Karunan kartano

Karunan kartano on vanha säteritila, jonka historia ulottuu 1560-luvulle. Sen kivinen päärakennus valmistui vuonna 1566 ja edustaa suomalaisen kartanoarkkitehtuurin vanhinta kerrostumaa. Kartano puistoineen, kirkkoineen ja talousrakennuksineen on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö – ja edelleen yksityinen koti ja maatila.

Miten sinne pääsee

Karunan kartano sijaitsee Karunan kylässä Karunanlahden rannalla, aivan Karunan kirkon tuntumassa. Autoilija ajaa seututietä 181 Sauvon keskustasta etelään ja kääntyy Karunan opasteiden kohdalta; kartanolle johtaa Karunanluodontie. Pysäköinti onnistuu kirkon ja kylän pysäköintipaikoilla, ja loppumatka taitetaan jalan. Turusta on matkaa noin 40 kilometriä. Julkinen liikenne on vähäistä. Kartanon pihapiiri on yksityisalue, joten sinne ei mennä ilman lupaa.

Reitit ja kohteet

Kartanoa katsotaan ulkoa käsin. Kylätieltä ja kirkon suunnalta avautuu näkymiä kartanon puistoon ja rakennuksiin, ja vanha kirkkotarha sekä Olivencreutzin hautakappeli liittyvät samaan kokonaisuuteen. Kävelyreitti kannattaa rakentaa Karunan kirkon, vanhan kirkkotarhan, kartanon ympäristön ja sataman välille: matka on lyhyt ja kulkee kulttuurimaisemassa. Kartanon puisto liittyy etelässä kirkkomaisemaan.

Mitä alueella voi tehdä

Kulttuurihistoria, arkkitehtuurin katselu, valokuvaus, kävely kylässä ja kirkkomaalla.

Luonto

Kartano sijaitsee merenlahden rannalla, ja sen ympäristössä yhdistyvät viljelysmaisema, puisto ja merellinen luonto. Kartanon puisto on vanhaa puutarhakulttuuria: suuria puita, käytäviä ja näkymiä kohti kirkkoa ja vettä. Karunanlahti on matala ja suojainen, ja sen rannoilla on ruovikkoa ja lehtipuustoa. Alueen linnusto on monipuolinen.

Historia

Karunan kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa. Turun linnan vouti Henrik Simoninpoika sai 1550-luvulla verovapauden tiloista toiseen, ja 1560-luvulla siihen yhdistettiin toinen tila. Samalla vuosikymmenellä Henrik Simoninpoika rakennutti säterioikeudet saaneelle tilalle kivikartanon, jota olivat rakentamassa Turun linnan käsityöläiset, kuten linnan johtava muurarimestari Staffan Mattsinpoika ja kirvesmies Henrik Andersinpoika. Kartano sai säterioikeudet vuonna 1562, kun Henrik Simoninpoika aateloitiin. Hänen puolisonsa oli Kristiina Perintytär Fleming, ja heidän jälkeläisensä omistivat kartanon 1670-luvulle asti.

Seuraava merkittävä omistaja oli vapaaherra Arvid Horn, joka rakennutti vuonna 1685 Karunan puukirkon kartanon maille. Isonvihan vuosina kartanoa tuhottiin ja päärakennus jäi pitkäksi aikaa rappiolle. Valtiopäivämies Johan Gezelius – aateloinnin jälkeen Johan Olivecreutz – nosti kartanon uuteen kukoistukseen. Kartanolla oli vuosina 1770–1870 patronaattioikeus eli sen omistaja sai valita seurakuntansa kirkkoherran.

Vuoden 1918 maanvuokralain myötä kartanon alue supistui, ja toisen maailmansodan jälkeen kartanosta lohkottiin kahdeksan maatilaa siirtolaisia varten. Omistajat vaihtuivat 1900-luvulla tiuhaan, kunnes Pauli Tahvonen osti kartanon vuonna 1943. Vuonna 2012 kartano oli Tahvosen suvun omistuksessa, jolloin tilan peltoala oli runsaat 60 hehtaaria ja metsäala 115 hehtaaria.

Palvelut ja varusteet

Kartanossa ei ole yleisöpalveluja eikä siellä järjestetä opastuksia. Lähimmät palvelut ovat Karunan kylässä: kauppa, ravintola Rantolan Kievari, kesäkahvila ja puoti sekä satama. Karunan kirkko on aivan vieressä.

Lähiseudun palvelut

Sauvon kirkonkylässä on kauppa, ravintoloita, kirjasto ja liikuntapaikat, ja Karunassa on kauppa sekä kesäkahvila. Turkuun on noin 32 kilometriä ja Saloon noin 28 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Kartanon pihapiiri on yksityisalue: pysy kylätiellä ja yleisillä alueilla. Vanhat rakennukset ja aidat voivat olla huonokuntoisia, joten älä nojaa niihin. Merenranta on paikoin pehmeä. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Kunnioita kartanon asukkaita ja yksityisyyttä: älä mene pihaan, älä kuvaa asukkaita äläkä häiritse maatilan töitä. Pysy teillä ja poluilla, sulje portit ja pidä koira kytkettynä. Roskat viedään pois. Kulttuuriympäristöä ei muuteta eikä siihen jätetä jälkiä.

Alueen erityispiirteet

Karunan kartanon päärakennus on kaksikerroksinen, tiilestä ja kivestä rakennettu paritupapohjainen rakennus, joka valmistui vuonna 1566. Se on Siuntion Sjundbyn ohella vanhimpia asuinkartanoita Suomessa. Kivenhakkaaja Antonius Timmermanin veistämä vaakunataulu on edelleen pääoven päällä, ja julkisivun vuosiluku 1566 kertoo rakentamisajasta. Nykyisen ulkoasunsa kartano sai 1860-luvun tyylikorjauksessa, jolloin keskirisaliittiin rakennettiin keskiaikaistyylinen porrastettu päätykoriste. Seinien paksuus on 120 senttimetriä. Päärakennuksen ohella alueella on kuusitoista 1700–1900-luvuilla valmistunutta rakennusta; vanhimpia ovat kaksi työväen asuinrakennusta ja sauna 1700-luvulta.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit ja palveluiden aukiolo. Sauvossa kohteet ovat lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan, joten samalle päivälle voi hyvin yhdistää kirkon, museon ja rannan. Aloita rauhallisesti, pidä taukoja ja nauti maisemasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä puisto on vehreimmillään. Syksyllä kartanomiljöö on rauhallinen ja värillinen. Talvella rakennukset näkyvät hyvin lehdettömien puiden läpi. Keväällä merenlahti ja puisto heräävät.

Retken kesto ja sopivuus

30 minuuttia – 1 tunti.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Karunan kirkon ja kylän pysäköintipaikat; kartanon pihaan ei ajeta ilman lupaa.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; ulkoalueet katsottavissa. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä; ei pihapiiriin. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Sauvon luonto vaihtelee merenrannasta jokilaaksoon ja viljelysmaisemaan. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Tapilanlahti on Natura 2000 -aluetta, joten siellä jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Sauvon kunnalle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Katso kartanoa kirkon suunnasta ja kylätieltä, jolloin puisto ja päärakennus näkyvät parhaiten. Yhdistä käynti Karunan kirkkoon ja satamaan. Kunnioita yksityisyyttä ja pysy yleisillä alueilla. Historiasta kiinnostuneelle Karunan kartano ja vanha kirkkotarha muodostavat tiiviin kokonaisuuden.

Lähistön kohteet

• Sauvon kartanot ja Paddaisten kartanomiljöö
• Sauvon kotiseutumuseo
• Sauvon kirkonkylä

← Sauvon retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.