Uudenkaupungin vanha kaupunki

Uudenkaupungin keskusta on yksi Suomen parhaiten säilyneistä empiren tyylisistä puukaupungeista. Museoviraston mukaan kaupungissa on jäljellä noin 40 puutalokorttelia, ja katukuvaa leimaavat leveät suorat kadut, suuret korttelit ja palokujat. Kaupungin nykyinen asemakaava on 1850-luvulta, kahden tuhoisan kaupunkipalon jälkeen, ja sen on laatinut lääninarkkitehti Georg Theodor von Chiewitz. Vanha kaupunki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Miten sinne pääsee

Vanha kaupunki sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa torin, Rauhankadun ja Ylisenkadun ympärillä. Linja-autoasema ja torin pysäkit ovat kävelymatkan päässä, ja junayhteys Uuteenkaupunkiin on lakkautettu – lähin raideliikenne on Turussa ja Raumalla. Autoilijalle keskustassa on pysäköintialueita ja kadunvarsipaikkoja; vilkkaina kesäpäivinä kannattaa pysäköidä hieman kauemmas ja kävellä. Pyöräilijälle katuverkko on tasainen, ja pyörätelineitä on torin ja kirjaston lähellä.

Reitit ja kohteet

Vanhaan kaupunkiin tutustutaan parhaiten jalan. Luonteva kierros alkaa torilta, jossa Uudenkaupungin rauhan muistomerkki kertoo vuodesta 1721. Rauhankatua pitkin kulkee Chiewitzin akseli Rauhanpuistosta torin ja kirkon kautta kohti pohjoista. Ylisenkadun pohjoispuolella ovat parhaiten säilyneet puutalokorttelit, joissa on pitsikoristeisia empiren julkisivuja, umpinaisia pihapiirejä ja runsaasti sivurakennuksia. Kirkkojen, raatihuoneen ja Myllymäen väli on lyhyt, joten samalle kävelylle mahtuvat kaupungin tärkeimmät rakennusmuistomerkit.

Mitä alueella voi tehdä

Kävely, arkkitehtuurin katselu, valokuvaus, museovierailut, kahvilat ja torielämä.

Luonto

Vanha kaupunki on rakennettua ympäristöä, mutta vehreys on olennainen osa sen luonnetta. Katujen varsilla kasvaa lehmusrivejä ja pihlajia, ja kortteleiden sisäpihoilla on puutarhoja ja vanhoja hedelmäpuita. Rauhanpuisto ja Myllymäki tuovat keskustaan vehreitä levähdyspaikkoja, ja Kaupunginlahti avautuu aivan torin eteläpuolella. Keväällä ja kesällä keskustan linnusto on monipuolinen, ja rannan läheisyys tuo vesilintuja Kaupunginlahdelle.

Historia

Uusikaupunki perustettiin 19.4.1617 Ruokolan, Mäyhölän ja Pietolan kylien alueelle. Kaupunki rakentui 1600-luvulla ruutuasemakaavan pohjalle, ja se oli vuosina 1646–1681 Vasaborgin kreivikunnan pääkaupunki. Merenkulkukaupunkina se vaurastui erityisesti 1800-luvulla, jolloin kaupungin kauppalaivasto oli yksi Suomen suurimmista.

Kaupunkia koettelivat useat suuret tulipalot. Viimeiset suuret palot riehuivat vuosina 1846 ja 1855, ja nykyinen keskusta on pääosin rakennettu niiden jälkeen. Vuonna 1855 lääninarkkitehti Georg Theodor von Chiewitz laati uuden asemakaavan, jonka leveät kadut, suuret korttelit ja palokujat näkyvät yhä katukuvassa. Chiewitzin akseli Rauhanpuistosta torin ja kirkon kautta Pohitullinmäelle on yksi kaupungin rakenteen selkäranka.

1800-luvun lopulla vaurastunut merenkulkijaporvaristo rakennutti suurikokoisia puutaloja rikkain empirekoristein. Kaupungissa on vain vähän vanhoja kivitaloja: raatihuone (1857), VPK:n talo ja apteekkirakennus. 1950–1960-luvuilla keskustan keskeisiä osia uudistettiin, mutta 1970–1980-luvuilta lähtien vanhaa kaupunkia on suojeltu. Nykyään Uudenkaupungin puutalokorttelit ovat Museoviraston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Palvelut ja varusteet

Keskustassa ovat kaupungin palvelut: ruokakaupat, apteekki, kahvilat, ravintolat, kirjasto, pankit, matkailuneuvonta ja museot. Torilla järjestetään markkinoita ja tapahtumia, ja kesäisin Pakkahuoneen rannassa on iltatoreja. WC-tiloja on torin ja kirjaston lähellä sekä museoissa ja kahviloissa. Pysäköinti on maksullista tai aikarajoitettua osassa katuja – tarkista merkinnät.

Lähiseudun palvelut

Uudenkaupungin keskustassa ovat kaikki kaupungin palvelut: kaupat, apteekit, ravintolat, kahvilat, kirjasto ja linja-autoasema. Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa on kyläkaupat ja kesäkahvilat. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Keskusta on rauhallinen kävely-ympäristö, mutta kadut ovat kapeita ja risteysalueilla liikkuu autoja. Jalkakäytävät ovat paikoin epätasaisia ja talvella liukkaita. Pyöräilijän kannattaa käyttää merkittyjä väyliä ja varoa pihakatuina toimivia osuuksia. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa: pihoille ei mennä ilman lupaa. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Vanha kaupunki on ihmisten koti ja työpaikka, ei museoalue. Kunnioita pihojen yksityisyyttä, älä kuvaa ihmisiä ilman lupaa äläkä nojaa rakennusten seiniin tai istutuksiin. Roskat viedään roskiin. Suosi kävelyä ja pyörää, ja pysäköi vain merkityille paikoille. Osta paikallisista liikkeistä ja kahviloista – se pitää keskustan elävänä.

Alueen erityispiirteet

Uudenkaupungin puutalokorttelit ovat RKY-kohde. Raatihuone valmistui 1857 ja toimi kaupungintalona vuoteen 1974; sen seinällä on Jussi Vikaisen Kustaa II Aadolfin reliefi vuodelta 1962. Raatihuone on ollut myynnissä vuodesta 2024, joten sen käyttö voi muuttua – tarkista tilanne ennen vierailua. Torin eteläreunalla on Reino Harstin suunnittelema Uudenkaupungin rauhan muistomerkki, joka paljastettiin 240 vuotta rauhan solmimisen jälkeen.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Uudessakaupungissa kohteet ovat melko lähellä toisiaan, joten samalle päivälle voi yhdistää keskustan kulttuurikohteen, lähiluontopolun ja merenrannan. Saaristossa ja vesillä sää voi muuttua nopeasti, joten varaa aikaa ja pidä taukoja.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesällä keskusta on vilkkaimmillaan ja terassit ovat auki. Syksyllä kadut ovat rauhallisia ja valo on pehmeää. Talvella kinokset kaventavat jalkakäytäviä ja liukastelu on mahdollista. Keväällä puut puhkeavat ja torikausi käynnistyy.

Retken kesto ja sopivuus

1,5–3 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Keskustan pysäköintialueet ja kadunvarsipysäköinti Alisenkadun, Rauhankadun ja Ylisenkadun varrella; torin ympäristössä on lyhytaikaisia paikkoja. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; kesällä pihat ja kahvilat ovat auki. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Uudenkaupungin luonto vaihtelee keskustan järvistä ja puistoista Selkämeren kallioiseen saaristoon, lintuvesiin ja Natura-alueisiin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Uudenkaupungin saaristo ja Pamprinniemi kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelualueen ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Uudenkaupungin kaupungille tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Kierrä Ylisenkadun pohjoispuolen korttelit aamupäivällä, jolloin valo osuu julkisivuihin. Poikkea Myllymäelle katsomaan kattoja ja tuulimyllyjä. Käy torilla ja Pakkahuoneen rannassa. Ota mukaan kamera ja varaa aikaa kahvilaan. Tarkista museoiden aukiolo etukäteen.

Lähistön kohteet

• Uudenkaupungin kirkot
• Kalannin kirkko
• Pyhämaan uhrikirkko

← Uudenkaupungin retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.