Jokioisten kartano

Jokioisten kartano on Loimijoen varrella sijaitseva entinen Suomen suurimpiin kuulunut kartano, jonka juuret ulottuvat 1560-luvulle. Sen kaksikerroksinen uusklassinen päärakennus valmistui 1790-luvulla ja on varhaisimpia laatuaan Suomessa. Kartanoalueen puisto, talousrakennukset ja Tapulimakasiini muodostavat yhdessä Loimijokilaakson viljelymaiseman kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön.

Miten sinne pääsee

Kartanoalue sijaitsee Humppilantien varressa noin kilometrin Jokioisten keskustasta länteen. Autolla sinne ajetaan Keskuskadulta Humppilantietä pitkin, ja pysäköinti on Tapulimakasiinin aukiolla sekä puiston reunoilla. Forssasta matkaa on noin kahdeksan kilometriä. Keskustasta voi kävellä paikalle jokea seuraillen, ja pyörätelineitä on rakennusten lähellä.

Reitit ja kohteet

Kartanopuistossa voi kävellä vapaasti omia reittejä tai seurata Puistopolkua, joka alkaa Tapulimakasiinin aukiolta punaisen konehallin päädystä. Puistopolku on viitoitettu puunuolilla, ja sen varrella on nimikyltit tärkeimmille kasveille. Kartanonpolku puolestaan kiertää kartanon historiaa esittelevien taulujen kautta noin 1,8 kilometrin matkan. Puiston länsipäästä pääsee Elonkiertoon ja Willebrandin haudalle. Kartanopuiston ääniopas kertoo kymmenessä kuuntelupisteessä kartanon omistajista ja kasvillisuudesta.

Mitä alueella voi tehdä

Kävele puistossa ja tutustu päärakennukseen ulkoapäin, talli- ja maneesirakennukseen, viljamakasiiniin, Impilinnaan ja Murulaan. Etsi Tapulimakasiinin kello ja lyöntikello sekä Willebrandin hautamuistomerkki. Kesäisin Tapulimakasiini toimii kunnan näyttelytilana. Lähellä ovat kirkko, Pappilamuseo ja Elonkierto.

Luonto

Kartanopuisto on 3,4 hehtaarin alue, jossa kasvaa noin neljäsataa puuta. Vanhimmat tammet ovat yli 200-vuotiaita, ja omenapuiden joukossa on yli 150-vuotiaita yksilöitä. Puiston itäosassa on symmetrisiä käytäviä ja päärakennuksen edessä kukkaympyrä, länsiosa on englantilaistyyppistä maisemapuistoa. Puistometsä jatkuu Loimijoen vartta pitkin.

Historia

Jokioisten kartano syntyi 1560-luvulla, kun Erik XIV lahjoitti Jokioisten neljänneskunnan Klaus Hornille. Kunnan historian mukaan perustamisvuosi on 1562, ja Wikipedia ajoittaa lahjoituskirjan 11. elokuuta 1565. Kartanosta tuli Jokilääni, yksi Suomen suurimmista läänityksistä, ja sen omistajina olivat Hornien, Flemingien, Kruusien, Reuterholmien ja Mannerheimien suvut. 1700-luvun lopulla kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka lunasti sen itselleen ja aloitti Jokioisten teollistamisen. Päärakennus rakennettiin 1790-luvulla C. C. Gjörwellin ja Erik Palmstedtin suunnitelmien mukaan. Alfred Kordelin osti kartanon vuonna 1907, ja hänen kuolemansa jälkeen se siirtyi valtiolle vuonna 1918. 1920-luvun maareformissa kartanosta lohkottiin 950 itsenäistä tilaa, ja kauppakirjat allekirjoitettiin 3. tammikuuta 1921.

Palvelut ja varusteet

Kartanopuisto on maksutta avoinna läpi vuoden. Alueella ei ole kahvilaa eikä WC:tä; lähimmät palvelut ovat keskustassa. Tapulimakasiinin kesänäyttelyt ovat avoinna ti–su klo 11–18. Opastaulut ja ääniopas auttavat tutustumaan alueeseen omatoimisesti.

Lähiseudun palvelut

Keskustassa on kirjasto, kunnantalo, kauppa ja kahviloita. Forssan keskustaan on noin kahdeksan kilometriä. Elonkierto ja Pappilamuseo ovat kävelymatkan päässä, samoin Jokioisten kirkko.

Turvallisuus ja vuodenajat

Puiston käytävät ovat talvella liukkaita, ja osa rakennuksista on yksityis- tai virastokäytössä. Älä mene sisätiloihin ilman lupaa äläkä kiipeä rakenteisiin. Jokiranta on paikoin jyrkkä. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Kunnioita kartanopuiston istutuksia: pysy käytävillä, älä poimi kukkia äläkä vahingoita puita. Rakennukset ovat pääosin tutkimus- ja hallintokäytössä, joten niiden ovia ei avata ilman lupaa. Koirat pidetään kytkettyinä, ja roskat viedään pois.

Alueen erityispiirteet

Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema on RKY-kohde 262. Kokonaisuuteen kuuluvat päärakennus, puisto, talli- ja maneesirakennus, viljamakasiini, Impilinna, Murula, Tapulimakasiini, entinen parsinavetta sekä Ferrarian tehtaan tuotanto- ja asuma-alue. Kartano ei ole Natura-alue.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Jokioisten keskusta on kirkonkylä Keskuskadun varressa, ja sinne pääsee Forssasta seitsemässä kilometrissä. Kunnan läpi kulkevat valtatiet 2 ja 10 sekä kantatie 52. Minkiön asemalle ja Rehtijärvelle tarvitaan oma auto tai polkupyörä. Linja-autot kulkevat Forssan ja Huittisten suuntiin, ja Humppilan rautatieasemalta on yhteys museorautatielle.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa puistoissa, rannoilla ja museorautatiellä. Keväällä polut ovat märkiä ja Loimijoki voi tulvia pellolle. Syksyllä pimenee nopeasti, ja kosteus tekee kallioista ja puiden juurista liukkaita. Talvella tarvitaan liukuesteet, ja jokijäälle ei pidä mennä ilman paikallista varmistusta. Sää vaihtelee nopeasti, joten vedenpitävä takki ja kerrospukeutuminen kannattaa olla mukana ympäri vuoden.

Retken kesto ja sopivuus

Keskustan kohteet voi kiertää kävellen 2–3 tunnissa. Kartano, kartanopuisto ja luontopolku muodostavat puolen päivän kokonaisuuden, ja museorautatiematkaan kannattaa varata koko päivä. Uimarannat ja liikuntapaikat sopivat 1–3 tunnin käyntiin. Elonkierron ja Pappilamuseon voi yhdistää samaan iltapäivään.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Tapulimakasiinin aukio ja kartanopuiston reunat; keskustan pysäköintialueet Paras käyntiaika on ympäri vuoden; puisto avoinna aina. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Jokioisten luonto on Loimijoen viljelymaisemaa, kartanopuistoa ja jokivarren tulvaniittyjä. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Lintupajun luhta on tärkeä lintualue, joten rannoilla liikutaan varoen. Jokioisilla ei ole Natura 2000 -alueita, mutta kartanopuisto ja arvokkaat rakennukset kuuluvat valtakunnalliseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Jokioisten kunnalle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Kartanopuisto on kauneimmillaan kesäkuussa ja syyskuussa. Ota mukaan eväät ja istu puiston penkille. Kuuntele ääniopas puhelimesta. Yhdistä käynti kartanopolkuun ja Tapulimakasiinin näyttelyyn.

Lähistön kohteet

• Jokioisten museorautatie
• Minkiön asema ja Kapearaidemuseo
• Jokioisten kartanoiden luonto- ja kartanopolku

← Jokioisten retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 29.10.2026.