Kivijärvi retkikohteet

Kivijärvi on noin tuhannen asukkaan kunta Keski-Suomen pohjoisosassa, Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnan maisemaa hallitsevat kivikkoiset männiköt, laajat suot, pienet metsäjärvet ja 154 neliökilometrin Kivijärvi, joka on Suomen 30. suurin järvi. Kivijärvi tunnetaan erityisesti Salamajärven kansallispuistosta, Koirasalmen luontotuvasta, vuonna 1874 valmistuneesta puukirkosta ja vuoden 1858 viljamakasiinista. Tähän oppaaseen on koottu kunnan tärkeimmät retki- ja kulttuurikohteet sekä käytännön tiedot saapumisesta, palveluista ja vuodenajoista.

Kivijärven luonto lyhyesti

Kivijärvi sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella, jossa vesi jakautuu Pohjanlahden ja Jyväskylän suunnan vesistöihin. Kunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä, ja kunnassa on kaikkiaan 89 järveä. Suurimmat järvet ovat Kivijärvi, Heitjärvi ja Heikinjärvi. Kivijärvi on laaja, humuspitoinen järvi, jonka rannoilla on sekä louhikoita että hiekkarantoja. Järven itärannalla on huomattavan suuri vyörykivikko.

Kivijärven metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kankaita, ja soita on runsaasti. Suomenselälle tyypilliseen tapaan suot ovat usein aapasoita, joilla on märkiä rimpisiä osia ja karumpia keidassuo-osia. Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kivijärven luoteisosaan, ja puiston eteläpuolella on Salamanperän luonnonpuisto. Kunnan alueelle sijoittuu neljä Natura 2000 -aluetta: Heinäsuon alue, Kivijärvi, Silppolanraivio–Aittosuonlehto ja Salamajärvi.

Kivijärven ilmasto on mantereinen. Kesät ovat melko lämpimiä, talvet lumisia ja pitkiä, ja järvet jäätyvät tavallisesti marras–joulukuussa. Keväällä tulvat ja muuttolinnut ovat näkyvä osa luontoa, ja syksyllä ruska värittää metsät syyskuun lopulta lokakuulle. Talvella päivänvalo on lyhyt, ja lumitilanne vaihtelee vuosittain.

Kivijärven historia lyhyesti

Kivijärven alue kuului ensin Rautalammin ja sitten Viitasaaren pitäjään. Kivijärven kylä mainitaan historiallisissa lähteissä 1500-luvulla, ja vakituista asutusta alkoi muodostua 1500-luvun puolivälissä. Uudisasukkaat tulivat lähinnä Savosta. Kivijärvestä muodostettiin itsenäinen seurakunta vuonna 1858, ja Kivijärven kunta perustettiin vuonna 1868.

Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin ensimmäinen rukoushuone 1650-luvulla. Sen lähelle nousi ristikirkko vuonna 1778, ja nykyinen eli kolmas kirkko valmistui vuonna 1874. Kivijärven talous on perustunut metsätalouteen, maatalouteen ja järvilaivaliikenteeseen. 1900-luvulla kunta kehittyi palvelu- ja matkailukunnaksi, ja Salamajärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1982. Kunnan väkiluku on laskenut 2000-luvulla, mutta palvelut on pyritty säilyttämään keskitetysti kirkonkylässä.

Kivijärven RKY-kohteet

Museoviraston RKY 2009 -luettelosta ei löytynyt Kivijärven kohteita 3.11.2026 tehdyssä haussa, joten tässä oppaassa ei ole erillistä RKY-kohdesivua. Kivijärven rakennettu kulttuuriympäristö koostuu pääosin kirkonkylän kirkosta, vuoden 1858 viljamakasiinista, vanhasta pappilasta ja haja-asutusalueen maatalousrakennuksista. Nämä eivät kuitenkaan kuulu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Kivijärven Natura 2000 -alueet

Kivijärven alueelle sijoittuu neljä Natura 2000 -aluetta (Ympäristöhallinto, tarkistettu 3.11.2026):

• Heinäsuon alue (FI0900092) – 86 ha, Kannonkoski ja Kivijärvi. SAC. Lähes luonnontilainen, erittäin edustava rimpinen Pohjanmaan aapasuo, johon liittyy aarnimetsäalue.
• Kivijärvi (FI0900090) – 5 366 ha, Kannonkoski, Kinnula ja Kivijärvi. SAC/SPA. Viitasaaren reitin laaja, humuspitoinen järvi, jonka rannoilla on louhikoita ja hiekkarantoja. Tärkeä selkävesilintujen pesimäalue.
• Silppolanraivio–Aittosuonlehto (FI0900034) – 127 ha, Kivijärvi. SAC. Kahdesta osa-alueesta koostuva vanhan metsän kohde, jossa on paikoin rakkakivikoita.
• Salamajärvi (FI1001013) – 8 948 ha, Perho, Kinnula ja Kivijärvi. SAC. Suomenselän karua ja suovaltaista luontoa: aapasoita, kivisiä männiköitä, karuja järviä ja aarniometsiä. Alueella elää metsäpeuroja.

Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 500 hehtaaria, ja luvut sisältävät naapurikuntien osuudet. Tarkemmat tiedot ovat kohdesivulla Kivijärven Natura 2000 -alueet.

Kivijärven retkeilykohteet

Kivijärven tunnetuin retkikohde on Salamajärven kansallispuisto, joka tarjoaa noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä, laavuja, tupia ja vuokrakämppiä. Puiston portti on Koirasalmen luontotupa Kivijärven puolella. Puistoon rajoittuu Salamanperän luonnonpuisto, jossa saa liikkua vain merkityillä poluilla.

Kunnan keskustan tuntumassa ovat Kukkoniemen uimaranta, Kivijärven satama, Nousulahden liikuntapuisto ja Peltokankaan liikuntapuisto. Talvella Kivijärven hiihtolatuverkosto tarjoaa 55 kilometriä latuja.

Kulttuurikohteista tärkeimpiä ovat Kivijärven kirkko, Kivijärven kotiseutumuseo ja Kivijärven koulumuseo. Kirkko ja kotiseutumuseo sijaitsevat kirkonkylässä, ja koulumuseo on Tenholan koulun pihapiirissä.

Kunnan suurin luonnonvara on Kivijärvi, jonka selät ja 472 saarta tarjoavat veneily-, melonta- ja kalastusmahdollisuuksia. Järven rannoilla on useita loma-asuntoja, ja kirkonkylän satamassa on 58 laituripaikkaa.

Kivijärven palvelut

Kivijärven kirkonkylässä on peruspalvelut: ruokakauppa, kirjasto, terveysasema, koulu, kunnanvirasto ja huoltoasema. Kunnanvirasto toimii entisen Hopearannan tiloissa osoitteessa Keskustie 19, ja se on avoinna ma–pe kello 12–15. Kunnassa on myös kuntosaleja, liikuntasali ja Kirsikkapuisto. Kesäisin palvelut ruuhkautuvat hieman mökkiläisten ja matkailijoiden vuoksi.

Majoituspalveluita on keskustassa ja sen lähellä. Koirasalmen kämppäkartano tarjoaa vuokrattavia tupia ja telttailualueen. Kunnan verkkosivuilla on ajantasaiset yhteystiedot ja aukioloajat.

Saapuminen Kivijärvelle

Kivijärvelle saavutaan ensisijaisesti autolla kantatietä 58 eli Suomenselkätietä pitkin. Kannonkoskelta on matkaa noin 35 kilometriä, Kinnulasta noin 32 kilometriä, Perhosta noin 40 kilometriä, Karstulasta noin 42 kilometriä, Kyyjärveltä noin 44 kilometriä ja Viitasaarelta noin 64 kilometriä. Jyväskylästä on matkaa noin 125 kilometriä, Kokkolasta noin 140 kilometriä, Tampereelta noin 239 kilometriä, Oulusta noin 256 kilometriä ja Helsingistä noin 393 kilometriä. Sininen tie eli kantatie 77 risteää kunnassa. Kivijärven keskustassa on linja-autopysäkki, mutta vuorot ovat vähäisiä. Kunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä, joten oma auto on käytännöllisin tapa liikkua.

Turvallisuus ja vastuullisuus

Kivijärven retkeilykohteilla on otettava huomioon harva asutus, pitkät etäisyydet ja paikoin heikko matkapuhelinkuuluvuus. Suot ovat märkiä, pitkospuut voivat olla liukkaita, ja järvien vesi on kylmää myös kesällä. Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa. Talvella järvien jäätilanne on tarkistettava erikseen, eikä jäälle pidä mennä ilman varmaa tietoa kantavuudesta. Hätänumero on 112, ja sijaintinsa voi kertoa hätäkeskukselle esimerkiksi 112-sovelluksen kautta.

Noudata jokaisenoikeuksia ja alueiden omia sääntöjä. Kansallispuistossa, luonnonpuistossa ja Natura-alueilla liikkumista on rajoitettu, joten pysy merkityillä poluilla ja noudata opasteita. Tulenteko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla, ja metsäpalovaroituksen aikana tuli on kielletty myös muualla kuin hormillisessa tulisijassa. Vie roskat pois, käytä käymälää ja kunnioita yksityisrantoja, mökkejä ja metsästäjien työtä. Pidä koirat kytkettyinä.

Kivijärven kohteet kartalla

Kivijärven retkikohteet

Kaikki kohteet

• Kivijärven kirkko
• Kivijärven kotiseutumuseo
• Kivijärven koulumuseo
• Kivijärven kirkonkylä
• Salamajärven kansallispuisto
• Koirasalmen luontotupa ja kämppäkartano
• Salamanperän luonnonpuisto
• Kivijärvi ja sen saaret
• Kukkoniemen uimaranta
• Kivijärven kirkonkylän satama ja veneilyreitit
• Nousulahden liikuntapuisto ja Kirsikkapuisto
• Peltokankaan liikuntapuisto ja kuntoportaat
• Kivijärven hiihtolatuverkosto
• Kivijärven Natura 2000 -alueet

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 3.11.2026.