Laitila retkikohteet

Laitila on Vakka-Suomen sisämaakaupunki Turun ja Uudenkaupungin välissä, jossa retkeily tarkoittaa enimmäkseen järviä, jokivartta ja kulttuurimaisemaa. Kaupungissa on seitsemän yleistä uimarantaa, kaksi rantasaunaa, viiden kilometrin luontopolku ja kolme Museoviraston valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä: Untamalan raittikylä, Suontaan ryhmäkylä ja Kauppilan umpipiha. Tälle sivulle on koottu kaupungin viralliset retki-, ulkoilu-, liikunta- ja kulttuurikohteet.

Laitilan luonto lyhyesti

Laitila on Varsinais-Suomen sisämaata, jossa maisemaa hallitsevat laajat savimaiden peltoaukeat, niiden väliset metsäsaarekkeet ja lukuisat pienet järvet. Kaupungin läpi virtaa Sirppujoki, joka saa alkunsa pohjoisen soisilta metsäalueilta ja laskee Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen. Nykyinen maisema on pitkälti ihmisen työn tulosta: vielä rautakaudella nykyisen keskustan paikalla oli pitkälle sisämaahan työntyvä merenlahti, jonka jäänteet muodostivat Valkojärven. Järvi kuivatettiin 1800-luvulla, ja sen pohjalle syntyivät Laitilan keskustan ja peltojen alueet.

Järvet ovat pieniä tai keskikokoisia, ja niiden vesi on tyypillisesti ruskehtavaa ja sameaa. Särkijärvi ja Lukujärvi ovat Sirppujoen vesistön suurimmat järvet. Veden laatua seurataan uimakaudella 15.6.–31.8., ja Mustajärven sekä Särkijärven laatua seurataan ympäri vuoden. Sirppujoen vesi on luokiteltu tyydyttäväksi: valuma-alueen sulfaattimaat happamoittavat vettä ajoittain, ja maatalous tuo jokeen ravinteita. Happamuutta on torjuttu 1990-luvulta lähtien kalkituksella ja rakentamalla valuma-alueelle 17 pohjapatoa.

Laitilassa ei ole kansallispuistoa, luonnonsuojelualuetta eikä valtion retkeilyaluetta. Retkeily perustuu kaupungin omiin kohteisiin: kuntoratoihin, luontopolkuun, uimarantoihin ja kulttuuriympäristöihin. Metsät ovat pääosin talouskäytössä, ja niiden lajisto on tavanomaista eteläsuomalaista metsälajistoa. Pelloilla ja järvillä näkee kuitenkin monipuolisesti maatalousympäristön lintuja, ja keväisin ja syksyisin järvet keräävät muuttolintuja.

Laitilan historia lyhyesti

Laitila on Turun ohella manner-Suomen vanhinta kristillistä seutua. Sen varhaiset kirkkopitäjät organisoitiin 1000-luvun jälkipuoliskolla, ja Laitilan emäseurakunta perustettiin todennäköisesti 1200-luvun alussa. Ensimmäinen kirjallinen maininta on 1420-luvulta. Keskiajalla Laitilan tärkein keskus oli Untamala, joka toimi vielä 1400-luvulla emäkirkkona Laitilan ollessa sen kappeli. Suhde kääntyi päinvastaiseksi viimeistään isonvihan aikaan.

Nykyinen Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin pääosin vuosina 1460–1483 Hartikkalan kartanon isännän Hartikka Jaakonpoika Garpin aloitteesta. Se on säilynyt poikkeuksellisen alkuperäisessä asussaan, ja sen holvimaalaukset ovat ainutlaatuisia Suomen kirkkotaiteessa. Kirkko palveli Laitilan päähautausmaan keskuksena vuoteen 1960 asti.

Laitilan talous perustui pitkään maatalouteen ja Sirppujoen vesistön hyödyntämiseen. Jokea perattiin 1700-luvulta lähtien, ja järvien laskeminen toi lisää viljelysmaata. 1900-luvulla Laitilasta kehittyi merkittävä teollisuuspaikkakunta: syntyivät muun muassa tuulilasi-, muovi- ja panimoteollisuutta. Laitila tunnetaan edelleen munantuotannosta – noin 12 prosenttia Suomen kananmunista ja 75 prosenttia varhaisporkkanoista tulee Laitilasta. Kaupungiksi Laitila tuli vuonna 1986.

Kulttuurihistoriallisesti Laitila on poikkeuksellisen rikas. Kaupungin alueelta tunnetaan suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuin on Kodjalan soturihauta. Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi. Untamalan kylässä toimi aikanaan Museoviraston arkeologinen opastuskeskus, joka on ollut suljettuna vuodesta 2010.

Laitilan kylät ja kaupunginosat

Laitilassa on 46 maarekisterikylää. Keskustaajaman lisäksi merkittäviä kyliä ovat Untamala, Suontaa, Pato, Kaivola, Leinmäki, Koukkela, Soukainen, Haukka, Kovero, Mudainen ja Vidilä. Untamala valittiin Suomen vuoden kyläksi 2006 ja Kaivola 1988. Untamala on säilyttänyt raittikylän rakenteensa ja on nykyisin yksi Laitilan tunnetuimmista käyntikohteista: siellä ovat kyläkirkko, kotiseutumuseo Sarkki ja kesäkahvila. Suontaa puolestaan edustaa harvinaisen hyvin säilynyttä isojakoa edeltävää ryhmäkylää.

Kylien väliset etäisyydet ovat 5–20 kilometriä, ja tiet ovat pääosin kapeita maaseututeitä. Palvelut keskittyvät keskustaan Kauppakadun ja Keskuskadun ympäristöön, jossa ovat kirjasto, terveyspalvelut, kaupat ja suurin osa ravintoloista.

Laitila retkikohteet kartalla

Laitila retkikohteet

Kaikki Laitilan retkikohteet

• Matikan ulkoilualue
• Laitilan voimaportaat
• Sirpunpuisto ja Tuunankentän ulkojäät
• Laitilan urheilukentät ja ulkokuntosalit
• Vähä-Tulejärven luontopolku ja uimaranta
• Särkijärven uimaranta ja rantasauna
• Mustajärven uimaranta ja rantasauna
• Laitilan pienet uimarannat
• Laitilan kirkko
• Untamalan raittikylä
• Kauppilan umpipiha
• Suontaan ryhmäkylä
• Laitilan kotiseutumuseot
• Kustaa Hiekan lukutupa

Mitä Laitilassa voi tehdä

Laitilan retkeily painottuu veteen ja kulttuuriin. Seitsemän yleistä uimarantaa tarjoavat mahdollisuuden järvien kiertämiseen kesäpäivän aikana: Särkijärvi ja Mustajärvi ovat suurimmat ja niissä on rantasaunat, kun taas pienemmät Hepojärvi, Kaurajärvi, Langjärvi ja Vallijärvi sopivat rauhallisempaan käyntiin. Vähä-Tulejärven viiden kilometrin luontopolku on kaupungin ainoa merkitty luontoreitti, ja se sopii hyvin myös lasten kanssa liikkumiseen.

Liikuntaan löytyvät Matikan ulkoilualueen kolme kuntorataa, 18-väyläinen frisbeegolfrata, keskusurheilukenttä, uusi pesäpallokatsomo ja kolme ulkokuntosalia. Talvella Matikan ja Sirpunpuiston ladut sekä Tuunankentän luonnonjää tarjoavat mahdollisuuden liikkua myös pimeään aikaan. Kulttuurimatkailija voi tutustua Laitilan kirkkoon, Untamalan raittikylään, Kauppilan umpipihaan, Suontaan ryhmäkylään, kotiseutumuseoihin ja Kustaa Hiekan lukutupaan.

Miten Laitilassa liikkuu

Laitilaan saavutaan autolla valtatietä 8 pitkin Turusta tai Raumalta, ja kantatie 43 yhdistää kaupungin Uuteenkaupunkiin ja Harjavaltaan. Keskustan ja Untamalan välillä on 2000-luvulla rakennettu pyörätie, joka on yksi Laitilan pisimmistä. Linja-autoyhteydet Turun, Rauman ja Uudenkaupungin suunnista palvelevat keskustaa, mutta kyliin ja rannoille ei juuri pääse julkisilla. Pyöräilijälle tiet ovat pääosin rauhallisia, mutta kapeita ja paikoin mäkiä.

Kunnan sisällä etäisyydet ovat 5–20 kilometriä, joten auto on käytännössä tarpeen useimmille kohteille. Pysäköinti on kohteilla ilmaista. Keskustassa kirkon ja Kauppakadun ympäristössä pysäköinti onnistuu katuvarressa.

Naapurikunnat ja maakunta

Laitilan naapurikunnat ovat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) vastaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista.

Retkeilijän muistilista Laitilassa

Tarkista ennen lähtöä sää, vedenkorkeus ja mahdolliset kaupungin tiedotteet. Uimarannoilla ei ole uimavalvontaa, ja uiminen sekä hyppiminen tapahtuvat omalla vastuulla. Kaupungin yleisten uimarantojen järjestyssäännöt kieltävät eläinten tuomisen rannalle, leiriytymisen, tupakoinnin ja veneet. Mustajärven ja Särkijärven rantasaunat lämpiävät lämmittäjän mukaan. Luontopolulla pysytään merkityllä polulla, sillä soistuneet kohdat kuluvat helposti. Talvella jäätä ei valvota. Koirat pidetään kytkettyinä, roskat viedään pois ja tulenteko rajataan merkityille paikoille.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.