Kaarina retkikohteet

Kaarina on noin 36 700 asukkaan merellinen kaupunki Varsinais-Suomessa Turun välittömässä naapurissa. Kaupungin retkikohteet jakautuvat kolmeen vyöhykkeeseen: Aurajoen ja Littoistenjärven sisämaahan, Hovirinnan ja Kuusistonsalmen merenrantaan sekä Kuusiston ja Harvaluodon saaristoon. Tälle sivulle on koottu Kaarinan viralliset retki-, ulkoilu- ja kulttuurikohteet: uimarannat, luontopolut, reitistöt, lintutornit, melontareitit, liikuntapaikat, kartanot ja kirkot.

Kaarinan luonto lyhyesti

Kaarina sijaitsee kahden erilaisen maiseman rajalla. Pohjoisessa ja idässä avautuvat Aurajoen viljelymaisemat ja Littoistenjärven kulttuurivaikutteinen järviympäristö. Etelässä ja lännessä maisema muuttuu merelliseksi: Kuusistonsalmi, Kuusistonlahti ja Turun saaristo työntyvät kaupungin alueelle. Kaupungin rannikko on matalaa ja ruovikkoista, ja se on osa laajaa Saaristomeren kokonaisuutta.

Kaupungin viheralueet kattavat noin 1 850 hehtaaria, metsät 1 200 hehtaaria ja niityt 460 hehtaaria. Taajamametsiä hoidetaan lähivirkistystä painottaen, ja kaupungin metsissä säästetään lahopuuta ja kolopuita. Aurajoen varren lehdot, Littoistenjärven rannat ja Kuusiston saaren kalliot ovat luontoarvoiltaan arvokkaimpia kohteita. Kuusistonlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon, ja Kaarinan perintömetsä on suojeltu vanhan metsän kokonaisuus.

Kaarina on lintukaupunki: Piikkiönlahti, Kuusistonlahti, Rauvolanlahti ja Järvelän kosteikko ovat maakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Kaupungissa on viisi lintutornia tai -lavaa, ja Piikkiönlahden esteetön torni valmistui vuoden 2025 alussa.

Kaarinan historia lyhyesti

Kaarina mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1309, jolloin se oli vielä pitäjä. Nimi johtuu Pyhän Katariinan kirkosta, joka nykyisin sijaitsee Turun puolella. Pitäjää kutsuttiin aluksi myös Nummeksi sen silloisen keskuskylän mukaan, ja Nummi säilyi rinnakkaisnimenä pitkään. Ravattulan Ristimäeltä on löydetty 1100-luvulta peräisin olevan kirkon jäännökset, jotka ovat vanhin Suomesta löydetty kirkko.

Keskiajalla Kuusiston saari oli Suomen katolisen kirkon piispojen keskus. Piispanlinna rakennettiin 1200-luvun lopulla, ja se purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Kuusiston kartano jatkoi alueen hallinnollista perintöä, ja sen 1738 valmistunut päärakennus on yksi maamme vanhimmista puisista asuinrakennuksista. Kaarinan kunnallinen historia kytkeytyy Turun ympäristön maaseutuun, ja Piikkiön kunta liitettiin Kaarinaan 1. tammikuuta 2009.

Kaarinan kaupunginosat ja kylät

Kaarina on jaettu 14 kaupunginosaan. Kaupunginosat 21–27 sijaitsevat entisen Piikkiön kunnan alueella, ja Kuusiston kaupunginosa vastaa entistä Kuusiston kuntaa. Keskeisiä alueita ovat Kaarinan keskusta, Hovirinta, Piispanristi, Voivala, Littoinen, Auranlaakso, Piikkiö ja Kuusisto. Keskusta, Littoinen, Piispanristi ja Piikkiön kirkonkylä eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa.

Kaarinan asutus on keskittynyt Turun rajan tuntumaan ja rannikolle. Maaseutumaisia alueita on erityisesti Aurajoen varressa ja Piikkiön itäosissa. Kaupungin väestö kasvaa edelleen, ja se on yksi Varsinais-Suomen nopeimmin kasvavista kunnista.

Kaarina retkikohteet kartalla

Kaarina retkikohteet

Kaikki Kaarinan retkikohteet

• Littoisten uimaranta
• Ristikallion uimaranta
• Hovirinnan uimaranta
• Voivalan uimaranta
• Raadelman uimaranta
• Harvaluodon uimaranta
• Kuuslahden yleinen uimapaikka
• Rauhalinnan luontopolku
• Vaarniemen–Rauvolanlahden luontopolku
• Littoistenjärven luontopolku
• Nunnan luontopolku
• Auranlaakson luontopolku
• Kaarinan perintömetsän luontopolku
• Kappelinmäen luontopolku
• Tuorlan luontopolut
• Piikkiön Linnavuoren reitistö
• Pyhän Katariinan polut
• Hovirinta–Piikkiö maisemareitti
• Kaarinan lintutornit
• Kuusiston linnanrauniot
• Kuusistonlahti
• Littoistenjärvi
• Kuusiston–Harvaluodon melontareitti
• Littoistenjärven melontareitti
• Kaarinan uimahalli
• Keskusliikuntapuisto
• Kaarinan kuntoradat ja kuntoportaat
• Kaarinan frisbeegolfradat
• Kaarinan talviliikuntapaikat
• Hovirinnan rantapuisto
• Vuolahden leirialue
• Kuusiston kirkko
• Piikkiön kirkko
• Kaarinan kirkko
• Ravattulan Ristimäki
• Tuorlan kartano
• Kuusiston Taidekartano
• Villa Wolax
• Avaruuspuisto Väisälä

Mitä Kaarinassa voi tehdä

Kaarinassa voi uida meressä ja järvessä, kiertää Littoistenjärven luontopolun, patikoida Pyhän Katariinan poluilla ja meloa Kuusiston saaren ympäri. Kuusiston linnanrauniot ja Kappelinmäen luontopolku yhdistävät keskiaikaisen historian ja lintuveden. Hovirinta–Piikkiö maisemareitti sopii pyöräilyyn, ja talvella ladut ja luistelukentät palvelevat talviliikkujia.

Perheille Kaarinassa on uimarantoja, leikkipuistoja, Hovirinnan liikennepuisto, Avaruuspuisto Väisälä ja vuokrattava Vuolahden leirialue. Kulttuurista vastaavat kolme kirkkoa, Ravattulan Ristimäki, Tuorlan kartano, Kuusiston Taidekartano ja Villa Wolax.

Miten Kaarinassa liikkuu

Kaarina on Turun välittömässä yhteydessä, ja Fölin bussiverkosto kattaa keskeiset alueet. Turun–Helsingin rautatie kulkee Piikkiön kautta, ja Piikkiön asema palvelee junamatkustajia. Kaupungin sisäiset etäisyydet ovat lyhyitä: keskustasta Hovirintaan on muutama kilometri ja Piikkiöön noin 15 kilometriä.

Autolla liikkuminen on helppoa, ja valtatie 110 sekä Saaristotie yhdistävät kaupungin eri osia. Pysäköinti kohteilla on pääosin ilmaista. Saaristoon pääsee Kuusiston sillan kautta, ja veneilijöille Hovirinnan ja Voivalan venesatamat tarjoavat vierasvenepaikkoja.

Naapurikunnat ja maakunta

Kaarinan naapurikunnat ovat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo (meritse) ja Turku. Kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Turun seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista.

Retkeilijän muistilista Kaarinassa

Tarkista ennen lähtöä reittien kunto, uimaveden laatu ja mahdolliset maastopalovaroitukset. Kuusistonlahdella ja Rauvolanlahdella liikkuminen merkittyjen polkujen ulkopuolella on kielletty 1.4.–31.7. lintujen pesimärauhan vuoksi. Kuusiston linnanrauniot ovat muinaismuistolain suojelemaa aluetta. Littoistenjärvessä voi esiintyä sinilevää ja järvisyyhyä. Talvella jäätä ei valvota, eikä Littoistenjärven jäälle tehdä latua. Koirat on pidettävä kytkettyinä, ja ne on kielletty yleisillä uimarannoilla.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.