Somero retkikohteet

Somero on Varsinais-Suomen itäisin kaupunki, joka sijaitsee Hämeen ja Varsinais-Suomen historiallisten maakuntien rajalla Salon itäpuolella. Kunnassa yhdistyvät saviset jokilaaksot, kirkasvetiset harjujärvet, kaksi vanhaa kirkkoa, kartanomiljööt ja Hämeen Härkätien kulttuurimaisema. Tähän oppaaseen on koottu Someron viralliset luonto-, kirkko-, kartano-, museo-, uimaranta-, liikunta- ja kyläkohteet sekä niiden käytännön tiedot.

Someron luonto lyhyesti

Somero kuuluu maisemamaakuntajaossa pääosaltaan Lounaismaahan ja siinä Lounaiseen viljelyseutuun. Somerniemelle ulottuvat myös Eteläisen rantamaan Kiskon–Vihdin järviseutu ja Hämeen viljely- ja järvimaan Tammelan ylänköseutu. Käytännössä kunta jakautuu neljään erilaiseen luontotyyppiin: savisiin jokilaaksoihin, harjuihin ja moreeniselänteisiin, kirkasvetisiin järviin sekä Somerniemen vedenjakaja-alueeseen.

Pääosa Somerosta kuuluu Saaristomereen laskevaan Paimionjoen vesistöalueeseen. Paimionjoki saa alkunsa Somerniemen Painiojärvestä ja virtaa Someron halki noin 40 kilometriä pitkänä, kallioperän murroslinjaa seuraavana kapeana järviketjuna. Sen suurimpia järviä ovat Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Pusulanjärvi, Pitkäjärvi ja Saarentaanjärvi. Someron lounaisosassa virtaavat Uskelanjoen latvahaarat Rekijoki ja Terttilänjoki, ja Somerniemen itäosissa vedet laskevat Karjaanjokeen ja Kokemäenjokeen.

Someron arvokkain luontokohde on Rekijokilaakson Natura 2000 -alue (FI0200102, 1 209 ha), jonka Someron puoleinen osa tunnetaan Häntälän notkoina. Alue on yksi Suomen edustavimmista perinnemaisemakokonaisuuksista: laidunnettuja rinneniittyjä, lehtoja ja puroja, joissa elää muun muassa harvinainen pikkuapollo. Kunnan korkein kohta on Murjumäki Somerniemellä, 159,1 metriä merenpinnan yläpuolella.

Someron historia lyhyesti

Somero sijaitsee Hämeen ja Varsinais-Suomen historiallisten maakuntien rajalla, ja Turun ja Hämeenlinnan linnaläänien raja kulki kunnan halki Paimionjoen vesistön eteläpuolitse. Järvien pohjasedimenteistä tehtyjen siitepölytutkimusten perusteella maanviljelyyn perustuva vakinaisempi asutus alkoi Somerolla 1300-luvulla. Seurakunta mainitaan joko kappelina tai itsenäisenä seurakuntana ensimmäisen kerran vuonna 1449, ja viimeistään vuonna 1492 se oli itsenäinen.

Somerniemi erotettiin omaksi kunnakseen 1860-luvun kunnallishallintoasetuksen myötä, ja se itsenäistyi seurakunnallisesti vuonna 1901. Somerniemen kunta liitettiin Someroon vuonna 1977. Somerosta tuli kaupunki vuonna 1993, ja vuodesta 1990 lähtien kunta on kuulunut Turun ja Porin lääniin ja sittemmin Varsinais-Suomen maakuntaan.

Someron rakennetusta kulttuuriympäristöstä valtakunnallisesti merkittäviä ovat Hämeen Härkätie, Someron kirkkoympäristö (RKY 4947), Palikaisten kartanomaisema (RKY 4948) sekä Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka (RKY 1828). Someron kirkko valmistui vuonna 1859, ja Somerniemen puukirkko vuonna 1813. Pitäjä on tunnettu myös kartanoistaan ja 1950-luvulla perustetusta Torppamuseosta.

Kylät ja niiden kohteet

Someron keskustaajama on kunnan ainoa taajama ja sen hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Siellä sijaitsevat Someron kirkko, tori, Kiiruun tila ja puisto, Kulttuurigalleria, kirjasto sekä Torppamuseo. Keskustan halki kulkee Hämeen Härkätien vanha linjaus.

Somerniemi on kunnan itäosa ja entinen kunta. Sen keskus on Härjänlahden kylä Painionjärven rannalla, jossa sijaitsevat Somerniemen kirkko ja kesätori. Alueella ovat myös Hiidenlinnan elämyspuisto, Ämyrin tanssilava, Palikaisten kartanomaisema ja Iso-Valkeen luontopolku.

Häntälä, Kerkola, Talvisilta ja Syvänoja ovat Someron lounaisosan kyliä Rekijoen latvoilla. Niiden alueella sijaitsevat Häntälän notkot, Nummijärven uimaranta ja vanhaa viljelymaisemaa. Palikainen ja Åvik ovat kartanokyliä, ja Härkälä tunnetaan kartanostaan sekä Kirkkojärven rannasta. Kultela ja Pajula sijaitsevat Hämeen Härkätien varrella.

Someron retkikohteet kartalla

Someron retkikohteet

Kaikki Someron retkikohteet

• Someron kirkko
• Somerniemen kirkko
• Häntälän notkot ja Peuranpolku
• Iso-Valkeen virkistysalue
• Metsä-Koivulan polku
• Someronjoki ja Kirkkojärvi
• Härkälän kartano
• Someron kartanot ja Palikaisten kartanomaisema
• Someron torppamuseo
• Somerniemi
• Someron uimarannat
• Someron kuntoradat, ladut ja liikuntapaikat
• Someron keskusta

Mitä Somerolla voi tehdä

Someron retkeily on rauhallista maaseutu- ja järviretkeilyä. Häntälän notkot tarjoavat rotkolaaksoja, perinnemaisemaa ja harvinaista lajistoa, Iso-Valkee kirkasvetisen harjujärven ja Metsä-Koivula kivikkoisen metsäpolun. Someronjoki ja Kirkkojärvi avautuvat parhaiten jalan, pyörällä tai meloen, ja Kohnamäen kalastuslaituri on helppo lähikohde keskustasta.

Kulttuurimatkailija voi kiertää Someron kirkon, Somerniemen kirkon, Härkälän kartanon, Torppamuseon, Palikaisten ja Åvikin kartanomaisemat sekä Hämeen Härkätien. Somerniemen kesätori ja Hiidenlinna tekevät kylästä kesäisen päiväkohteen. Perheille sopivia ovat Nummijärven hiekkaranta, Akustinpuiston frisbeegolfrata ja Lahjan liikuntapuisto.

Talvella Somerolla on hiihtolatuja, talviuintia Hovimäessä ja jäähalli. Kesällä uinti, melonta, kalastus, frisbeegolf ja pyöräily ovat suosituimpia. Koiran kanssa liikkuvalle löytyy metsäreittejä, mutta uimarannoille ja kirkkoihin koirat eivät kuulu.

Miten Somerolla liikkuu

Someron keskeisiä väyliä ovat kantatie 52, joka yhdistää Someron Saloon ja Jokioisiin, sekä seututie 280 Helsingin suunnasta ja seututie 282 Forssasta. Valtatie 10 sivuaa Vilukselaa ja valtatie 2 Salkolaa. Hämeen Härkätien vanhaa linjausta Somerolla edustavat yhdystiet 2810 (Turuntie) ja 2802 (Hämeen Härkätie).

Auto on käytännöllisin tapa kiertää useita kohteita, sillä kunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä: keskustasta Somerniemelle on noin 15 kilometriä ja Häntälään noin 15 kilometriä. Keskustassa ja Somerniemen kesätorin aikaan liikutaan myös jalan ja pyörällä. Joukkoliikenne on harvaa; bussivuoroja on Salon, Forssan ja Turun suunnista. Pyöräilijälle Härkätie ja järvien väliset kylätiet tarjoavat vaihtelevia reittejä.

Vastuullinen retkeily Somerolla

Häntälän notkot ovat Natura 2000 -aluetta ja osin yksityistä laidunmaata: pysy merkityllä polulla, älä tallo niittyjä äläkä mene karjan sekaan koiran kanssa. Jokamiehenoikeudet eivät kata pihoja, laitureita eikä viljeltyjä peltoja. Tulen teko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla ja vain ilman metsäpalovaroitusta. Roskat viedään pois, ja koirat pidetään kytkettyinä. Kirkot ja hautausmaat ovat pyhiä paikkoja, joissa liikutaan rauhallisesti.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.