Velkua
Velkua on entinen kunta ja nykyinen Naantalin saaristoalue, joka koostuu noin 300 saaresta. Vakituista asutusta on yhdeksällä saarella, ja pääsaari on Palva, johon on lossiyhteys Livonsaaren Teersalosta. Velkuan kirkko rakennettiin Palvan saarelle vuonna 1793, ja velkualaiset rakensivat sen itse. Velkua oli pitkään Suomen pienin suomenkielinen kunta, ja se liittyi Naantaliin 1.1.2009.

Tärkeimmät tiedot
- Tyyppi
- Entinen kunta, Palvan saari ja vuoden 1793 puukirkko
- Kunta
- Naantali, Varsinais-Suomi
- Koordinaatit
- 60.4665, 21.6655
- Reitit
- Teersalo–Palva-lossi, Palva–Velkuanmaa-lossi; kirkko Palvan saaressa; yhteysalus Kaita Salavaiseen, Munninmaahan, Lailuotoon ja Talosmereen
- Palvelut
- Lossit, yhteysalus, kirkko, palvelupiste ja lähikirjasto, kyläkauppa ja kesäkahvila, venesatama
- Saapuminen
- Auto Merimaskun ja Livonsaaren kautta Teersaloon, lossi Palvaan ja edelleen lossi Velkuanmaalle; Fölin N5, N6, 201 ja 203 arkisin; yhteysalus Kaita
- Vaativuus
- Helppo
- Esteettömyys
- Osittain esteetön
- Pysäköinti
- Lossien laitureilla ja kirkon lähellä on pysäköintitilaa.
- Paras kausi
- Ympäri vuoden; kirkko sopimuksen mukaan
- Koirat
- Kyllä, kytkettynä; ei kirkkoon
- Uinti
- Ei
Miten sinne pääsee
Velkualle ajetaan Merimaskun ja Livonsaaren kautta Teersaloon, josta lossi vie Palvan saareen. Palvasta on edelleen lossi Velkuanmaalle. Fölin linjat N5, N6, 201 ja 203 liikennöivät Naantalista Velkualle arkisin. Yhteysalus Kaita liikennöi Teersalosta Salavaisten Rauhalaan, Munninmaahan, Lailuotoon ja Talosmereen sekä tilauksesta Kettumaahan, Tammisluotoon ja Liettiseen. Kaitan kautta pääsee myös Taivassalon Hakkenpäähän, mutta sillä välillä kuljetetaan vain henkilö-, polku- ja moottoripyöräliikennettä.
Velkua kartalla. © OpenStreetMap contributors
Reitit ja kohteet
Velkuan kirkko sijaitsee Palvan saaressa, ja sen ympärillä on pieni kirkkotarha. Saaren etelärannalla on venesatama ja laituri, ja lossit yhdistävät Palvan Teersaloon ja Velkuanmaahan. Velkuanmaalla on kyläkeskus ja palvelupiste. Yhteysalus Kaita palvelee pienempiä saaria, ja reitit ovat osa saariston julkista liikennettä. Saariston Rengastien läheisyys tekee Velkuasta luontevan etapin pyöräretkelle.
Mitä alueella voi tehdä
Kirkkoon tutustuminen, lossimatkat, yhteysalusretket, kalastus, melonta, veneily, kylän kesätapahtumat ja saaristomaisemien katselu.
Luonto
Velkua on karua saaristoluontoa: kallioita, mäntyjä ja matalaa kasvillisuutta. Saarten rannat ovat jyrkkäpiirteisiä, ja merivesi on vähäsuolaista. Linnusto on monipuolinen, ja keväisin ja syksyisin muuttolinnut levähtävät saarilla. Palvan saaressa on pieniä niittyjä ja vanhoja pihapiirejä.
Historia
Velkua, aiemmalta nimeltään Palva, itsenäistyi vuonna 1863. Asutusta pitäjän saarilla oli ollut jo paljon aiemmin: suurimmat saaret – Palva, Velkuanmaa, Teersalo, Salavainen ja Kettumaa – asutettiin jo keskiajalla. Velkua oli pitkään Suomen pienin suomenkielinen kunta ja pienin kunta Ahvenanmaan ulkopuolella.
Velkuan asukkaat kyllästyivät 1700-luvun lopulla pitkiin kirkkomatkoihin, jotka tehtiin kesällä veneellä ja talvella jään yli, ja päättivät rakentaa oman kirkon. Paikaksi valittiin Palva, jossa oli etelään päin oleva ranta. Rakennustarpeet lahjoitettiin Kaltsaarista, Velkuan enklaavista Korppoon alueelta. Kirkko valmistui vuonna 1793, ja piispa Jakob Gadolin lahjoitti vuonna 1796 alttaritaulun, joka esittää Kristuksen ylösnousemusta, kiitokseksi siitä, että yhteisö rakensi kirkon itse.
Rauha jäi lyhyeksi: Suomen sodan aikana Palvan edustalla Lailuodon luona käytiin meritaistelu 18. syyskuuta 1808. Venäläiset voittivat muutamassa tunnissa, jäivät alueelle ja ryöstivät sekä pappilan että kirkon. Taistelun jälkeen kirkosta oli jäljellä vain kuori ja rikkinäiset ikkunat. Ryöstäjät veivät arvokkaita liturgisia esineitä ja tekstiilejä, ja vain ennen maihinnousua piilotettu alttaritaulu säilyi. Velkualaiset nuoret lahjoittivat votiivilaiva Lovisa Eleonoran vuonna 1812 Palvan taistelun muistoksi.
Palvelut ja varusteet
Velkualla on palvelupiste ja lähikirjasto, kyläkauppa ja kesäkahvila sekä venesatama. Lossit ovat maksuttomia, ja yhteysalus Kaita palvelee saaria. Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan; seurakunnan virasto palvelee numerossa 040 130 8300. Kirkon ja alttarin luo on esteetön pääsy, ja esteetön WC on pysäköintialueen vieressä olevassa huoltorakennuksessa. Lähimmät suuremmat palvelut ovat Naantalissa ja Taivassalossa.
Lähiseudun palvelut
Naantalin keskustassa ovat kaupungin arjen palvelut: ruokakaupat, kirjasto, terveysasema, koulut ja useita kahviloita sekä ravintoloita. Saaristossa palvelut ovat pienempiä: Merimaskussa, Rymättylässä ja Velkualla on kyläkaupat ja palvelupisteet, ja kesäisin kahvilat ja ravintolat palvelevat laajemmin. Lähimmät suuremmat palvelukeskukset ovat Turku ja Raisio, joihin on matkaa 18–25 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.
Turvallisuus ja vuodenajat
Lossit ja laiturit voivat olla liukkaita, ja lossijonoissa on liikennettä. Saariston tiet ovat kapeita ja mutkaisia. Merellä sää muuttuu nopeasti, ja veneilijän on seurattava ennustetta. Kirkon ympäristössä on jyrkkiä kohtia. Hätänumero on 112.
Vastuullinen retkeily
Velkua on asuttu saaristo: kunnioita yksityispihoja ja hiljaisuutta. Roskat viedään pois, ja veneilijät noudattavat venesataman ympäristöohjetta. Kirkko ja hautausmaa ovat pyhiä paikkoja. Koirat pidetään kytkettyinä. Suosi kyläkauppaa ja paikallisia palveluita.
Alueen erityispiirteet
Velkua itsenäistyi 1863 ja liittyi Naantaliin 1.1.2009. Velkuan alueella on noin 300 saarta, joista yhdeksällä on ympärivuotista asutusta. Pääsaari on Palva. Kirkko valmistui 1793 ja on velkualaisten itse rakentama; alttaritaulu on Jakob Gadolinin lahjoitus 1796. Palvan meritaistelu käytiin 18.9.1808, ja votiivilaiva Lovisa Eleonora lahjoitettiin 1812.
Retken kulku
Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Naantalin kohteet jakautuvat mannerpuolen keskustaan ja laajaan saaristoon, joten samalle päivälle kannattaa valita yksi suunta: vanha kaupunki ja Kultaranta, Luonnonmaan reitit tai saaristo Rymättylän ja Merimaskun kautta. Keskustasta Rymättylään on noin 25 kilometriä ja Merimaskuun 20 kilometriä. Saariston tiet ovat kapeita ja mutkaisia, ja lossijonoissa kannattaa varata aikaa.
Vuodenajat ja varustautuminen
Kesällä lossit ja yhteysalukset palvelevat ja kylä elää. Syksyllä saaristo rauhoittuu. Talvella lossit kulkevat, mutta palvelut ovat vähäisiä. Keväällä lintujen muutto vilkastuu.
Retken kesto ja sopivuus
Puoli päivää – 1 päivä.
Retkeilijän muistilista
Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Lossien laitureilla ja kirkon lähellä on pysäköintitilaa. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; kirkko sopimuksen mukaan. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä; ei kirkkoon. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.
Ympäristön tarkkailu
Naantalin luonto vaihtelee kaupunkipuistoista ja lintujärvistä saariston karuihin kallioihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Aasla–Kramppi ja Pakinaisten saaristo kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelualueen ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Naantalin kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.
Vinkit
Aja lossilla Teersalosta Palvaan ja jatka Velkuanmaalle. Käy kirkossa ja katso votiivilaiva. Ota yhteysalus Kaita pienemmille saarille. Yhdistä matka Saariston Rengastiehen. Tarkista lossien aikataulut etukäteen.
Lähistön kohteet
← Mynämäen retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut
Lähteet ja päivitys
Tiedot päivitetty: 27.10.2026.
