Jokioinen retkikohteet

Jokioinen on Kanta-Hämeen länsiosassa, Forssan naapurissa sijaitseva pieni kunta, jonka maisemaa hallitsevat Loimijoen viljelysaukeat, kartanopuisto ja harjujakso. Kunnan historia kietoutuu Jokioisten kartanoon, ja sen tunnetuimpia kohteita ovat vuonna 1631 valmistunut puukirkko, uusklassinen kartano sekä Jokioisten museorautatie. Tähän oppaaseen on koottu Jokioisten kirkot, kartanot, museot, puistot, luontopolut, uimarannat ja liikuntapaikat käytännön tietoineen.

Jokioisten luonto lyhyesti

Jokioinen on vähäjärvistä viljelymaisemaa. Kunnan pinta-alasta noin puolet on peltoa ja puolet metsää, ja maisemaa hallitsevat laajat savikot sekä niiden väliin jäävät moreeniselänteet. Keskeisin vesistö on kunnan ja keskustaajaman halki virtaava Loimijoki, joka alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisissa. Joen varrella on tulvaniittyjä, ja Lintupajun luhta on valtakunnallisesti tärkeä lintualue.

Kunnan keskiosissa kulkee Humppilasta Tammelaan jatkuva harjujakso. Siihen kuuluu Jokioisissa Kirmunharju Rehtijärven rannalla. Harju on tärkeä pohjavesialue, ja sen rinteillä on polkuja sekä uimaranta. Pohjoisessa Jokioisten ja Forssan rajajokena virtaa Kojonjoki, jonka varrella on peltoja ja metsäsaarekkeita. Idässä Jänhijoki laskee Loimijokeen, ja sen ylittää museorautatien rautatiesilta.

Jokioisilla ei ole Natura 2000 -alueita. Ympäristöhallinnon kuntafilterillä tehty haku palautti 29.10.2026 nollatuloksen, kun taas esimerkiksi Forssan filterillä löytyi Koijärvi. Loimijoki, Rehtijärvi, Jänhijoki ja Kojonjoki eivät siis ole Natura-alueita. Lintupajun luhta on FINIBA-alue, mikä on eri asia kuin Natura-status.

Jokioisten historia lyhyesti

Pysyvä asutus vakiintui Jokioisille 1300-luvulla, ja tiiviimpi kyläasutus syntyi 1500-luvulla sarkajaon myötä. Jokioisten historia on pitkälti Jokioisten kartanon historiaa. Kartano syntyi 1560-luvulla, kun Erik XIV lahjoitti Jokioisten neljänneskunnan Klaus Hornille. Kunnan historian mukaan perustamisvuosi on 1562, ja Wikipedia ajoittaa lahjoituskirjan 11. elokuuta 1565. Kartanosta kasvoi Jokilääni, yksi Suomen suurimmista läänityksistä.

1700-luvun lopulla kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka lunasti sen itselleen ja aloitti Jokioisten teollistamisen. Hänen aikanaan kartano sai nykyisen päärakennuksensa ja Suomen ensimmäisen parsinavetan. Alfred Kordelin osti kartanon vuonna 1907, ja hänen kuolemansa jälkeen se siirtyi valtiolle vuonna 1918. 1920-luvun maareformissa kartanosta lohkottiin 950 itsenäistä tilaa, ja kauppakirjat allekirjoitettiin 3. tammikuuta 1921. Jokioisten seurakunta perustettiin Tammelan kappeliksi vuonna 1631, ja se toimi itsenäisenä 1890-luvulta vuoden 2025 loppuun, kunnes se yhdistyi Humppilan ja Ypäjän kanssa Jokiläänin seurakunnaksi.

Jokioisten RKY-kohteet

Jokioisilla on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto/RKY, tarkistettu 29.10.2026):

• Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema (RKY 262) – uusklassinen päärakennus 1790-luvulta, kartanopuisto, talli- ja maneesirakennus, viljamakasiini, Impilinna, Murula, Tapulimakasiini, entinen parsinavetta sekä Ferrarian tehtaan tuotanto- ja asuma-alue. Kokonaisuuteen kuuluu myös laaja Loimijokilaakson viljelymaisema Jokioisista Ypäjälle.
• Jokioisten kirkko ja pappilat (RKY 300) – vuonna 1631 valmistunut puukirkko, kellotapuli, hautausmaa muistomerkkeineen, kirkkoherranpappila ja kappalaisenpappila eli nykyinen Pappilamuseo.

Jokioisten museorautatie ei ole RKY-kohde, vaikka se on merkittävä rautatiehistoriallinen kokonaisuus. Sitä ei merkitä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Jokioisten retkikohteet kartalla

Jokioisten retkikohteet

Kaikki Jokioisten retkikohteet

• Jokioisten kirkko
• Jokioisten kartano
• Jokioisten museorautatie
• Minkiön asema ja Kapearaidemuseo
• Jokioisten kartanoiden luonto- ja kartanopolku
• Elonkierto ja Wendlan puutarha
• Pappilamuseo
• Loimijoki Jokioisilla
• Jokioisten uimarannat
• Jokioisten liikuntapaikat
• Jokioisten keskusta

Mitä Jokioisilla voi tehdä

Jokioisilla voi yhdistää kartanohistorian, kirkon ja museorautatien. Jokioisten kartano ja sen puisto ovat RKY-kohde, ja Jokioisten kirkko on yksi Suomen vanhimmista ympärivuotisessa käytössä olevista puukirkoista. Museorautatie kuljettaa höyryjunalla Jokioisten, Minkiön ja Humppilan välillä.

Luonnossa voi liikkua kartanoiden luonto- ja kartanopolulla, Elonkierrossa ja Loimijoen Rantabulevardilla. Kesäisin uimarannat palvelevat Rehtijärvellä, Latovainiolla ja Susikkaalla. Liikuntapaikat kattavat urheilukeskuksen, kuntoradan, ladut ja frisbeegolfradan, ja keskustassa ovat kunnantalo, kirjasto, tori ja Aistipuutarha.

Vesi, kalastus ja melonta

Loimijoki on Jokioisten tärkein vesistö. Se virtaa kunnan halki ja tarjoaa rauhallisen ympäristön kalastukselle, melonnalle ja rantakävelylle. Rantabulevardin päähän on asennettu laituri, joka palvelee kanootti- ja kajakkiharrastajia sekä vapaa-ajan kalastajia. Kalastusluvat myyvät Rehtijärven ja Minkiön osakaskunnat; niiden vesialueisiin kuuluvat muun muassa Rehtijärvi, Särkilampi, Laikkalampi ja osa Loimijokea.

Loimijoen vesi on sameaa ja ravinteikasta, ja sen tilaa on parannettu vuosikymmenten aikana. KVVY:n koordinoima Loimijoen pelastusohjelma kokoaa yhteen neljän maakunnan vesienhoitotoimet. Tavoitteena on vähentää kuormitusta, hillitä tulvia ja parantaa jokilaakson virkistyskäyttöä. Meloessa on otettava huomioon virtaama ja kevättulvat.

Liikunta ja ulkoilu

Jokioisten liikuntapaikat keskittyvät Kenttätien urheilukeskuksen ympärille. Siellä on 350 metrin yleisurheilukenttä, jalkapallo- ja pesäpallokentät, boccia-kenttä sekä valaistu kuntorata, jonka lenkit ovat 1–4 kilometriä. Frisbeegolfradalla on 18 väylää, ja skeittiparkki sijaitsee urheilukeskuksen lähellä. Kuntoportaat Miina Sillanpään tiellä ovat 52 askelmaa ja 9 metriä korkeat.

Talvella kuntoradan ja Paanan peltoladut aurataan, ja latujen kunto tarkistetaan säännöllisesti. Jokioisten kunta ei ylläpidä jäälatua Rehtijärvellä. Kesällä uimapaikkoja ovat Rehtijärven ja Kuuman uimarannat sekä Pikku-Liesjärven leirikeskus. Uimakausi on 15.6.–31.8., ja vettä valvotaan Etelä-Hämeen ympäristöterveydenhuollossa.

Miten Jokioisilla liikkuu

Jokioisten läpi kulkevat valtatiet 2 ja 10 sekä kantatie 52. Forssan keskustaan on seitsemän kilometriä, ja sinne pääsee autolla tai pyörällä. Linja-autot kulkevat Forssan, Huittisten ja Hämeenlinnan suuntiin; ajantasaiset aikataulut kannattaa tarkistaa Matkahuollosta. Humppilan rautatieasema on noin 15 kilometriä etelään, ja sieltä on VR:n junayhteys.

Keskusta on pieni ja helposti kävellen kierrettävä. Kirkko, kartano, Pappilamuseo ja Elonkierto ovat muutaman kilometrin säteellä, mutta Minkiön asemalle ja Rehtijärvelle tarvitaan oma auto tai polkupyörä. Pyöräily on kesällä sujuva tapa liikkua taajamien ja kylien välillä.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Jokioisen naapurit ovat Forssa idässä, Humppila etelässä, Somero kaakossa, Tammela idässä ja Ypäjä pohjoisessa. Forssassa ovat laajemmat palvelut ja Forssan teollisuusperintö. Humppilassa voi jatkaa museorautatiematkaa ja tutustua lasitehtaan historiaan. Tammelassa ovat Torronsuon kansallispuisto ja Liesjärven kansallispuisto, ja Somerolla on oma kartanomatkailunsa.

Helsinkiin ajaa noin 1,5 tunnissa valtatietä 2 pitkin, Turkuun noin tunnissa ja Tampereelle noin puolessatoista tunnissa. Junalla pääsee Humppilaan, josta museorautatie jatkaa Jokioisille kesäkaudella.

Natura 2000 -alueet

Jokioisilla ei ole yhtään Natura 2000 -aluetta. Ympäristöhallinnon Natura-haun kuntafilteri `Jokioinen` palautti 29.10.2026 tuloksen 0 osumaa, kun taas vertailun vuoksi Forssan filterillä löytyi Koijärvi. Kanta-Hämeen Natura-sivun listauksessa Jokioista ei mainita.

Loimijoki, Rehtijärvi, Jänhijoki, Haapajoki, Kiipunjärvi ja Kojonjoki eivät ole Natura-alueita. Lintupajun luhta Jokioisilla on FINIBA-alue eli valtakunnallisesti tärkeä lintualue, mutta se ei ole Natura-kohde. Tätä eroa ei pidä sekoittaa toisiinsa.

Tutkimusperintö

Jokioisilla on pitkä maatalous- ja ympäristötutkimuksen perinne. Kartanon alueella toimi aikoinaan Maatalouden tutkimuskeskus, jonka työ jatkuu osana Luonnonvarakeskusta. Kartanopihan vanhat rakennukset ovat nykyisin Senaatti-kiinteistöjen hallussa, ja tutkimustoiminta on siirtynyt kartanoalueen läheisyyteen.

Kunnassa toimii myös Ilmatieteen laitoksen Jokioisten ilmatieteellinen observatorio, joka perustettiin vuonna 1957. Observatorio on tutkimusasema Ilmalantiellä, eikä se ole museo- tai vierailukohde. Jokioisten tutkimusperintö näkyy kuitenkin Elonkierton esittelypuistossa ja kunnan matkailukohteissa.

Jokioisten tapahtumat ja kaudet

Museorautatien kesäkausi ajoittuu kesäkuusta elokuuhun, ja joulukuussa ajetaan Joulupukin junat. Tapulimakasiinissa on kesänäyttelyitä, ja Veturiaukiolla järjestetään kesätoria keskiviikkoisin. Elonkierrossa on kesäisin tapahtumia ja eläimiä. Ajantasaiset tapahtumat kannattaa tarkistaa Jokioisten kunnan tapahtumakalenterista ja museorautatien sivuilta.

Jokioisten retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 29.10.2026.