Sauvo retkikohteet

Sauvo on Varsinais-Suomen rannikkokunta Turun ja Salon välissä, Paimionlahden ja Halikonlahden välisellä kannaksella Kemiönsaaren pohjoispuolella. Kunnassa yhdistyvät merellinen maaseutu, keskiaikainen kivikirkko, 1900-luvun alun graniittikirkko, vanhat kartanot ja Saaristomeren reuna. Tähän oppaaseen on koottu Sauvon viralliset luonto-, kirkko-, museo-, liikunta-, venesatama- ja reittikohteet sekä niiden käytännön tiedot.

Sauvon luonto lyhyesti

Sauvo on rannikkokunta, ei lossien varassa kulkeva saaristokunta. Mantereelta on kiinteä tiesilta Kemiönsaareen: Rungonsalmen silta valmistui vuonna 1972 ja korvasi kaksi lossia. Kunnan eteläosassa on lukuisia saaria, joista suurin on Kupiluoto. Karunanselkä ja Halslahdenselkä erottavat Sauvon Kemiönsaaresta, ja rannikko avautuu Saaristomeren suuntaan.

Sauvon suurimmat joet ovat Sauvonjoki, Ruonanjoki ja Vallerinnanoja. Sauvonjoki saa alkunsa Paimiosta, virtaa lounaaseen Sauvon läpi ja laskee suurelta osin kuivuneeseen Sauvonlahteen, joka on osa Saaristomerta. Yläjuoksulla jokea kutsutaan Poutajoeksi. Lahden pohjukasta on muodostunut Leiskunsyvän järvi, ja kunnan alueella on kolme muuta järveä: Timarinjärvi, Silkkilänjärvi ja Koorlanjärvi, joista Silkkilänjärvi on suurin.

Sauvon ainoa Natura 2000 -alue on Sauvonjoen suistossa sijaitseva Tapilanlahti (FI0200037, 314 ha). Se on linnustollisesti monipuolinen, ja sen kasvisto on edustavaa erityisesti laidunnettujen rantaniittyjen, pienialaisten ketojen ja tervaleppähaan osalta. Alueen laidunnus jatkuu edelleen, ja maisema pysyy avoimena hoidon ansiosta. Suiston laidalla kohoaa Heskelinmäen jyrkkärinteinen kallioalue, jonka laki on lähes 60 metriä ympäristöään korkeammalla.

Sauvon historia lyhyesti

Sauvossa on tehty runsaasti rautakautisia arkeologisia löytöjä, ja Korvalasta löydetyt paasiarkkuhaudat ajoittuvat ajanlaskun alkuun. Kirjallisissa lähteissä Sauvo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1335, jolloin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan mukaan Sauvon ensimmäinen tunnettu kirkkoherra Ascerus testamenttasi Korpelasta hankkimansa maatilan Turun tuomiokirkolle. Kunnan vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja se vahvistettiin vuonna 1957.

Sauvon kirkko on palvellut seurakuntaansa 1400-luvulta, ja nykyinen harmaakivikirkko rakennettiin pääosin vuosina 1460–1472. Karunan kappeliseurakunta syntyi 1600-luvun lopulla, kun Karunan kartanon isäntä Arvid Horn rakennutti puukirkon kartanon maille. Vanha puukirkko siirrettiin vuonna 1912 Helsinkiin Seurasaaren ulkomuseoon, ja sen tilalle valmistui Josef Stenbäckin suunnittelema graniittikirkko vuonna 1910.

Sauvon kartanoperinne ulottuu 1300-luvulle: Paddaisten kartano mainitaan vuonna 1326 ja Ruonan kartano vuonna 1350. Kunnan alueella sijaitsevat Karunan, Kärkkisten, Steningen, Päisterpään ja Kärkniemen kartanot. Karunan kunta erotettiin Sauvosta omaksi kunnakseen vuonna 1869 ja liitettiin takaisin Sauvoon vuonna 1969. Sauvon ja Karunan seurakunnat liitettiin Paimion seurakuntaan 1.1.2019.

Kylät ja niiden kohteet

Sauvon kirkonkylä on kunnan ainoa taajama ja keskus. Siellä sijaitsevat keskiaikainen Sauvon kirkko, 1930-luvun funktionalistinen Osuuskauppa Aitta ja apteekki, tori, kirjasto, koulu ja Peimari-Areena. Kotiseutumuseo toimii Vahtisten tilan päärakennuksessa, ja Sauvon kyläidylli -reitti kiertää kylän halki.

Karuna on kunnan eteläosan keskus. Karunan kirkko, Karunan kartano ja vanha kirkkotarha muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Karunan vierasvenesatama on mukana Koillisväylän reitissä, ja kylässä on kauppa sekä ravintola Rantolan Kievari.

Paddais on Sauvon pohjoisosassa Paimionlahden itärannalla. Paddaisten kartano ympäristöineen on Museoviraston RKY-kohde, jossa 1700-luvun kartanomiljöö yhdistyy mereen liittyvään luonnonmaisemaan.

Sarapisto, Marjaniemi ja Rantola ovat kunnan merenrantakohteita: Sarapisto ja Marjaniemi ovat uimarantoja Sauvon itä- ja pohjoisosassa, ja Rantola on Karunan suojaisa uimaranta ja venesatama. Osmalahti on toinen kunnan pienvenesatamista.

Sauvon retkikohteet kartalla

Sauvon retkikohteet

Kaikki Sauvon retkikohteet

• Sauvonjoki ja Tapilanlahden suisto
• Sauvon saaristo ja merenranta
• Sauvon kirkko
• Karunan kirkko
• Karunan kartano
• Sauvon kartanot ja Paddaisten kartanomiljöö
• Sauvon kotiseutumuseo
• Sauvon kirkonkylä
• Sauvon uimarannat: Sarapisto, Marjaniemi ja Rantola
• Sauvon ja Karunan venesatamat
• Sauvon reitit ja melontareitti
• Sauvon liikuntapaikat ja ladut

Mitä Sauvossa voi tehdä

Sauvon retkeily on rauhallista maaseutu- ja rannikkoretkeilyä. Sauvonjoki ja Tapilanlahden suisto tarjoavat lintujen tarkkailua ja maisemakävelyä, kun taas saaristo ja merenranta avautuvat parhaiten veneillä, meloen tai rantoja pitkin kävellen. Sauvon melontareitti on 32 kilometriä pitkä ja vaativa, ja se sopii kokeneille kajakkimelojille.

Kulttuurimatkailija voi kiertää Sauvon kirkon, Karunan kirkon, Karunan kartanon, Paddaisten kartanomiljöön ja kotiseutumuseon. Kyläidylli-reitti ja Sauvon kierros -pyöräilyreitti yhdistävät kohteet toisiinsa. Kesällä kirkot ovat avoinna tiekirkkoina ja kotiseutumuseon kahvila palvelee.

Perheille sopivia kohteita ovat Sarapiston loivasti syvenevä uimaranta, Marjaniemen frisbeegolfrata ja uimaranta sekä Sauvon kyläidylli. Koiran kanssa liikkuvalle löytyy maaseutureittejä, mutta uimarannoille ja kirkkoihin koirat eivät kuulu.

Miten Sauvossa liikkuu

Sauvon läpi kulkee seututie 181, joka alkaa Liedon Tarvasjoelta valtatieltä 10 ja kulkee Paimion ja Sauvon kautta Kemiönsaareen. Paimion eteläosassa tie risteää seututien 110 ja valtatien 1 kanssa, jotka tarjoavat yhteyden Turun ja Helsingin suuntiin. Kunnan sisäiset etäisyydet ovat lyhyitä: kirkonkylästä Karunaan on noin 10 kilometriä ja Sarapistoon muutama kilometri.

Auto on käytännöllisin tapa kiertää useita kohteita, mutta kirkonkylässä ja Karunassa liikkuu myös jalan ja pyörällä. Joukkoliikenne Sauvoon on harvaa; bussivuoroja on Turun ja Paimion suunnasta. Pyöräilijälle Tammireittien Sauvon kierros ja kyläidylli tarjoavat valmiit reitit. Veneilijälle Karunan vierasvenesatama ja Rantolan satama ovat hyviä tukikohtia.

Naapurikunnat ja lähikohteet

Sauvon naapurit ovat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Salo. Kaarinan ja Paraisten kanssa kunnalla on ainoastaan merirajaa. Pohjoisessa Paimio ja Salo jatkavat jokilaaksojen ja metsien maisemaa, ja etelässä Kemiönsaari avaa Saaristomeren reitin. Rungonsalmen silta yhdistää Sauvon Kemiönsaareen, ja Saariston Rengastie jatkaa sieltä edelleen Paraisten ja Turun suuntaan.

Lähimmät laajemmat retkikohteet ovat Paimionjokilaakso ja Paimion kirkko, Salon Teijon kansallispuisto ja ruukkikylät sekä Paraisten ja Kemiönsaaren saaristo. Sauvon kautta kulkeva Koillisväylä yhdistää Karunan sataman Mathildedalin, Förbyn ja Bromarvin satamiin.

Retkeilijän muistilista Sauvossa

Tarkista ennen lähtöä sää, maastopalovaroitus, latutilanne ja kirkkojen aukiolo. Sauvon kirkko on avoinna tiekirkkona 3.6.–9.8.2026 päivittäin klo 12–18 ja Karunan kirkko 1.7.–3.8.2026 keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–18; muulloin kirkot ovat avoinna sopimuksen mukaan. Uimarannat eivät ole valvottuja, ja niiden vedenlaatua seurataan säännöllisesti.

Tapilanlahti on Natura 2000 -aluetta, joten siellä ei liikuta jokamiehenoikeuksin. Pysy teillä ja poluilla, älä häiritse pesiviä lintuja äläkä tallo laidunnettuja niittyjä. Kartanot ovat yksityisomistuksessa, joten pihoihin ei mennä ilman lupaa. Koirat pidetään kytkettyinä, eikä niitä viedä uimarannoille tai kirkkoihin. Roskat viedään pois myös rannoilta ja satamista.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.