Askalankoski ja Askalan voimalaitos

Askalankoski on Paimionjoen koski, jonka kohdalle rakennettiin vuosina 1935–1936 Askalan vesivoimalaitos. Voimalan ympärille levittäytyy Askalan keto, jossa kasvaa esihistoriallisia niittykasveja. Joen molemmin puolin kohoavat rinneniityt ovat osa Paimionjokilaakson Natura 2000 -aluetta ja valtakunnallisesti arvokasta maisemaa.

Miten sinne pääsee

Askalankoskelle ajetaan Paimion keskustasta pohjoiseen Tarvasjoen suuntaan noin kuusi kilometriä. Tarvasjoentieltä käännytään vasemmalle kohti jokilaaksoa; viitassa lukee ”Askalan voimala” ja ”Voimalantie”. Tietä jatketaan noin 1,5 kilometriä laakson pohjalle. Loppupäässä on jyrkkä alamäki, ja tie on kapea, joten suurella autolla tai perävaunulla kannattaa olla varovainen. Voimalaitoksen lähellä on rajalliset pysäköintimahdollisuudet. Julkisilla pääsee Paimion keskustaan, josta matkaa voi jatkaa pyörällä.

Reitit ja kohteet

Voimalaitokselta on lyhyt reitti vastapäiselle Ketotalolle, jota ylläpitää Paimion seudun ympäristöyhdistys. Ketotalon luona on riukuaitauksia, joissa kesäisin laiduntaa lampaita. Riukuaitauksen takaa lähtee kapea metsäinen patopolku, joka seuraa joen vartta padolle asti. Polku on paikoin jyrkkä ja juurakkoinen, eikä sovellu rattaille tai huonokuntoiselle. Voimalaitos itsessään ei ole yleisölle avoinna; rakennusta voi katsoa ulkoapäin. Askalan voimalasta kertova näyttely on esillä Paimion Sähkömuseossa.

Mitä alueella voi tehdä

Maisemakuvaus, patikointi, lintujen tarkkailu ja kulttuurihistoriaan tutustuminen.

Luonto

Askalankosken ympäristö on yksi Paimionjokilaakson edustavimmista osista. Rinteen kuivilla osilla kasvavat muun muassa nurmirölli, lampaannata, ahdekaunokki, keltamatara, mäkimeirami ja ketokaunokki. Kosteissa notkoissa on mesiangervoa ja puronvarsilehtoa. Alueella on katajarinteitä ja pähkinäpensaslehtoja. Linnustoon kuuluvat muun muassa peltopyy, ruisrääkkä ja pikkulepinkäinen. Paimionjoessa elää vuollejokisimpukka, ja joki oli ennen merkittävä meritaimenen ja lohen nousureitti.

Historia

Askalankoski oli ennen voimalaitosta yksi Paimionjoen merkittävistä koskista. Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiö rakensi koskelle voimalaitoksen vuosina 1935–1936, ja se vihittiin käyttöön 9.6.1936. Voimala on yksi kolmesta Paimionjoen voimalaitoksesta Juvan ja Juntolan kanssa; kaikki kolme tuottavat edelleen sähköä ja ovat nykyisin Koskienergia Oy:n omistuksessa.

Voimalan rakentaminen muutti jokea pysyvästi: se on joen alin kalojen nousueste, ja meritaimenen sekä lohen nousu jokeen katkesi. Sota-aikana voimalaitosten sähköntuotanto korostui, ja 1960-luvun suuret tulvat koettelivat rakenteita. 1970-luvulla voimalat kytkettiin kaukokäyttöjärjestelmään, mikä helpotti ylläpitoa. 1990-luvulla huomio siirtyi ympäristöön, ja Askalan kedon esihistoriallista kasvillisuutta alettiin suojella.

Ketoalueen hoito on jatkunut 2000-luvulle. Paimion seudun ympäristöyhdistys järjestää ketoleirejä ja hoitaa niittyjä laidunnuksen, niiton ja raivauksen avulla. Voimalaitoksen 90-vuotishistoriasta kertova näyttely avattiin Paimion Sähkömuseoon vuonna 2026.

Palvelut ja varusteet

Alueella ei ole WC:tä, juomavesipistettä eikä tulentekopaikkaa. Ketotalo ei ole yleisesti avoinna, mutta sen ympäristössä voi levähtää. Opasteet ja infotaulut kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Lähimmät palvelut ovat Paimion keskustassa. Pysäköinti on Voimalantien varressa; tie on kapea, joten älä tuki sitä.

Lähiseudun palvelut

Paimion keskustassa on kaupat, apteekki, kirjasto, kahvilat ja ravintolat. Kunnan liikuntapalvelut ja museot vastaavat kohteiden ylläpidosta; ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Paimion kaupungin sivuilta.

Turvallisuus ja vuodenajat

Voimalaitoksen ympäristössä on jyrkkiä rinteitä, kapeita polkuja ja syviä putoamispaikkoja. Pysy polulla äläkä mene padon rakenteisiin tai vedenrajaan. Joki virtaa voimakkaasti, eikä uiminen ole turvallista. Kallioperä ja juurakot voivat olla liukkaita sateella. Laiduntavien lampaiden lähelle ei pidä mennä, ja riukuaitaukset on kierrettävä. Talvella rinteet voivat olla jäisiä.

Vastuullinen retkeily

Askalankoski on yksityisomistuksessa olevaa ja suojeltua aluetta. Kulje merkityillä poluilla, älä tallaa ketoja äläkä poimi kasveja. Älä häiritse laiduntavia lampaita. Pidä koira kytkettynä. Roskat viedään pois. Voimalaitoksen rakenteisiin ei saa koskea. Kunnioita maanomistajien rauhaa ja pysy teillä ja poluilla.

Alueen erityispiirteet

Askalan keto on valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Se säilyy avoimena vain, jos sitä hoidetaan: laidunnus, niitto ja raivaus ovat välttämättömiä. Voimalaitoksen historia kietoutuu yhteen koko Paimionjoen sähköntuotannon kanssa, ja siitä voi lukea lisää Paimion Sähkömuseossa.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja varaa aikaa paluumatkaan. Tarkista sää, aukiolot ja mahdolliset reittimuutokset ennen lähtöä. Aloita rauhallisesti ja pidä taukoja.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä keto kukkii ja lampaat laiduntavat. Syksyllä maisema on rauhallinen. Keväällä joki voi tulvia ja polut olla märkiä. Talvella rinteet ovat liukkaita eikä polkuja hoideta.

Retken kesto ja sopivuus

45 minuutista 2 tuntiin.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Voimalantien päässä voimalaitoksen lähellä; tie on kapea ja loppupäässä jyrkkä.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; keto parhaimmillaan kesä–elokuussa. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jos liikut lasten kanssa, suunnittele reitti niin, että paluumatka on mahdollista keskeyttää turvallisesti. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Alueen luonnonrauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Vuodenkierron muutokset näkyvät eri tavoin eri kausina, joten sama kohde voi tuntua täysin erilaiselta keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Paimion kaupungin vapaa-aikapalveluille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Aja Voimalantien päähän ja kävele loppumatka. Ota kiikarit mukaan, sillä ketoalueella on runsaasti lintuja. Paras aika on kesäkuun loppu ja heinäkuu, jolloin niityt kukkivat. Yhdistä käynti Paimion Sähkömuseoon, jossa Askalan voimalan historiaa valotetaan näyttelyssä.

Lähistön kohteet

• Paimion luontopolku ja Preitilän reitti
• Paimion polku – 18,7 km retkeilyreitti
• Vähäjokipolku ja Kohiseva

← Paimion retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut · Perheretket ja lähiluonto

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.