Aurajoki

Aurajoki on noin 70 kilometriä pitkä joki, joka virtaa Oripään harjualueilta Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun ja laskee Saaristomereen. Aura sijaitsee joen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahtia. Aurajoki on osa Aurajokilaakson kansallismaisemaa.

Aurajoki virtaa peltoaukeiden halki Laukkaniityssä
Aurajoki Laukkaniityssä. Kuva: Kallerna, CC BY-SA 4.0. Kuva Wikimedia Commonsissa.

Tärkeimmät tiedot

Tyyppi
Joki
Kunta
Aura (keskijuoksu), Oripää, Pöytyä, Lieto, Kaarina ja Turku, Varsinais-Suomi
Koordinaatit
60.6499, 22.5866
Reitit
70 km joki Oripäästä Turkuun; Auran keskijuoksu ja Hypöistenkoski
Palvelut
Jokivarsi, kalastusluvat, melontareitit, matkailutie
Vaativuus
Helppo
Esteettömyys
Ei tietoa
Pysäköinti
Auran keskusta, Tarvasjoentie 224 / Aurajoen sillat; kadunvarsi
Paras kausi
Ympäri vuoden, melontaan kesä–syksy
Koirat
Kyllä, kytkettynä
Uinti
Ei

Miten sinne pääsee

Aurajoki kulkee Auran kunnan halki. Autolla joen varteen pääsee Tarvasjoentieltä (tie 224) ja Auran keskustan sillalta. Auran rautatieasema on Turun–Tampereen radalla, ja junat pysähtyvät Aurassa. Keskustan palvelut ovat aivan joen tuntumassa. Pyöräily on hyvä tapa tutustua jokivarteen.

Aurajoki kartalla. © OpenStreetMap contributors

Avaa kartalla ↗

Reitit ja kohteet

Aurajoki ei ole merkitty vaellusreitti, mutta jokivartta voi seurata autolla, pyörällä tai jalan. Aurajoentien matkailutie kulkee Turusta Oripäähän Liedon, Auran ja Pöytyän kautta. Melontaan jokea voi käyttää asiantuntijan kanssa, ja kalastus edellyttää asianmukaisia lupia. Auran kohdalla merkittävin yksittäinen kohde on Hypöistenkoski, jonka ympäristössä on luontopolku.

Mitä alueella voi tehdä

Pyöräily, kävely, kalastus, melonta ja kulttuurimaiseman katselu.

Luonto

Aurajoki on savimaiden jokityyppiä, ja sen vesi on sameaa ja ravinteikasta. Joen varrella on lehtoja, rantaniittyjä, koskia ja viljelyaukeita. Vesistöalueen pinta-ala on 874 neliökilometriä, ja järvisyys on vain 0,3 prosenttia. Joen putouskorkeus on 70 metriä, ja keskivirtaama Halistenkoskella on 6,8 kuutiometriä sekunnissa ja Hypöistenkoskella 3,3 kuutiometriä sekunnissa. Joessa on merkittäviä kalakantoja ja hyönteiselämää.

Historia

Aurajokivartta on asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Aurajokilaakson vanha kulttuurimaisema on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, ja sen ensimmäisiä peltoja viljeltiin jo rautakaudella. Jokea on käytetty kulkuväylänä, kalastukseen, ravustukseen, uintiin ja jäällä liikkumiseen. 1900-luvulla joki toimi Turun raakaveden lähteenä, ja se on padottu useasta kohtaa. Aikoinaan jopa likaviemäriksi kutsutusta joesta on tullut arvostettu osa seudun identiteettiä.

Palvelut ja varusteet

Jokivarressa on kahviloita, ravintoloita ja tila- ja tuottajamyyntipaikkoja erityisesti matkailutien varrella. Auran keskustassa on kauppa, kirjasto ja muita palveluita. Kalastus edellyttää lupia, ja melontaan tarvitaan oma välineistö tai opaspalvelu. Aurajoessa ei ole julkisia uimapaikkoja.

Lähiseudun palvelut

Lähimmät kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat Auran asemanseutu. Muut Auran kohteet löytyvät kuntasivulta.

Turvallisuus ja vuodenajat

Joki on paikoin syvä ja virtaava, eikä siinä ole julkisia uimapaikkoja. Älä mene jokeen uimaan. Rannat voivat olla jyrkkiä ja märkiä. Keväisin vesi voi tulvia, ja talvella jäätä ei valvota. Melojan on tunnettava virtaus ja käytettävä pelastusliivejä. Kalastajan on noudatettava lupaehtoja ja alamittoja.

Vastuullinen retkeily

Noudata jokaisenoikeuksia ja -velvollisuuksia. Pysy merkityillä poluilla, älä häiritse eläimiä äläkä jätä roskia. Tee tuli vain sille osoitetulla paikalla ja tarkista mahdollinen maastopalovaroitus.

Alueen erityispiirteet

Aurajoki on enemmän maisema ja virkistysympäristö kuin yksittäinen retkikohde. Sen varrelle mahtuu niin kulttuurihistoriaa, kalastusta kuin rauhallista pyöräilyä. Aurajokilaakson kansallismaisema kattaa joen viljelymaiseman, joten jokivarsi kannattaa kokea kokonaisuutena.

Retken kulku

Aja kohteeseen: Auran keskusta. Tarkista pysäköintijärjestelyt paikan päältä ja jatka opasteita.

Vuodenajat ja varustautuminen

Paras käyntiaika on ympäri vuoden, melontaan kesä–syksy. Sää ja palvelut vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tarkista ajantasainen tilanne ennen lähtöä.

Retken kesto ja sopivuus

1–2 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Auran keskusta, Tarvasjoentie 224 / Aurajoen sillat; kadunvarsi. Paras käyntiaika on ympäri vuoden, melontaan kesä–syksy. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jos liikut lasten kanssa, suunnittele reitti niin, että paluumatka on mahdollista keskeyttää turvallisesti. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Alueen luonnonrauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Vuodenkierron muutokset näkyvät eri tavoin eri kausina, joten sama kohde voi tuntua täysin erilaiselta keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä kunnan vapaa-aikatoimelle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Aja tai pyöräile Aurajoentietä ja pysähdy Hypöistenkoskella. Tarkista kalastusluvat ja -rajoitukset ennen kalastusta. Älä oleta, että joessa voi uida.

Lähistön kohteet

Tunnisteet: AuraAutoEi tietoaHelppoJokivarsiJulkinen liikenneKaarinaKalastusKoirat: KylläKulttuurimaisemaLietoMaaseutuMelontaNähtävyysPöytyäSopii perheilleTurkuUinti: EiYmpäri vuoden

← Auran retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut · Perheretket ja lähiluonto

Kaarinan alajuoksu

Aurajoki laskee mereen Turun keskustan kohdalla. Kaarinan puolella joki virtaa Ravattulan, Auranlaakson ja Pukkilansillan kautta kohti Turun rajaa, ja jokivarren maisema on osa Kaarinan kulttuuriympäristöä. Jokivarressa on peltoja, lehtoja ja vanhoja asutuspaikkoja, ja Ravattulan Ristimäki joen törmällä on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologisista kohteista. Jokea voi seurata kävellen ja pyörällä joenvartta kulkevia teitä pitkin. Kaarinan retkikohteista Kaarinan kuntasivulle on koottu joenvarren ja saariston oppaat. Joessa ei ole julkisia uimapaikkoja, ja virtaus vaihtelee keväällä ja sateiden jälkeen.

Liedon keskijuoksu: Vanhalinna ja Nautelankoski

Aurajoki virtaa Liedon halki ja muodostaa siellä Aurajokilaakson kansallismaiseman ytimen. Liedon tunnetuin jokikohde on Vanhalinna, jossa jyrkkä linnavuori kohoaa joen ja Hämeen Härkätien välissä. Vanhalinnan kartanomiljöössä on museo ja kolme kulttuuripolkua, ja linnavuorelta avautuu laaja näkymä jokilaaksoon.

Liedon toinen merkittävä jokikohde on Nautelankoski, Aurajoen pisin koski. Noin 600 metrin pituinen koski putoaa 16,9 metriä, ja sen rannoilla on Natura 2000 -alue, luontopolku, lintutorni ja Lauri Nautelan museo. Koski on suosittu kalastus- ja valokuvauskohde.

Lue tarkemmat oppaat: Vanhalinna, Nautelankoski ja Liedon retkikohteet.

Pöytyän osuus Aurajoen varrella

Aurajoki virtaa Pöytyän halki Riihikosken ja Pöytyän kirkonkylän kautta. Pöytyän alueella joki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi uomaksi, ja sen varrella on sekä viljelysmaisemaa että taajamia.

Riihikoskella joen rantaan on rakennettu 1,8 kilometrin maisemapolku, jonka varrella on opastauluja, laavu ja nuotiopaikka. Riihikosken pato ja Vehnämylly kertovat joen myllyhistoriasta. Pöytyän kirkonkylässä joen varrella ovat Pöytyän kirkko ja Museopappila.

Aurajoentien matkailutie (tie 222) seuraa jokea Oripäästä Turkuun noin 70 kilometrin matkan. Pöytyän kohteet on koottu kuntasivulle.

Aurajoki Turussa: kaupungin olohuone

Aurajoki virtaa Turun keskustan halki ja jakaa kaupungin kahtia – ”täl puol jokke” ja ”tois puol jokke”. Jokiranta on Turun kävely- ja oleskelualuetta, jonka puukujanne on osa valtakunnallisesti merkittävää Aurajokirannan kansallismaisemaa. Kujanteen vanhin osa Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välillä on istutettu 1830-luvulla, ja valtapuuna on puistolehmus. Jokiranta kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon.

Joen yli kulkee maksutta Aurajokilautta Föri, joka valmistui vuonna 1903 ja otettiin käyttöön 1904. Se on Suomen vanhin jokapäiväisessä ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo, ja siihen mahtuu 75 matkustajaa. Matka Tervahovinkadun ja Wechterinkujan laitureiden välillä kestää noin kolme minuuttia. Kesäisin Forum Marinumin Pikkuföri kuljettaa matkustajia Suomen Joutsenen ja Telakkarannan kohdalla.

Aurajoki on myös veneilyväylä ja virkistyskalastuksen kohde. Jokirannassa ovat ravintolat, kahvilat ja ravintolalaivat, ja joen varrella sijaitsevat Turun linna ja Turun tuomiokirkko. Aurajokilaakson polkuverkosto jatkuu Kuralan ja Tuomaansillan välillä, ja se on osa kansallisen kaupunkipuiston reitistöä. Turun kaikki kohteet: Turun retkikohteet.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.