Turun kaupunginosapuistot

Turun puistoverkkoon kuuluu suurten historiallisten puistojen lisäksi kymmeniä pienempiä kaupunginosapuistoja, joilla jokaisella on oma syntytarinansa. Asemanpuisto syntyi rautatieaseman edustalle 1890-luvulla, Barkerinpuisto puuvillatehtaan paikalle 1973, ja Ingegerdinpuisto muotoiltiin 1990-luvulla ylijäämämaasta neliapilan muotoiseksi kumpuparistoksi. Tälle sivulle on koottu kaksitoista puistoa, jotka voi kiertää osana keskustan kävelyretkiä.

Tärkeimmät tiedot

Tyyppi
Kaksitoista pienempää puistoa eri puolilla Turkua
Kunta
Turku, Varsinais-Suomi
Koordinaatit
60.4532, 22.2542
Reitit
Poikkea puistosta toiseen keskustan kävelykierroksella; Ingegerdinpuisto on Räntämäessä
Palvelut
Penkit, leikkipaikkoja, veistoksia, käytäviä; ei omia kahviloita
Saapuminen
Jalan ja joukkoliikenteellä eri puolilla keskustaa ja lähialueita
Vaativuus
Helppo
Esteettömyys
Osittain esteetön
Pysäköinti
Kadunvarsipysäköinti ja keskustan pysäköintilaitokset.
Paras kausi
Ympäri vuoden
Koirat
Kyllä, kytkettynä
Uinti
Ei

Miten sinne pääsee

Puistot sijaitsevat eri puolilla Turkua. Asemanpuisto on päärautatieaseman edustalla, Barkerinpuisto Förin eli Aurajoen länsirannan tuntumassa ja Borenpuisto Martinsillan kupeessa. Fleminginpuisto on Kupittaankadun varrella ja Yrjänänpuisto Pyhän Yrjänän aukiolla. Kaupungintalon puisto, Sairashuoneenpuisto ja Ystävyydenpuisto ovat keskustan laitamilla, Tuomaanpuisto yliopiston kasarmialueella ja Kakolanpuisto Kakolanmäellä, jonne pääsee myös rinnehissi Funikulaarilla. Ingegerdinpuisto on Räntämäessä. Kaikkiin pääsee jalan tai Fölin busseilla.

Turun kaupunginosapuistot kartalla. © OpenStreetMap contributors

Avaa kartalla ↗

Reitit ja kohteet

Puistot eivät muodosta yhtä yhtenäistä reittiä, vaan ne kannattaa poimia keskustan kävelykierrokselle. Asemanpuistosta voi kävellä Kauppatorin kautta Borenpuistoon ja edelleen Barkerinpuistoon ja jokirantaan. Toinen lenkki kulkee Kaupungintalon puistosta Sairashuoneenpuistoon ja Ystävyydenpuistoon. Tuomaanpuisto ja Kakolanpuisto sopivat yliopiston ja Kakolanmäen kierrokselle. Ingegerdinpuisto on oma retkensä Räntämäkeen, ja sinne voi yhdistää Maarian kirkon.

Mitä alueella voi tehdä

Kävely, penkillä istuskelu, lasten leikkipaikat, veistosten katselu, mäenlasku ja valokuvaus.

Luonto

Kaupunginosapuistot ovat kaupunkiluonnon mosaiikkia. Asemanpuistossa on kolmelle sivulle istutetut puurivit, Barkerinpuistossa tehtaan ajoilta säilyneitä lehmuksia ja jalavia sekä monipuolisesti istutettuja lajeja. Borenpuiston puusto koostuu pääasiassa puistolehmuksista. Ingegerdinpuistossa on yli sata puuvartista lajia, kuten tuohituomia ja loimaankoivuja. Tuomaanpuistossa kasvaa muun muassa tsaarinpoppeli, joka oli Suomen suurin puistopuu vuoteen 2016 asti. Puistot tarjoavat pesäpaikkoja linnuille ja lepakoille.

Historia

Asemanpuisto (Rautatientori) rakennettiin rautatieaseman edustalle 1894–1895 kaupunginpuutarhuri Oscar Rudolf Gauffinin suunnitelman mukaan. 1800-luvulla aluetta vuokrattiin markkina-aikoina kiertäville sirkusseurueille. Puistossa on Matti Hauptin suunnittelema Aino-patsas vuodelta 1950, ja puisto sekä asema kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Barkerinpuisto perustettiin vuonna 1973 Barkerin puuvilla- ja vanutuotetehtaiden purkamisen jälkeen, ja se on viimeinen käsivoimin rakennettu puisto Turussa. Puistossa on Matti Juvan veistos ”Turku työllä rakennetaan” vuodelta 1987, jota on sanottu Suomen painavimmaksi ulkoveistokseksi. Borenpuisto syntyi osana Engelin Läntistä Esplanadia, ja se sai virallisen nimensä vasta 1960-luvun alussa viereisen Borentalon mukaan. Sairashuoneenpuisto on saman Esplanadin pohjoinen osa, joka sai nykyisen nimensä vuonna 1981.

Fleminginpuisto perustettiin vuonna 1950 Wärtsilän tuella, ja sen alkuperäinen nimi oli Tonttumäki. Ingegerdinpuisto suunnitteli Irma Rytkölä vuonna 1990, ja sen neljä kumpua syntyivät viereisten opiskelija-asuntojen rakentamisesta yli jääneestä maamassasta. Kakolanpuistoon istutettiin ensimmäiset puut 1860-luvulla, ja puistosuunnitelman laati lääninarkkitehti G. Th. Chiewitz. Yrjänänpuisto perustettiin 1929, ja se kunnostettiin 1951. Ystävyydenpuisto perustettiin 1955 Turun konserttitalon edustalle kiitokseksi Göteborgin kaupungin jälleenrakennustuesta.

Palvelut ja varusteet

Puistoissa on penkkejä, käytäviä ja useissa leikkipaikkoja. Omia kahviloita ei ole, mutta keskustan palvelut ovat lähellä. WC-tiloja on liikkeissä ja museoissa. Kakolanmäelle pääsee Funikulaarilla, ja Tuomaanpuistossa on tenniskenttä.

Lähiseudun palvelut

Turun keskustassa ovat kaikki kaupungin palvelut: kaupat, apteekit, ravintolat, kahvilat, kirjastot ja joukkoliikenne. Kauppatorin Monitori palvelee matkailijaa, ja Föli kuljettaa kaupungin eri osiin. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Puistot ovat kaupunkitilaa: varo liikennettä ja pyöräilijöitä. Osa puistoista on rinteisiä, ja portaat voivat olla liukkaita. Iltaisin puistoissa liikutaan valaistuilla väylillä. Ingegerdinpuiston kummuilla voi laskea mäkeä talvella – valvo lapsia. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Pysy käytävillä ja nurmikoilla äläkä tallo istutuksia. Roskat viedään pois, ja koirat pidetään kytkettyinä. Patsaita, veistoksia ja vanhoja puita ei vahingoiteta. Leikkipaikoilla kunnioitetaan muita lapsia ja huoltajia. Talvella mäenlaskussa väistetään jalankulkijoita.

Alueen erityispiirteet

Muita puistoja: Asemanpuisto (0,6 ha, 1895), Barkerinpuisto (1 ha, 1973), Borenpuisto (0,1 ha), Fleminginpuisto (1950), Ingegerdinpuisto (2,7 ha, 1990), Kakolanpuisto, Koskenniemenpuisto, Kaupungintalon puisto, Sairashuoneenpuisto, Tuomaanpuisto, Yrjänänpuisto (1929) ja Ystävyydenpuisto (1955). Turun katu- ja puistoalueilla kasvaa noin 35 000 puuta, ja kaupunki istuttaa vuosittain 400–600 uutta puuta.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Turussa kohteet ovat lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan, joten samalle päivälle voi hyvin yhdistää puiston, museon ja merenrannan. Saaristossa ja vesillä sää voi muuttua nopeasti, joten varaa aikaa ja pidä taukoja.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä puistot ovat vehreimmillään ja leikkipaikat käytössä. Syksyllä lehdet värjäytyvät. Talvella mäenlasku ja valaistut käytävät. Keväällä kukinta ja ensimmäiset piknikit.

Retken kesto ja sopivuus

1–3 tuntia valittujen puistojen mukaan.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Kadunvarsipysäköinti ja keskustan pysäköintilaitokset. Paras käyntiaika on ympäri vuoden. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Turun luonto vaihtelee Aurajokilaakson viljellyistä rannoista Saaristomeren kallioisiin saariin, ruovikkoisiin lintuvesiin ja Suomen laajimpiin tammilehtoihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Friskalanlahti, Rauvolanlahti, Kulhon saari ja Ruissalo kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelualueen ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Turun kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Poimi puistot keskustan kävelylle: Asemanpuisto, Borenpuisto, Barkerinpuisto ja jokiranta. Käy Kakolanmäellä Funikulaarilla ja katso näkymät. Etsi Aino-patsas ja ”Turku työllä rakennetaan” -veistos. Talvella Ingegerdinpuiston kummuilta voi laskea mäkeä.

Lähistön kohteet

Tunnisteet: HelppoJalkaisinJulkinen liikenneKansallinen kaupunkipuistoKaupunkiluontoKesäKoirat: KylläKulttuurikohdeKulttuurimaisemaLeikkipuistoOsittain esteetönPuistoSopii perheilleTurkuUinti: EiYmpäri vuoden

← Turun retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.