Alavieskan kirkko
Alavieskan kirkko on Alavieskan seurakunnan pääkirkko ja kunnan kirkonkylän keskeinen maamerkki. Nykyinen kirkko on järjestyksessään neljäs: se rakennettiin tiilestä vuosina 1939–1948 ja vihittiin käyttöön 19. joulukuuta 1948. Kirkon on suunnitellut oululainen rakennusmestari J. Karvonen. Kirkossa on noin 350 istumapaikkaa, 18-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1948 ja alttarin paikalla Hugo Kähtävän veistämä puinen krusifiksi.

Tärkeimmät tiedot
- Tyyppi
- Tiilinen pitkäkirkko vuodelta 1948, jossa on Hugo Kähtävän veistämä krusifiksi ja 1700-luvun kellotapuli
- Kunta
- Alavieska, Pohjois-Pohjanmaa
- Koordinaatit
- 64.1662, 24.3041
- Reitit
- Kirkkosali, kellotapuli, kirkkotarha ja Tikkakosken hautausmaan muistomerkki
- Palvelut
- Kirkko, noin 350 istumapaikkaa, kellotapuli, WC ja esteetön luiskakulku; ei kahvilaa
- Saapuminen
- Jalan keskustasta ja torilta noin 300 m; auto Keskustien varteen
- Vaativuus
- Helppo
- Esteettömyys
- Osittain esteetön
- Pysäköinti
- Kirkon ympärillä on pysäköintialueita Keskustien ja Pappilantien varressa; tilaisuuksissa lisätilaa kirkon lähiympäristöstä
- Paras kausi
- Ympäri vuoden; kirkkosali avoinna jumalanpalveluksissa ja sopimuksen mukaan
- Koirat
- Ei kirkkoon; pihalla kytkettynä
- Uinti
- Ei
Miten sinne pääsee
Kirkko sijaitsee Alavieskan keskustassa Keskustien varressa, kunnantalon ja torin lähellä. Keskustan palveluista sinne kävelee muutamassa minuutissa, ja kirkon ympärillä on pysäköintialueita. Linja-autot pysähtyvät valtatien 27 varrella; lähin rautatieasema on Ylivieskassa noin 16 kilometrin päässä. Saapuminen jalan tai pyörällä on luontevin vaihtoehto, sillä kirkko on keskustan palveluiden äärellä.
Alavieskan kirkko kartalla. © OpenStreetMap contributors
Reitit ja kohteet
Kirkkosali on avoinna jumalanpalvelusten, konserttien ja muiden tilaisuuksien yhteydessä; muina aikoina ovet avataan sopimuksen mukaan suntion kanssa. Sisällä kannattaa katsoa alttarin krusifiksia, kuorin Hyvä Paimen -veistosta ja urkuparvea. Kirkon eteläpäässä on kellotorni, ja kirkon vieressä seisoo 1730-luvulla rakennettu pohjalainen renessanssitapuli, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700-luvun lopulla. Kirkkotarhassa on muun muassa sotaanlähdön muistomerkki. Tikkakosken hautausmaalla Siltatiellä on Alavieskan ensimmäisen ja toisen kirkon muistomerkki.

Mitä alueella voi tehdä
Osallistu jumalanpalvelukseen, kirkkokonserttiin tai opastettuun tilaisuuteen. Kierrä kirkko ulkoa ja katso kellotapulia sekä kirkkotarhaa. Kirkko toimii myös seurakunnan siunauskappelina, joten tilaisuuksia on viikoittain. Ajantasaisen aukiolon ja mahdollisuuden tutustua kirkkoon kannattaa tiedustella seurakuntatoimistosta tai suntiolta.
Luonto
Kirkko seisoo Kalajoen laaksossa, jossa avarat pellot, jokivarsi ja kirkonkylän puutarhat limittyvät. Kirkon pihalla kasvaa vanhoja lehtipuita, ja kirkkotarha on puistomainen. Ympäristö on kulttuurimaisemaa, jossa linnut ja hyönteiset elävät puutarhojen, niittyjen ja jokivarren mosaiikissa. Kalajoki virtaa kirkon pohjoispuolella, ja Pappilanniemen virkistysalue on kävelymatkan päässä.
Historia
Alavieskan seurakunnan juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1651 Kalajoen rannalle Tikkakosken partaalle. Seurakunnasta tuli Kalajoen saarnahuonekunta vuonna 1733, ja vuonna 1782 Alavieska sai kappelioikeudet. Ensimmäistä kirkkoa korjattiin 1730-luvulla, jolloin nykyinen kellotapuli rakennettiin. Korjauksista huolimatta vanha kirkko todettiin vuonna 1787 korjauskelvottomaksi.
Toinen kirkko rakennettiin nykyisen kirkon paikalle vuonna 1795. Sen suunnitteli kalajokinen Simon Silvén, ja puiseen ristikirkkoon mahtui 800 henkeä. Kirkkoon siirrettiin vanhan kirkon Erik Westzynthius vanhemman maalaukset, ja alttariseinälle kirkkomaalari Thomas Kiempe maalasi viiden raamatuntapahtuman kokonaisuuden. Korjaustöissä 1908–1909 Westzynthiuksen kuvat siirrettiin varastoon, mikä pelasti ne.
Toinen kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa 2. toukokuuta 1916. Kirkosta pystyttiin pelastamaan vain kattokruunut ja seinälampetit. Vakuutusrahoilla rakennettiin väliaikaiseksi tarkoitettu lautakirkko, joka palveli kirkkona yli kolmekymmentä vuotta. Nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella vuonna 1938, ja rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1939.
Sota keskeytti rakentamisen. Välirauhan aikana kirkko sai vesikaton, ja sodan loppuvaiheessa keskeneräinen kirkkorakennus toimi Utsjoelta ja Lumivaarasta tulleiden evakkojen tavaroiden säilytyspaikkana. Rakennustarvikepulan vuoksi kirkko valmistui vasta vuonna 1948, ja vihkiäisjuhlaa vietettiin 19. joulukuuta 1948. Kirkkoa on korjattu muun muassa vuosina 1991 ja 2000–2001.
Palvelut ja varusteet
Kirkossa on noin 350 istumapaikkaa, WC-tilat ja esteetön luiskakulku. Seurakuntatoimisto palvelee Alavieskassa, ja kirkon voi varata tilaisuuksiin seurakunnan kautta. Lähimmät kaupat, pankki, kirjasto ja ravintolat ovat Alavieskan keskustassa muutaman sadan metrin päässä. Kirkon välittömässä läheisyydessä ei ole kahvilaa.
Lähiseudun palvelut
Alavieskan keskustassa ovat päivittäistavarakauppa, pankki, kirjasto, kunnantalo, kahvilat ja ravintolat. Ylivieskassa on laajempi palveluvalikoima. Kunnan haja-asutusalueella ja metsäkohteilla palvelut ovat suppeita. Ylivieskaan on noin 16 kilometriä, Kalajoelle noin 30, Kokkolaan noin 85, Ouluun noin 141 ja Helsinkiin noin 530 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.
Turvallisuus ja vuodenajat
Kirkko on julkinen rakennus: kulje rauhallisesti ja kunnioita tilaisuuksia. Kirkon portaat ja kirkkotarhan polut voivat olla talvella liukkaita. Sisätiloissa ei saa juosta eikä koskea esineisiin ilman lupaa. Kellotapuliin ei mennä ilman opastusta. Hautausmaalla kuljetaan vain polkuja pitkin eikä hautakiviin nojata.
Vastuullinen retkeily
Kunnioita seurakunnan toimintaa ja hautausmaan rauhaa. Älä kuvaa jumalanpalvelusta tai surijoita ilman lupaa. Kynttilöitä sytytetään vain niille varatuille paikoille, ja roskat laitetaan roskiksiin. Kirkon rakenteisiin ei saa kiivetä eikä kellotapulin ovea avata omin päin.
Alueen erityispiirteet
Kirkossa on kolme kelloa: vanhin on valettu vuonna 1739 (Gehr. Meyer), toinen vuonna 1911 Pohjanpalon veljesten tehtaassa Ykspihlajassa ja kolmas Lokomolla Tampereella vuonna 1921. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 18-äänikertaiset urut vuodelta 1948. Alttarilla on Hugo Kähtävän veistämä krusifiksi, ja kuorin kaiteella on hänen myöhemmin tekemänsä Hyvä Paimen -veistos. Kirkko ei ole erillinen Museoviraston RKY-kohde.
Retken kulku
Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Alavieskan kirkonkylä on pieni: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja kotiseutumuseo ovat muutaman sadan metrin säteellä. Pappilanniemeen ja Anttilanrantaan kävelee keskustasta. Mattilanperä, Kalliokanava, Ryökönkangas ja Miehennevan jätinkirkko ovat 4–12 kilometrin päässä, joten oma auto tai pyörä on käytännöllisin. Lähin rautatieasema on Ylivieskassa 16 kilometrin päässä.
Vuodenajat ja varustautuminen
Kesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa retkeilyyn, kalastukseen ja rannoilla liikkumiseen. Keväälläjoen rannat ja polut ovat märkiä, ja tulvavesi voi nousta. Syksyllä pimenee nopeasti, ja ruska-aika on suosittua. Talvella tarvitaan liukuesteet tai nastakengät, ja joen sekä lampien jäälle mennään vain varmistettua reittiä pitkin. Alavieskan sää vaihtelee nopeasti, joten vedenpitävä takki ja kerrospukeutuminen kannattaa ottaa mukaan ympäri vuoden.
Retken kesto ja sopivuus
Lyhimmät kohteet sopivat 1–2 tunnin käyntiin, ja laajemmat retkeily- tai museokohteet vaativat puoli päivää. Kirkonkylän kohteet voi yhdistää kävelylenkiksi: kirkko, kotiseutumuseo, Pappilanniemi ja Anttilanranta ovat lähellä toisiaan. Mattilanperässä ja Kalliokanavalla kannattaa varata aikaa 1–2 tuntia. Ryökönkankaalla ja Miehennevan jätinkirkolla aikaa kuluu helposti 2–3 tuntia, koska maasto on metsäistä ja opasteet vähäisiä.
Retkeilijän muistilista
Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Kirkon ympärillä on pysäköintialueita Keskustien ja Pappilantien varressa; tilaisuuksissa lisätilaa kirkon lähiympäristöstä. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; kirkkosali avoinna jumalanpalveluksissa ja sopimuksen mukaan. Koirista alueella: ei kirkkoon; pihalla kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.
Ympäristön tarkkailu
Alavieskan luonto vaihtelee Kalajoen laakson viljelymaisemista Ryökönkankaan vanhoihin metsiin, soihin ja entisen Alavieskanjärven peltoihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Ryökönkangas kuuluu Natura 2000 -verkostoon, joten siellä liikutaan suojelumääräysten ehdoilla. Kalajoki, Petäjälampi ja kunnan pienvedet eivät ole Natura-alueita. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Alavieskan kunnalle.
Vinkit
Paras valokuva-aika on iltapäivällä, jolloin valo osuu kellotorniin. Kierrä kirkko ulkoa ja katso myös kirkkotarhan vanhimmat osat sekä kellotapuli. Tarkista aukiolo Alavieskan seurakunnan tapahtumakalenterista tai suntiolta ennen lähtöä. Yhdistä käynti kotiseutumuseoon ja Pappilanniemen rantapolkuun.
Lähistön kohteet
← Alavieskan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut
Lähteet ja päivitys
Tiedot päivitetty: 30.10.2026.
