Kyyjärvi retkikohteet

Kyyjärvi on noin 1 100 asukkaan kunta Keski-Suomen luoteisosassa, Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnan maisemaa hallitsevat metsät, laajat suot, pienet järvet ja 16 neliökilometrin Kyyjärvi, jonka lounaisrannalle kirkonkylä on rakentunut. Kyyjärvi tunnetaan vuonna 1953 valmistuneesta Veikko Larkaksen kirkosta, Honkalehdon kestikievarista, Harsunkankaan ulkoilualueesta ja kolmesta laajasta Natura 2000 -suoalueesta. Tähän oppaaseen on koottu kunnan tärkeimmät retki- ja kulttuurikohteet sekä käytännön tiedot saapumisesta, palveluista ja vuodenajoista.

Kyyjärven luonto lyhyesti

Kyyjärvi sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella, jossa vesi jakautuu Pohjanlahden ja Jyväskylän suunnan vesistöihin. Kunnan pinta-alasta noin 4,6 prosenttia on sisävesiä, ja kunnassa on kaikkiaan 46 järveä. Suurimmat järvet ovat Kyyjärvi, Heinuanjärvi ja Kirvesjärvi. Kyyjärvi on matala, humuspitoinen järvi, jonka keskisyvyys on vain 1,59 metriä ja syvin kohta 15,5 metriä. Järvessä on 41 saarta, ja sen rantaviiva on 57,3 kilometriä.

Kyyjärven metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kankaita, ja soita on runsaasti. Suomenselälle tyypilliseen tapaan suot ovat usein aapasoita, joilla on märkiä rimpisiä osia ja karumpia keidassuo-osia. Kunnan alueelle sijoittuu kolme Natura 2000 -aluetta: Peuralamminneva, Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi ja Pohjoisneva. Peuralamminneva on yksi eteläisimmistä aapasoista, ja sen lähellä on harvinaisia dyyniesiintymiä.

Kyyjärven ilmasto on mantereinen. Kesät ovat melko lämpimiä, talvet lumisia ja pitkiä, ja järvet jäätyvät tavallisesti marras–joulukuussa. Keväällä tulvat ja muuttolinnut ovat näkyvä osa luontoa, ja syksyllä ruska värittää metsät syyskuun lopulta lokakuulle. Talvella päivänvalo on lyhyt, ja lumitilanne vaihtelee vuosittain.

Kyyjärven historia lyhyesti

Kyyjärven alueen asutus alkoi 1500-luvulla. Kyyjärven rannalle perustettiin uudistalo vuonna 1559, ja kirjallisissa lähteissä asutus mainitaan vuonna 1565 muodossa Kÿierffuj. Kylä kuului ensin Rautalammin seurakuntaan ja sitten Saarijärveen. Vuodesta 1775 Kyyjärvi tuli osaksi Karstulan kappelia, ja vuodesta 1858 siitä tuli itsenäinen seurakunta. Kyyjärven kunta perustettiin vuonna 1929, ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1944.

Kyyjärvellä käytiin Suomen sodan aikana 3.7.1808 Lintulahden taistelu, jossa majuri Otto von Fieandtin 650 miehen osasto kohtasi eversti Jegor Vlastovin noin 1 200 miehen venäläisjoukon. Taistelu päättyi suomalaisten perääntymiseen Perhoon, ja se muistetaan kirkonkylän muistomerkillä. 1700-luvulla Lintulahdella oli markkinapaikka. 1900-luvulla kunta kehittyi maatalouden, metsätalouden ja palveluiden varaan. Kauppakeskus Paletti perustettiin vuonna 1999, ja siitä tuli kunnan tunnetuin kaupallinen keskittymä.

Kyyjärven RKY-kohteet

Museoviraston RKY 2009 -luettelosta ei löytynyt Kyyjärven kohteita 3.11.2026 tehdyssä haussa (KUNTA_ID 312, 0 kohdetta). Tässä oppaassa ei siksi ole erillistä RKY-kohdesivua. Kyyjärven rakennettu kulttuuriympäristö koostuu kirkonkylän kirkosta, kellotapulista, kotiseutumuseosta, Honkalehdon kievarista ja haja-asutusalueen maatalousrakennuksista. Nämä eivät kuitenkaan kuulu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Kyyjärven Natura 2000 -alueet

Kyyjärven alueelle sijoittuu kolme Natura 2000 -aluetta (Ympäristöhallinto, tarkistettu 3.11.2026):

• Peuralamminneva (FI0900031) – 487 ha, Kyyjärvi. SAC/SPA. Maisemaltaan avoin, laaja aapasuokokonaisuus, jossa on avonevoja, keidasräme, luonnontilainen puro ja matala Peuralampi. Alueen perhosfauna on runsas, ja se on tärkeä lintujen levähdysalue.
• Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi (FI0900043) – 1 515 ha, Kyyjärvi. SAC/SPA. Laaja, erämainen ja pääosin luonnontilainen aapasuo, jonka ojituksia on ennallistettu vuosina 2005 ja 2008. Hirvilampi on arvokas pienvesikohde, ja alueen pesimälinnustoon kuuluvat liro ja kapustarinta.
• Pohjoisneva (FI0800012) – 2 341 ha, Perho, Kyyjärvi ja Alajärvi. SAC. Laaja suo-, harju- ja dyynikokonaisuus, johon kuuluu soidensuojelualueita, järviä ja metsäsaarekkeita. Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Suomenselän aapasoihin.

Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 343 hehtaaria, ja luvut sisältävät naapurikuntien osuudet. Tarkemmat tiedot ovat kohdesivulla Kyyjärven Natura 2000 -alueet.

Kyyjärven retkeilykohteet

Kyyjärven tunnetuin ulkoilukohde on Harsunkankaan ulkoilualue, jossa on 22-väyläinen frisbeegolfrata, kuntoportaat, laavu, hiihtolatuja ja pulkkamäki. Keskustan tuntumassa ovat Kyyjärven venesatama, Kivirannan uimaranta ja Kalliorannan uimaranta ja Kyyjärvi Camping. Kyyjärven keskusjärvi avautuu kirkonkylältä itään, ja sen selät ja 41 saarta tarjoavat veneily-, melonta- ja kalastusmahdollisuuksia.

Kulttuurikohteista tärkeimpiä ovat Kyyjärven kirkko, Kyyjärven kotiseutumuseo, Honkalehdon Kievari ja Lintulahden taistelun muistomerkki. Kirkko ja museo sijaitsevat kirkonkylässä, ja kievari on Honkalehdon kylässä noin kolmen kilometrin päässä.

Kunnan maaseutukyliin voi tutustua Kyyjärven kylät ja maaseutu -sivulla. Kymmenen kylää levittäytyvät keskustan ympärille 5–20 kilometrin päähän, ja niissä on uimarantoja, laavuja, kylätaloja ja kulttuurimaisemia. Keskustan palvelut ja liikuntapaikat on koottu Kyyjärven kirkonkylä– ja Kyyjärven liikuntapaikat -sivuille.

Kyyjärven palvelut

Kyyjärven kirkonkylässä on peruspalvelut: Kauppakeskus Paletti, Shell-huoltoasema, kirjasto, Nopolan koulu, terveysasema, kunnanvirasto ja Kyy York Areena. Paletissa on toistakymmentä erikoisliikettä ja tehtaanmyymälää, ja se on avoinna lähes ympäri vuoden. Kunnanvirasto toimii osoitteessa Honkalehdontie 9, ja kirjasto osoitteessa Tuliharjuntie 43. Keskustassa on myös kuntosali Kivirannan yhteydessä sekä jääkiekkokaukalo ja luistelurata.

Majoituspalveluita ovat Kyyjärvi Camping Kalliorannassa, Sahapakka, Harsunkankaan hiihtomaja ja Eräkartano. Kyyjärvi Camping tarjoaa mökkejä, telttapaikkoja ja caravanpaikkoja järven rannalla. Kesäisin alueella on terassi ja live-musiikkia. Kunnan verkkosivuilla on ajantasaiset yhteystiedot ja aukioloajat.

Saapuminen Kyyjärvelle

Kyyjärvelle saavutaan ensisijaisesti autolla valtatietä 13 tai 16 pitkin. Teiden risteys on kunnan keskustassa, Kauppakeskus Paletin kohdalla. Karstulasta on matkaa noin 27 kilometriä, Kivijärveltä noin 41 kilometriä, Soinista noin 41 kilometriä, Alajärveltä noin 43 kilometriä ja Perhosta noin 44 kilometriä. Seinäjoelta on matkaa noin 106 kilometriä, Jyväskylästä noin 120 kilometriä, Kokkolasta noin 123 kilometriä, Vaasasta noin 163 kilometriä, Tampereelta noin 224 kilometriä, Oulusta noin 292 kilometriä ja Helsingistä noin 388 kilometriä. Keskustassa on linja-autopysäkki, mutta vuorot ovat vähäisiä. Kunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä, joten oma auto on käytännöllisin tapa liikkua.

Turvallisuus ja vastuullisuus

Kyyjärven retkeilykohteilla on otettava huomioon harva asutus, pitkät etäisyydet ja paikoin heikko matkapuhelinkuuluvuus. Suot ovat märkiä, pitkospuut voivat olla liukkaita, ja järvien vesi on kylmää myös kesällä. Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa. Talvella järvien jäätilanne on tarkistettava erikseen, eikä jäälle pidä mennä ilman varmaa tietoa kantavuudesta. Hätänumero on 112, ja sijaintinsa voi kertoa hätäkeskukselle esimerkiksi 112-sovelluksen kautta.

Noudata jokaisenoikeuksia ja alueiden omia sääntöjä. Natura-alueilla ja suojelualueilla liikkumista on rajoitettu, joten pysy merkityillä poluilla ja noudata opasteita. Tulenteko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla, ja metsäpalovaroituksen aikana tuli on kielletty myös muualla kuin hormillisessa tulisijassa. Vie roskat pois, käytä käymälää ja kunnioita yksityisrantoja, mökkejä ja metsästäjien työtä. Pidä koirat kytkettyinä.

Kyyjärven kohteet kartalla

Kyyjärven retkikohteet

Kaikki kohteet

• Kyyjärven kirkko
• Kyyjärven kotiseutumuseo
• Honkalehdon Kievari
• Lintulahden taistelun muistomerkki
• Harsunkankaan ulkoilualue
• Kyyjärven venesatama
• Kivirannan uimaranta
• Kalliorannan uimaranta ja Kyyjärvi Camping
• Kyyjärvi ja sen saaret
• Kyyjärven kirkonkylä
• Kyyjärven liikuntapaikat ja toimintapuisto
• Kyyjärven kylät ja maaseutu
• Kyyjärven Natura 2000 -alueet

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 3.11.2026.