Kinnula retkikohteet

Kinnula on noin 1 500 asukkaan kunta Keski-Suomen pohjoisosassa, Suomenselän vedenjakaja-alueella kolmen maakunnan raja-alueella. Kunnan maisemaa hallitsevat kivikkoiset männiköt, laajat aapasuot, pienet metsäjärvet ja harva asutus. Kinnula tunnetaan erityisesti Salamajärven kansallispuistosta, Seläntauksen soista, Kivijärvestä, vuonna 1867 valmistuneesta puukirkosta ja kansantaiteilija Vihtori Storckin perinneateljeesta. Tähän oppaaseen on koottu kunnan tärkeimmät retki- ja kulttuurikohteet sekä käytännön tiedot saapumisesta, palveluista ja vuodenajoista.

Kinnulan luonto lyhyesti

Kinnula sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella, jossa vesi jakautuu Pohjanlahden ja Jyväskylän suunnan vesistöihin. Kunnan pinta-alasta noin 7 prosenttia on sisävesiä, ja kunnassa on kaikkiaan 66 järveä. Suurimmat järvet ovat Kivijärvi, Ylä-Jäppä–Ala-Jäppä ja Iso Koirajärvi. Kivijärvi on laaja, humuspitoinen järvi, jonka rannoilla on sekä louhikoita että hiekkarantoja. Kunnan keskustan tuntumassa virtaa lisäksi pieniä jokia ja puroja, ja maisemaa täydentävät lukuisat lammet.

Kinnulan metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kankaita, ja soita on runsaasti. Suomenselälle tyypilliseen tapaan suot ovat usein aapasoita, joilla on märkiä rimpisiä osia ja karumpia keidassuo-osia. Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kinnulaan Perhon suunnalta, ja puiston eteläosissa on muun muassa Nielujärven ja Pienen Sääksjärven ympäristöt. Kunnan alueelle sijoittuu neljä Natura 2000 -aluetta: Salamajärvi, Kivijärvi, Seläntauksen suot ja Aholan laitumet.

Kinnulan ilmasto on mantereinen. Kesät ovat melko lämpimiä, talvet lumisia ja pitkiä, ja järvet jäätyvät tavallisesti marras–joulukuussa. Keväällä tulvat ja muuttolinnut ovat näkyvä osa luontoa, ja syksyllä ruska värittää metsät syyskuun lopulta lokakuulle. Talvella päivänvalo on lyhyt, ja lumitilanne vaihtelee vuosittain.

Kinnulan historia lyhyesti

Kinnulan alue on kuulunut Rautalammin vanhaan emäpitäjään. Rautalammin hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1561, ja savolaiset olivat jo sitä ennen asuttaneet alueen erämaita ja harjoittaneet kaskiviljelyä. Kinnula kuului myöhemmin Kivijärven seurakuntaan, ja kirkkomatkat Kivijärven yli olivat pitkiä ja vaarallisia. Kinnulalaiset tekivät vuonna 1863 esityksen oman kirkon saamiseksi, ja rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1866. Kirkko rakennettiin vuosina 1864–1867, ja seurakunnasta tuli itsenäinen vuonna 1904. Kinnulan kunta perustettiin vuonna 1914.

Kunnan talous on perustunut metsätalouteen, maatalouteen ja pienimuotoiseen yrittäjyyteen. Kinnula tunnetaan myös pesäpallosta ja jouluisesta resupukkiperinteestä, jossa naamioituneet pukit kiertelevät kylillä. Kunnan väkiluku on laskenut 2000-luvulla, mutta palvelut on pyritty säilyttämään keskitetysti kirkonkylässä.

Kinnulan RKY-kohteet

Museoviraston RKY 2009 -luettelosta ei löytynyt Kinnulan kohteita 3.11.2026 tehdyssä haussa, joten tässä oppaassa ei ole erillistä RKY-kohdesivua. Kinnulan rakennettu kulttuuriympäristö koostuu pääosin kirkonkylän kirkosta, kotiseutumuseon alueesta, vanhasta pappilasta ja haja-asutusalueen maatalousrakennuksista. Nämä eivät kuitenkaan kuulu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Kinnulan Natura 2000 -alueet

Kinnulan alueelle sijoittuu neljä Natura 2000 -aluetta (Ympäristöhallinto, tarkistettu 3.11.2026):

• Salamajärvi (FI1001013) – 8 948 ha, Perho, Kinnula ja Kivijärvi. SAC. Suomenselän karua ja suovaltaista luontoa: aapasoita, kivisiä männiköitä, karuja järviä ja aarniometsiä. Alueella elää metsäpeuroja ja monipuolinen linnusto.
• Kivijärvi (FI0900090) – 5 366 ha, Kannonkoski, Kinnula ja Kivijärvi. SAC/SPA. Viitasaaren reitin laaja, humuspitoinen järvi, jonka rannoilla on louhikoita ja Keski-Suomen laajimpia hiekkarantoja. Tärkeä selkävesilintujen pesimäalue.
• Seläntauksen suot (FI0900057) – 2 714 ha, Kinnula ja Pihtipudas. SAC/SPA. Pohjanmaan aapasoita, joiden lajistoon kuuluu muun muassa ruskopiirtoheinä, suovalkku ja useita kämmeköitä. Väljänneva on alueen laajin suo.
• Aholan laitumet (FI0900145) – 1,80 ha, Kinnula. SAC. Kolmesta erillisestä alueesta koostuva perinnemaisema, jolla on pitkä laidunhistoria. Kasvillisuuteen kuuluvat muun muassa nurmitatar ja kissankäpälä.

Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 17 030 hehtaaria, ja luvut sisältävät naapurikuntien osuudet. Tarkemmat tiedot ovat kohdesivulla Kinnulan Natura 2000 -alueet.

Kinnulan retkeilykohteet

Kinnulan tunnetuin retkikohde on Salamajärven kansallispuisto, joka tarjoaa noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä, laavuja, tupia ja vuokrakämppiä. Puiston portti on Koirasalmen luontotupa Kivijärvellä, mutta Kinnulan puolelta puistoon pääsee Nielujärven ja Pienen Sääksjärven suunnasta. Kunnan keskustan tuntumassa ovat Kinnulan ulkoilualue, Kinttupolku ja Salmenniemen uimaranta.

Kulttuurikohteista tärkeimpiä ovat Kinnulan kirkko, Kinnulan kotiseutumuseo ja Vihtori Storckin perinneateljee. Kirkko ja museo sijaitsevat kirkonkylässä, ja perinneateljee on noin kahden kilometrin päässä keskustasta Lestijärventiellä.

Muita kunnan virallisia kohteita, joille ei ole omaa sivua tässä oppaassa, ovat Kaunislampi, Pitkäjärven laavu, Pieni Sääksjärvi sekä Kinnulanlahden ja Saarensalmen venesatamat. Kaunislammella on laavu, kota ja vuokrattava eräkämppä; Pitkäjärven laavu on vuonna 1995 rakennettu päiväkäyttöinen taukopaikka; Pieni Sääksjärvi on 1–6 hengelle vuokrattava tupa Hirvaankierroksen varrella. Venesatamissa on laituripaikkoja ja maallevetopaikkoja, ja Saarensalmen satamassa on kota, nuotiopaikka, traileriparkki ja ulkohuussi.

Kinnulan palvelut

Kinnulan kirkonkylässä on peruspalvelut: ruokakauppa, kirjasto, terveysasema, apteekki, koulu, lukio ja uimahalli Heikinhalli. Kirjasto on osa Keski-kirjastojen kirjastokimppaa, ja sen yhteydessä on ollut yhteispalvelupiste. Uimahalli sijaitsee seurakuntatalon alakerrassa, ja siellä on 16,7 metrin uima-allas, sauna, vastavirta-, pore- ja lastenallas. Kunnassa toimii myös Suomenselän kansalaisopisto, joka tarjoaa kursseja Kinnulan ja Lestijärven asukkaille.

Majoitus- ja ravintolapalveluita on keskustassa ja sen lähellä muun muassa vanhassa pappilassa sekä Karkausmäen Kammarissa. Kinnulan matkailubrändi on Syvänmaa, ja matkailuinfo sekä lähituotemyymälä ovat kunnan keskustassa. Kunnan verkkosivuilla on ajantasaiset yhteystiedot ja aukioloajat.

Saapuminen Kinnulaan

Kinnulaan saavutaan ensisijaisesti autolla kantatietä 58 pitkin. Viitasaarelta on matkaa noin 65 kilometriä, Kivijärveltä noin 32 kilometriä, Perhosta noin 49 kilometriä, Reisjärveltä noin 41 kilometriä ja Pihtiputaalta noin 46 kilometriä. Jyväskylästä on matkaa noin 162 kilometriä, Kokkolasta noin 126 kilometriä ja Oulusta noin 227 kilometriä. Kinnulan keskustassa on linja-autopysäkki, mutta vuorot ovat vähäisiä ja painottuvat koulupäiviin. Kunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä, joten oma auto tai pyörä on käytännöllisin tapa liikkua.

Turvallisuus ja vastuullisuus

Kinnulan retkeilykohteilla on otettava huomioon harva asutus, pitkät etäisyydet ja paikoin heikko matkapuhelinkuuluvuus. Suot ovat märkiä, pitkospuut voivat olla liukkaita, ja järvien vesi on kylmää myös kesällä. Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa. Talvella järvien jäätilanne on tarkistettava erikseen, eikä jäälle pidä mennä ilman varmaa tietoa kantavuudesta. Hätänumero on 112, ja sijaintinsa voi kertoa hätäkeskukselle esimerkiksi 112-sovelluksen kautta.

Noudata jokaisenoikeuksia ja alueiden omia sääntöjä. Kansallispuistossa ja Natura-alueilla liikkumista on rajoitettu, joten pysy merkityillä poluilla ja noudata opasteita. Tulenteko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla, ja metsäpalovaroituksen aikana tuli on kielletty myös muualla kuin hormillisessa tulisijassa. Vie roskat pois, käytä käymälää ja kunnioita yksityisrantoja, mökkejä ja metsästäjien työtä. Pidä koirat kytkettyinä.

Kinnulan kohteet kartalla

Kinnulan retkikohteet

Kaikki kohteet

• Kinnulan kirkko
• Kinnulan kotiseutumuseo
• Vihtori Storckin perinneateljee
• Salamajärven kansallispuisto
• Seläntauksen suot
• Kivijärvi
• Kinnulan Natura 2000 -alueet
• Suurijärven retkeilyreitistö
• Kinttupolku
• Ahvenlammen laavu
• Nielujärven laavu ja lintutorni
• Pyhä puu ja laavu
• Salmenniemen uimaranta
• Kinnulan ulkoilualue

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 3.11.2026.