Nousiainen retkikohteet

Nousiainen on pieni Varsinais-Suomen kunta Turun ja Mynämäen välissä, jossa Suomen varhaisin piispanistuin, keskiaikainen harmaakivikirkko ja Kurjenrahkan laajat keidassuot kohtaavat. Kunnan halki virtaa Hirvijoki, ja pohjoisosassa aukeavat Savojärven rannat sekä Kuhankuonon retkeilyreitistön pitkospuut. Tähän oppaaseen on koottu Nousiaisten viralliset kirkko-, museo-, luonto-, reitti-, uimaranta- ja liikuntakohteet käytännön tietoineen.

Nousiaisten luonto lyhyesti

Nousiaisten maisema on syntynyt jääkauden jälkeen. Kunnan etelä- ja keskiosat ovat alavaa savi- ja viljelymaata, jota Hirvijoki halkoo. Jokilaakson rinteillä on lehtoja ja vanhoja pihapiirejä, ja kirkon ympärillä avautuu laaja, valtakunnallisesti merkittävä viljelysmaisema. Kunnan pohjois- ja koillisosassa maasto muuttuu metsäisemmäksi ja soisemmaksi: siellä ovat Kurjenrahkan kansallispuiston keidassuot, Savojärvi ja Kuhankuonon rajakivi.

Nousiaisissa on kaksi Natura 2000 -aluetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuo. Kurjenrahka on Varsinais-Suomen laajin yhtenäinen luonnontilainen suoalue, ja sen karut keidassuot, metsäsaarekkeet ja suorantaiset järvet tarjoavat elinympäristön muun muassa liito-oravalle, rosopehkiäiselle ja useille pohjoisille lintulajeille. Rehtisuo on keidassuo, joka kuuluu samaan suoluontotyyppien kokonaisuuteen. Kummallakaan alueella ei ole omaa laajaa retkipaikkaverkostoa Rehtisuon osalta, joten siellä liikutaan suojelualueen ehdoilla.

Kunnan kallioiset mäet, kuten Linnamäki, Kokkovuori ja Rästäsmäki, kertovat jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta. Emovaha Santamalassa on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Hirvijoen varsi ja sen niityt ovat perinnemaisemaa, jota on hoidettu laiduntamalla.

Nousiaisten historia lyhyesti

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen varmasti tunnettu piispanistuin. Legendan mukaan piispa Henrik haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156, ja Hirvijoen rannalla sijaitsevan kirkon liepeillä on ollut useita puukirkkosukupolvia 1100-luvulta alkaen. Mahdollista on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt, Nousiaisissa päivätty piispan kirje osoittaa, että kirkko oli tuolloin ottamassa haltuunsa paikkakunnan muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Nykyinen harmaakivikirkko rakennettiin piispa Henrikin hautakirkoksi todennäköisesti 1420-luvulla tai viimeistään 1430-luvulla. Se on pohjakaavaltaan poikkeuksellinen kaksikuorinen kirkko, jonka holvien ja pilareiden maalaukset ovat peräisin 1430-luvulta. Kirkossa on piispa Maunu Tavastin lahjoittama Pyhän Henrikin kenotafi vuodelta 1429. Kirkko ja sitä ympäröivä viljelysmaisema pappiloineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 1794).

Uskonpuhdistuksen jälkeen Nousiainen jäi maatalouspitäjäksi. Vuonna 1753 kirkkoherraksi nimitettiin pietisti Abraham Achrenius, jonka toiminnan myötä Nousiaisiin syntyi kansanherätystä. 1900-luvulla kuntaan sijoittui Telesten elektroniikkatehdas, joka on sittemmin lopettanut. Nykyään Nousiainen tunnetaan erityisesti kirkostaan, Kurjenrahkan retkeilystä ja viljelymaisemastaan.

Kylät ja rakenne

Nummen keskusta on kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus Moisiontien varrella. Siellä ovat kunnanvirasto, kirjasto, koulut, Nouste Areena, kuntosali ja suurin osa palveluista. Keskustan tuntumassa ovat Rästäsmäen asuinalue ja pururata.

Topoinen ja Koljola sijaitsevat keskustan itäpuolella Hirvijoen laaksossa. Topoisissa ovat kotiseutumuseo ja uusi Topoisten polku, ja Koljolassa urheilukenttä. Santamala on kylä keskustan pohjoispuolella; siellä ovat Emovaha ja Karhunperkon leikkipuisto.

Valpperi on kunnan koillisosassa sijaitseva kylä, jossa ovat Valpperin urheilukeskus, hiihtoladut ja Falkinkosken uimala. Saksala ja Rantapiha ovat Kurjenrahkan suunnalla; Rantapiha on kunnan virkistysalue Savojärven rannalla. Kunnan koilliskulmassa on Kuhankuonon rajakivi.

Nousiaisten retkikohteet kartalla

Nousiaisten retkikohteet

Kaikki Nousiaisten retkikohteet

• Nousiaisten kirkko ja kirkonmäki
• Hirvijoen laakso ja kirkkomaisema
• Nousiaisten kotiseutumuseo
• Nousiaisten muistomerkit ja patsaat
• Rantapiha ja Savojärven ranta
• Topoisten polku ja laavu
• Falkinkosken uimala ja sauna
• Rästäsmäen pururata ja frisbeegolfrata
• Valpperin urheilukeskus ja hiihtoladut
• Nousiaisten liikuntapaikat ja Nouste Areena
• Nousiaisten luontokohteet ja muinaisjäännökset
• Nousiaisten leikkipuistot ja Karhunperkko
• Nousiaisten kulttuuri, kirjasto ja tapahtumat
• Nousiaisten pyöräilyreitit ja Akselireitti
• Nousiaisten luonto ja Natura-alueet
• Suuri Postitie Nousiaisissa

Mitä Nousiaisissa voi tehdä

Nousiaisten käynti kannattaa aloittaa kirkonmäeltä. Nousiaisten kirkko ja kirkonmäki on kunnan tärkein nähtävyys ja yksi Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista kirkoista. Kirkon vieressä Hirvijoen laakso avaa näkymän pappilaan, kävelysiltaan ja viljelysmaisemaan. Kulttuurihistoriaa jatkavat kotiseutumuseo, muistomerkit ja patsaat sekä kulttuuri, kirjasto ja tapahtumat.

Luonnossa liikkujalle parhaat lähtöpisteet ovat Rantapiha Savojärven rannalla ja Topoisten polku kirkon lähellä. Rantapihalta pääsee Kuhankuonon reitistölle ja Kurjenrahkan kansallispuistoon; Nousiaisten luonto ja Natura-alueet -sivu kokoaa suojelualueiden tiedot. Luontokohteet ja muinaisjäännökset esittelevät Emovahan, itkukiven, kuppikivet, Kokkovuoren ja Susiluolan.

Kesällä voi uida Falkinkoskella ja Rantapihassa. Talvella liikunta jatkuu Valpperin laduilla ja Rästäsmäen valaistulla pururadalla. Nouste Areena ja liikuntapaikat palvelevat ympäri vuoden, ja leikkipuistot sekä Karhunperkko ovat lapsiperheiden kohteita. Pyöräilyreitit yhdistävät kunnan Akselireittiin.

Kirkot ja kulttuuriperintö

Nousiaisten kirkko eli Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, jonka nykyinen asu on 1420–1430-luvulta. Se rakennettiin piispa Henrikin hautakirkoksi, ja siellä on vuodelta 1429 peräisin oleva kenotafi eli muistoarkku. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa ja sankarihautausmaa, ja läheisellä pappilalla on pitkä historia. Museovirasto on listannut kirkon ja kirkkomaiseman RKY-kohteeksi 1794.

Kulttuuriperintöön kuuluvat myös Topoisten kylässä sijaitseva kotiseutumuseo, Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki kirkon hautausmaalla, veteraanikivi seurakuntakodin pihalla sekä Kuhankuonon reitistön varrella oleva Ahti Jalosen muistomerkki. Muistomerkit ja patsaat -sivu kertoo niiden taustat. Kulttuurisivu kokoaa kirjaston, kulttuuritoimen, Nousiaisten Päivät ja Makasiiniteatterin.

Reitit ja ulkoilu

Nousiaisten reitistö kytkeytyy Kuhankuonon yli 200 kilometrin verkostoon. Kunnan alueella kulkevat muun muassa Savojärven kierros, Karpalopolku ja Vajosuon vaellus. Rantapiha on luonteva lähtöpiste: sieltä lähtee patikkareittejä Kuhankuonon maastoon, ja Savojärven rannassa on uimapaikka, grillikatos, sauna ja kesäkioski.

Topoisten polku on vuonna 2026 valmistunut noin kahden kilometrin merkitty luontopolku, jonka varrella on laavu, tulipaikka, ruokailuryhmä ja kompostikäymälä. Se on helppo lähiretki kunnan keskustan tuntumassa. Pidemmille retkille Kurjenrahka ja Kuhankuono tarjoavat pitkospuita, laavuja ja useita rengasreittejä.

Talvella Valpperin hiihtokeskuksessa on valaistut ladut 1, 1,5, 3 ja 4,5 kilometriä, ja Rästäsmäen pururadalla on valaistu 1 ja 1,4 kilometrin lenkki. Latuja ei ylläpidetä säännöllisesti Kurjenrahkalla, mutta Valpperista ajetaan usein latu-ura Vajosuon kautta Kurjenrahkalle ja Pukkipaloon.

Rannat, saunat ja vesillä liikkuminen

Nousiaisten tärkeimmät uimapaikat ovat Falkinkosken uimala ja Rantapiha Savojärvellä. Falkinkoskella on kirkasvetinen lampi, laiturit, hyppytorni, grilli ja sauna; kylmäuintikausi alkaa syksyllä, ja sauna on lämpimänä maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Rantapihan sauna on avoinna koulujen kesälomien ajan päivittäin, ja muina aikoina sen voi vuokrata.

Pikisaari Askaisissa siirtyi kokonaan Maskun kunnan omistukseen syksyllä 2026, joten sitä ei enää lasketa Nousiaisten omaksi rannaksi. Veneilijälle Savojärvi ja Kurjenrahkan lammet ovat melontakohteita; Rantapihasta voi vuokrata vesikulkuneuvoja. Vesillä liikuttaessa on muistettava pelastusliivit ja suojelualueen säännöt.

Liikunta ja perheille

Nouste Areena on kunnan monitoimihalli Koljolantiellä, ja sen yhteydessä on pesäpallokenttä, skeittiparkki ja beach volley -kentät. Kuntosali sijaitsee Kaitaraistentiellä, ja Koljolan urheilukentällä on 300 metrin juoksurata ja jalkapallokenttä. Rästäsmäen pururadalla on ulkokuntoiluvälineitä ja A1-luokan frisbeegolfrata.

Lapsiperheille leikkipuistot tarjoavat yhdeksän kunnallista puistoa sekä Karhunperkon luonnon monimuotoisuutta esittelevän leikkipuiston. Kulttuuritoimi järjestää maksuttomia tapahtumia, ja kirjasto lainaa muun muassa frisbeekiekkoja.

Miten Nousiaisissa liikkuu

Nousiaisten keskusta on pieni ja käveltävissä. Kunnan halki kulkee valtatie 8, ja sen rinnalla kulkevat yhdystiet yhdistävät kyliä. Kevyen liikenteen väyliä on keskustan ja koulujen ympäristössä, mutta kylien väliset tiet ovat osin kapeita ja vilkkaita. Pyöräilijän on käytettävä valoja ja heijastinta.

Julkinen liikenne koostuu Turun seudun ja Vakka-Suomen bussivuoroista. Nousiaisten kautta kulkevat Turun ja Mynämäen sekä Turun ja Uudenkaupungin väliset vuorot. Lähin rautatieasema on Turku, ja Uudenkaupungin radalla on vain tavaraliikennettä. Turun lentoasemalle on noin 25 kilometriä.

Saapuminen ja saavutettavuus

Autolla: Nousiaisiin saavutaan Turusta valtatietä 8 pitkin noin 20 kilometriä. Mynämäeltä matkaa on noin 20 kilometriä ja Maskusta noin 10 kilometriä. Keskustan pysäköintialueet ovat Moisiontien varrella; kirkolle ajetaan Kirkkotietä, Rantapihaan Savojärventietä ja Falkinkoskelle Valpperintietä.

Bussilla: Turun ja Mynämäen sekä Turun ja Uudenkaupungin väliset bussit pysähtyvät Nousiaisissa. Koulujen ja keskustan välillä on paikallisliikennettä. Aikataulut kannattaa tarkistaa Seutuplus-palvelusta.

Junalla: Nousiaisissa ei ole henkilöliikennettä. Lähin asema on Turku, josta jatketaan bussilla.

Pyörällä: Akselireitti kulkee Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten halki ja kytkeytyy Saariston Rengastiehen sekä EuroVelo 10 -reittiin. Kunnan sisäiset etäisyydet ovat lyhyitä, mutta valtatien 8 vartta on vältettävä.

Esteettömyys: Nouste Areenalla on invapaikat, esteetön sisäänkäynti, hissi ja esteettömät pukuhuoneet. Kirkon portaat ovat jyrkät, eikä kirkko ole täysin esteetön. Rantapihan ja Topoisten polun maasto on osin epätasaista.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Etelässä Masku ja Rusko jatkavat kohti Turun seutua ja Saariston Rengastietä. Pohjoisessa Mynämäki avaa reitin Vakka-Suomeen ja Uuteenkaupunkiin. Koillisessa Pöytyä ja Kurjenrahkan kansallispuisto yhdistävät Nousiaisten Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Idässä Aura ja Turku tarjoavat lisää kulttuuri- ja luontokohteita.

Kohdetyypit

Kirkko · Hirvijoen laakso · Kotiseutumuseo · Muistomerkit · Kulttuuri ja tapahtumat · Rantapiha · Topoisten polku · Falkinkoski · Rästäsmäki · Valpperi · Liikuntapaikat · Luontokohteet · Leikkipuistot · Pyöräily · Luonto ja Natura · Suuri Postitie

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.