Strömman kanava

Strömman kanava sijaitsee Salon ja Kemiönsaaren rajalla, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä kanavamiljöistä. Paikalla on kaksi kanavaa: vuonna 1845 valmistunut vanha kanava ja vuonna 1968 valmistunut uusi kanava. Strömma on Suomen ainoa paikka, jossa vuorovesi-ilmiön voi havaita selvästi ilman apuvälineitä: veden virtaus muuttaa suuntaa kuuden tunnin välein.

Miten sinne pääsee

Strömman kanavalle ajetaan Salon keskustasta noin 40 kilometriä Perniön ja Särkisalon kautta tai Kemiönsaaren suunnasta. Kanava sijaitsee Kemiöntien varrella lähellä Dalbyn kylää. Autoilija voi pysähtyä kanavan lähellä olevalle pienelle pysäköintialueelle ja kävellä kanavan vartta. Julkinen liikenne on hyvin rajallinen. Pyöräilijälle Rannikkoreitti ja Pieni Rannikkoreitti kulkevat kanavan kautta, ja veneilijälle kanava on osa Saaristomeren venereittiä.

Reitit ja kohteet

Kanavaa voi tarkastella molemmilta rannoilta. Vanhan kanavan yli johtaa vuonna 1897 valmistunut teräksinen kääntösilta, jossa on puukansi. Uuden kanavan ylittää vuonna 1968 valmistunut teräksinen läppäsilta. Kanavan varrella on opastauluja, ja vesiliikennettä voi seurata turvallisesti rannalta. Kävelyreitti jatkuu kanavan vartta pitkin, mutta maasto on paikoin kivistä ja epätasaista.

Mitä alueella voi tehdä

Kulttuurihistoria, kanavan ja siltojen tarkastelu, valokuvaus, veneiden seuraaminen, kävely.

Luonto

Strömman kanava on kaivettu merenrantamaisemaan, jossa kalliot, ruovikot ja vesi kohtaavat. Kanavan kapeat salmet voimistavat vuorovesivirtaa, ja vesi vaihtaa suuntaa säännöllisesti. Rannoilla kasvaa ruovikkoa ja lehtipuita, ja vesialueella voi nähdä vesilintuja ja kalaparveja. Lähistön saaristo on matalaa ja kivistä.

Historia

Vanha Strömman kanava rakennettiin vuosina 1844–1845 Teijon ruukin omistajan Viktor Zebor Bremerin toimesta. Sen tarkoitus oli helpottaa Kiskonjoen kaivoksesta louhitun rautamalmin kuljetusta Teijon ruukille. Kanavan leveys oli alun perin 9,65 metriä ja syvyys kolme metriä, mutta vuosina 1896–1898 tehtyjen laajennustöiden jälkeen leveys kasvoi 16,7 metriin ja syvyys neljään metriin.

Vanhan kanavan ylitti Suomen ensimmäinen rullasilta, jonka pituus oli 22,57 metriä. Vuonna 1897 silta korvattiin teräksisellä kääntösillalla, jossa on puukansi. Silta oli Tiehallinnon museosilta. Uusi Strömman kanava rakennettiin vuosina 1967–1968 noin puoli kilometriä vanhasta kanavasta länteen; sen leveys on 28 metriä ja syvyys 5,5 metriä.

Museovirasto määritteli Strömman kanavan vuonna 2009 yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kanava on edelleen käytössä, ja sen kautta kulkee sekä vene- että kevyttä liikennettä.

Palvelut ja varusteet

Kanavalla ei ole wc:tä, kahvilaa eikä vesipistettä. Lähimmät palvelut ovat Särkisalossa, Mathildedalissa ja Kemiönsaaressa. Opastaulut kertovat kanavan historiasta ja vuorovedestä. Pysäköintialue on pieni, joten ruuhka-aikoina kannattaa varautua kävelemään hieman pidempi matka.

Lähiseudun palvelut

Salon keskustassa on kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut, ja Halikon, Perniön ja Kiikalan kirkonkylissä on peruspalveluja. Turkuun on noin 50 kilometriä ja Helsinkiin noin 115 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Kanavan rannat ovat paikoin jyrkkiä ja kivisiä, ja vesi virtaa voimakkaasti vuoroveden vaihtuessa. Älä mene kanavaan uimaan äläkä jätä lapsia valvomatta rantaan. Sillat ovat kapeita, ja niillä on sekä jalankulkijoita että ajoneuvoja. Pysäköi turvallisesti äläkä pysähdy ajoradalle. Talvella rannat voivat olla liukkaita.

Vastuullinen retkeily

Kanava on toimiva vesiväylä: älä estä veneiden kulkua äläkä kalasta kanavan kapeikossa. Roskat viedään pois. Kunnioita yksityisrantoja äläkä mene pihoihin. Opastauluja ja siltoja ei saa vahingoittaa. Koirat pidetään kytkettyinä.

Alueen erityispiirteet

Strömman kanava on ainoa paikka Suomessa, jossa vuoroveden selvän vaikutuksen voi havaita ilman apuvälineitä. Vanha kanava on 1840-luvulta ja uusi 1960-luvulta. Kanavan ylittävä kääntösilta on museosilta. Kanava yhdistää Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön ja Saaristomeren venereitit.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit ja palveluiden aukiolo. Salossa kohteet ovat hajallaan pitkien etäisyyksien päässä, joten varaa siirtymiin aikaa. Aloita rauhallisesti, pidä taukoja ja nauti maisemasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä kanavalla on eniten vene- ja pyöräliikennettä. Syksyllä rannat ovat rauhallisia. Talvella kanava on pääosin lumeton, mutta rannat voivat olla liukkaita. Keväällä virtaus on voimakkaimmillaan.

Retken kesto ja sopivuus

30–60 minuuttia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Vanhan ja uuden kanavan lähellä on pienet pysäköintialueet; pysäköi niin, ettei estä kanavan ylittävää liikennettä.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Salon luonto vaihtelee saaristosta jokilaaksoihin ja metsäiseen ylänköön. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Teijon kansallispuistossa ja muilla luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, joten tarkista alueen säännöt. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Salon kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Tarkkaile veden suuntaa kanavan eri puolilla – parhaiten ilmiön huomaa virtauksen kääntyessä. Kävele molempien kanavien varrella ja lue opastaulut. Yhdistä käynti Särkisalon saaristoon ja Mathildedalin kylään. Ota valokuvat sillalta päivänvalossa.

Lähistön kohteet

• Särkisalon saaristo
• Halikonjoki ja Uskelanjoki
• Kiskonjoki

← Salon retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.