen väylällä uidaan vain merkityillä rannoilla. Uimarantaa valvotaan kesäkaudella, mutta valvontakausi päättyy elokuun puolivälissä. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Ruissalon lehdot ja lintulahdet ovat suojeltuja: pysy poluilla, älä kerää kasveja äläkä häiritse pesiviä lintuja. Tulenteko, telttailu ja leiriytyminen on kielletty luonnonsuojelualueilla – niihin on omat paikkansa Saaronniemessä ja Kansanpuistossa. Koirat pidetään kytkettyinä. Roskat viedään pois, ja ruuhkaisina päivinä suositaan joukkoliikennettä ja pyörää. Huvilat ovat yksityisiä koteja: pihoille ei mennä.

Alueen erityispiirteet

Ruissalon huvilakulttuuri alkoi 1846, ja saaren rantapromenadi on yksi parhaista paikoista tutustua 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puuarkkitehtuuriin. Saaronniemessä sijaitseva Kukkarokivi on Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare ja rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Kansanpuistossa on järjestetty Ruisrock-festivaalia, ja puiston ravintola valmistui vuonna 1865. Ruissalon omistuskiista ratkesi vasta 2005, ja sen jälkeen saaren hoito on perustunut suojeluun ja virkistyskäyttöön.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Turussa kohteet ovat lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan, joten samalle päivälle voi hyvin yhdistää puiston, museon ja merenrannan. Saaristossa ja vesillä sää voi muuttua nopeasti, joten varaa aikaa ja pidä taukoja.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä saari on vilkkaimmillaan ja vesibussit kulkevat. Syksyllä tammet ja vaahterat värjäytyvät, ja muuttolinnut kerääntyvät lahdille. Talvella polut ovat usein jäisiä ja palvelut hiljaisempia; Saaronniemessä voi talviuida. Keväällä lintulahdet ovat parhaimmillaan, mutta osa reiteistä on suljettu pesinnän vuoksi.

Retken kesto ja sopivuus

3–6 tuntia tai koko päivä.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Pysäköintialueet Kansanpuistossa, kasvitieteellisen puutarhan kupeessa, Honkapirtillä, Kuuvannokassa ja Saaronniemessä. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; kesällä vesibussit ja palvelut. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä – suojelualueilla ei irti. Uimisesta: kyllä – saaronniemen uimaranta. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Turun luonto vaihtelee Aurajokilaakson viljellyistä rannoista Saaristomeren kallioisiin saariin, ruovikkoisiin lintuvesiin ja Suomen laajimpiin tammilehtoihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Friskalanlahti, Rauvolanlahti, Kulhon saari ja Ruissalo kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelualueen ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Turun kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Vuokraa pyörä ja kierrä Huvilakierros rantapromenadia pitkin. Ota bussi 8 keskustasta ja jää Kansanpuiston kohdalla. Käy lintulavalla ja Krottilanlahden tornissa keväällä muuton aikaan. Pakkaa eväät ja käytä Saaronniemen tai Kansanpuiston grillipaikkaa. Tarkista vesibussien aikataulut Fölistä ennen lähtöä.

Lähistön kohteet

• Saaronniemen uimaranta ja Ruissalo Camping
• Turun kansallinen kaupunkipuisto
• Kupittaanpuisto

← Turun retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.