Naantali retkikohteet

Naantali on Varsinais-Suomen rannikolla, Turun länsipuolella sijaitseva saaristokunta, jossa keskiaikainen luostarikaupunki, presidentin kesäasunto ja tuhat saarta kohtaavat. Kaupungissa on yksi Suomen tunnetuimmista puutalokokonaisuuksista, neljä historiallista kirkkoa, kaksi Natura 2000 -aluetta, viisi valaistua kuntorataa ja 16 uimarantaa. Tähän oppaaseen on koottu Naantalin viralliset ulkoilu-, luonto-, reitti-, uimaranta-, saaristo-, museo- ja kirkkokohteet käytännön tietoineen.

Naantalin luonto lyhyesti

Naantalin maisema on syntynyt jääkauden jälkeen. Mannerpuoli on alavaa savimaata, jota halkovat joet ja jonka laidalla kohoavat kallioiset mäet. Merenlahtia on kuroutunut järviksi, ja niistä Luolalanjärvi on säilynyt merkittävänä lintuvestä. Saaristo puolestaan on karua ja jylhäpiirteistä: kalliot, männiköt ja matalat merenlahdet vuorottelevat, ja horisontissa siintävät saarten siluetit.

Naantalin alueella on kaksi suurta Natura 2000 -aluetta. Rymättylän eteläosassa sijaitseva Aasla–Kramppi on 338 hehtaarin SAC-alue, jolla on korkeita kallioita, keto- ja niittylaikkuja sekä rämepainanteita. Pakinaisten saaristo on 571 hehtaarin SAC-alue Naantalissa ja Paraisilla; sen saaret ja rannat ovat karuja ja hyvin jyrkkäpiirteisiä, ja kivilajeina ovat pääasiassa graniitit ja kiillegneissit. Lisäksi kaupungin alueella on pienialaisia suojelukohteita, kuten Lapilan saaren jalopuumetsiköitä ja pähkinäpensaslehtoja.

Naantalin tunnetuin näköalapaikka on Kuparivuori aivan vanhan kaupungin kupeessa. Muita hyviä näköalapaikkoja ovat Rymättylän Hujavuori-Kööpelivuori, Merimaskun Sannaistenlahden pohjoispuoli, Airismaan pohjoisranta ja Luonnonmaan itäkärki Ajonpää. Saariston kallioalueet ovat sekä geologisesti että maisemallisesti arvokkaita.

Naantalin historia lyhyesti

Naantalin tarina alkaa birgittalaisluostarista. Teljen kirkolliskokous teki vuonna 1438 ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta, ja 23. elokuuta 1443 kuningas Kristoffer vahvisti luostarin rakentamisen Ailostenniemeen. Luostari vihittiin käyttöön vuonna 1462, ja sen viereen kasvoi kaupunki, joka sai kauppapaikan privilegiot. Luostari oli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde, ja sen merkitys romahti uskonpuhdistuksen myötä.

Uskonpuhdistuksen jälkeen Naantali eli pitkään vaatimattomissa oloissa. Vuonna 1628 luostarikirkko ja kaupunki paloivat. Käänne tapahtui 1700-luvun lopulla, kun tullihuoneen portille sijoitettiin puinen aurinko – sittemmin tunnettu Naantalin Aurinko – ja kylpylätoiminta käynnistyi 1863 Ailostenniemessä. Kylpylä houkutteli vieraita ulkomaita myöten, ja kaupunkiin syntyi vilkas seuraelämä.

Vuonna 1922 Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto, ja Ukko-Pekan silta yhdisti Luonnonmaan mantereeseen. Jatkosodan jälkeen Naantaliin sijoittuivat Neste Oy, Valtion viljavarasto, Imatran Voima ja Mobil, ja kaupungista tuli hetkeksi jopa Suomen suurin tuontisatama. Vuoden 2009 alussa Rymättylä, Merimasku ja Velkua liittyivät Naantaliin, ja vuonna 2011 Livonsaari ja Lempisaari siirrettiin Maskusta. Kuntaliitosten myötä Naantalista tuli tuhannen saaren kaupunki.

Mannerpuoli, saaristo ja kolme kirkonkylää

Naantalin keskusta ja vanha kaupunki sijaitsevat meren rannalla. Siellä ovat luostarikirkko, puutalokorttelit, vierasvenesatama, Naantalin museo, taidehuone ja Casa Haartman. Kuparivuori kohoaa aivan keskustan eteläpuolella, ja Rantaraitti alkaa vanhastakaupungista.

Luonnonmaa on mantereen edustalla sijaitseva saari, jonne Ukko-Pekan silta johtaa. Saaressa ovat Kultaranta, Muumimaailma, Kailon saari, Haijaisten ulkoilualue, Villan tila ja Aurinkokuru. Luonnonmaa on Naantalin tärkein virkistysalue.

Rymättylän kirkonkylä sijaitsee Otavan saaren eteläosassa noin 25 kilometriä keskustasta. Siellä ovat keskiaikainen kirkko, Rymättylän museo, Kirkkojärvi ja kylän palvelut. Röölän kylässä ovat Silliperinnemuseo Dikseli ja Myllymuseo.

Merimaskun kirkonkylä on Otavan saaren pohjoisosassa noin 20 kilometriä keskustasta. Siellä ovat vuoden 1726 puukirkko, Kollolan kotiseututalo ja Särkänsalmen silta. Velkua on noin 300 saaren alue, jonka pääsaari on Palva; saaressa on vuoden 1793 puukirkko. Velkualle kuljetaan Livonsaaren kautta kahdella lossilla.

Naantalin retkikohteet kartalla

Naantalin retkikohteet

Kaikki Naantalin retkikohteet

• Naantalin kirkko
• Naantalin vanha kaupunki ja Kuparivuori
• Kultaranta
• Naantalin museo ja taidehuone
• Casa Haartman
• Rymättylän kirkko
• Merimaskun kirkko
• Naantalin saaristomuseot
• Luolalanjärven luontopolku ja lintutornit
• Haijaisten Silmu ja Villan reitti
• Aurinkokuru ja Jätkänpolku
• Vaarjoen ulkoilureitti
• Aurinkotaival
• Rantaraitti ja Aurinkopolku
• Naantalin kuntoradat
• Naantalin uimarannat
• Naantalin ulkoilusaaret
• Naantalin saaristo, lossit ja yhteysalukset
• Velkua
• Rymättylä
• Merimasku
• Naantalin luonto ja Natura-alueet
• Naantalin puistot

Mitä Naantalissa voi tehdä

Naantali on parhaimmillaan kaupunkilomakohteena, jossa kulttuuri ja meri kohtaavat. Vanha kaupunki ja Kuparivuori muodostavat helpon kävelykierroksen, ja Naantalin kirkko on koko kaupungin maamerkki. Kultarannan puutarhaan pääsee kesäisin opastetulle kierrokselle, ja Naantalin museo sekä Casa Haartman avaavat kaupungin taide- ja kylpylähistoriaa.

Ulkoilijalle Naantali tarjoaa harvinaisen monipuolisen valikoiman: Rantaraitti ja Aurinkopolku kulkevat rantaa pitkin, Luolalanjärven luontopolku vie lintujen äärelle, ja Haijaisten Silmu ja Villan reitti sekä Aurinkokuru tarjoavat metsä- ja kalliopolkuja Luonnonmaalla. Pidemmälle patikoijalle Aurinkotaival on 15 kilometrin poikittaisreitti.

Kesällä Naantalissa voi uida 16 rannalla, joista Nunnalahti on ainoa EU-uimaranta. Ulkoilusaaret ja saariston lossit ja yhteysalukset avaavat pääsyn saaristoon, ja Saariston Rengastie kulkee kaupungin halki. Talvella liikunta jatkuu viidellä valaistulla kuntoradalla, ja Nunnalahti sekä Taimo palvelevat talviuimareita.

Kirkot ja kulttuuriperintö

Naantalissa on neljä historiallista kirkkoa. Naantalin kirkko on birgittalaisluostarin kirkko vuodelta 1462 ja Turun tuomiokirkon jälkeen Suomen toiseksi suurin keskiaikainen kivikirkko. Rymättylän kirkko on keskiaikainen kivikirkko, jonka seinämaalaukset ovat säilyneet hienosti. Merimaskun kirkko on vuoden 1726 puinen ristikirkko ja osa Seitsemän kirkon tietä. Velkuan kirkko valmistui Palvan saarelle vuonna 1793.

Kulttuuriperintöä esittelevät Naantalin museo ja taidehuone, Casa Haartman sekä saaristomuseot: Rymättylän museo, Silliperinnemuseo Dikseli ja Kollolan kotiseututalo. Museovirasto on listannut vanhan kaupungin (RKY 1787), Kultarannan (RKY 1009), Rymättylän kirkon (RKY 1820) ja Merimaskun kirkon (RKY 4043) valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Reitit ja ulkoilu

Naantalin reitistö jakautuu mannerpuolen kaupunkireitteihin ja Luonnonmaan metsäpolkuihin. Rantaraitti on 3,5 kilometrin rantareitti, jonka varrella ovat kolme uimarantaa ja Muumien mietelausepolku. Aurinkotaival on 15 kilometrin poikittaisreitti Villan tilan ja Hakapellon välillä. Vaarjoen ulkoilureitti kulkee Soinisten pelto- ja jokimaisemassa, ja Luolalanjärven luontopolku kiertää lintujärven.

Luonnonmaalla Silmu ja Villan reitti muodostavat 6,5 kilometrin kokonaisuuden, ja Aurinkokuru tarjoaa lyhyempiä kallioreittejä sekä merellisen Jätkänpolun. Kuntoradat palvelevat ympärivuotista lenkkeilyä ja hiihtoa.

Rannat, saaristo ja vesillä liikkuminen

Naantalissa on yksi EU-uimaranta ja 15 uimapaikkaa. Uimarannat jakautuvat mannerpuolen rantoihin ja saariston uimapaikkoihin; Nunnalahdella on kioski, grillikatos ja uimavalvonta, ja Taimo sekä Nunnalahti palvelevat talviuimareita. Ulkoilusaaret Kailo, Pakinainen, Riukuluoto ja Mustaluoto ovat veneilijöiden ja retkeilijöiden tukikohtia.

Saaristoon pääsee autoilla, pyörällä, bussilla ja veneellä. Lossit Hämmärönsalmi, Teersalo–Palva ja Palva–Velkuanmaa ovat maksuttomia. Yhteysalus Isla liikennöi Haapalasta Rymättylän saariin ja Kaita Velkuan alueelle. Saariston Rengastie on 250 kilometriä pitkä ja kulkee kymmenen alueen kautta; Naantali on yksi niistä.

Miten Naantalissa liikkuu

Naantalin keskusta on pieni ja helposti kierrettävissä jalan. Vanhan kaupungin kadut ovat kapeita ja osin yksisuuntaisia, joten auto kannattaa jättää pysäköintialueelle. Rantaraitti ja kevyen liikenteen väylät yhdistävät keskustan, kylpylän ja Taimon. Luonnonmaalle ajetaan Ukko-Pekan sillan yli, ja saaristoon Rymättyläntietä tai Merimaskuntietä.

Saariston tiet ovat kapeita ja mutkaisia, ja niillä liikkuu maatalouskoneita. Lossijonoissa kannattaa varata aikaa erityisesti kesäviikonloppuina. Pyöräilijän on oltava näkyvä, ja vilkkailla teillä on syytä käyttää heijastinta ja valoja.

Saapuminen ja saavutettavuus

Autolla: Naantaliin saavutaan Turusta valtatietä 40 tai Naantalintietä noin 18 kilometriä. Raisiosta matkaa on noin 10 kilometriä. Saaristoon jatketaan Rymättyläntietä tai Merimaskuntietä. Pysäköinti tapahtuu keskustan ja kohteiden pysäköintialueille.

Bussilla: Föli vastaa paikallisesta bussiliikenteestä. Naantalin keskustaan on tiheä yhteys Turusta ja Raisiosta. Rymättylään ja Röölään liikennöivät N2 ja N3, Merimaskuun N4, N5, N6 ja 203 sekä Velkualle N5, N6, 201 ja 203 arkisin.

Junalla: Naantalissa ei ole henkilöliikennettä. Lähin rautatieasema on Turku, josta jatketaan bussilla tai autolla.

Veneellä: Naantalin vierasvenesatama on vanhan kaupungin tuntumassa, ja saaristossa on useita venesatamia ja laitureita. Veneilijöille on vuokrattavia laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja Taimon rannassa.

Lossilla ja yhteysaluksella: Saariston lossit ovat maksuttomia ja kulkevat ympäri vuoden. Yhteysalus Isla ja Kaita palvelevat pienempiä saaria; osa vuoroista on kesäkausittaisia. Aikataulut löytyvät opas.matka.fi-palvelusta.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo, Mynämäki ja Turku; meriraja on Kustavin kanssa. Etelässä Parainen ja Saaristomeren kansallispuisto avaavat reitin ulkosaaristoon. Idässä Raisio ja Turku tarjoavat kaupunkipalvelut ja Aurajokilaakson. Pohjoisessa Masku, Mynämäki ja Taivassalo jatkavat Vakka-Suomeen ja Saariston Rengastielle. Saariston Rengastie yhdistää Naantalin koko rannikon reitistöön.

Kohdetyypit

Kirkot · Museot · Vanha kaupunki · Kultaranta · Rantaraitti · Aurinkotaival · Luolalanjärvi · Silmu ja Villa · Aurinkokuru · Vaarjoki · Kuntoradat · Uimarannat · Ulkoilusaaret · Saaristo ja lossit · Luonto ja Natura · Puistot

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.