Ypäjä retkikohteet

Ypäjä on Kanta-Hämeen länsiosan pieni maaseutukunna, jonka halki Loimijoki virtaa leveänä ja rauhallisena. Kunta tunnetaan Suomen hevospitäjänä: Ypäjän Hevosopisto, Siittolanmäen 1930-luvun tallialue ja Kartanonkylän kartanomiljöö muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Kirkonkylässä ovat jugendkirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori, ja kunnan metsissä on neljä laavua sekä 13,7 kilometrin Talastuvan reitti. Tähän oppaaseen on koottu Ypäjän 9 keskeistä kohdetta käytännön tietoineen.

Ypäjän luonto lyhyesti

Ypäjä sijaitsee Tammelan ylängön ja Loimaan saviseudun välisellä vyöhykkeellä. Kunnan pinta-alasta noin 48 prosenttia on peltoa, 47 prosenttia metsää ja vain noin prosentti vesialuetta. Maisemaa hallitsee Loimijoki, joka virtaa kunnan halki kohti länttä. Joen rantamilla ovat laajat peltoaukeat, joita metsäiset selänteet ja harjut halkovat. Kunnan pohjois- ja itäosissa on laajempia metsäalueita, soita ja pieniä lampia.

Ypäjän vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä ja yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa. Ypäjän alueella jokeen laskevat muun muassa Kuusjoki, Niinijoki ja Petäjoki. Kuivajärvi sijaitsee osittain Ypäjän ja Tammelan rajalla, ja sen rannalla on Ypäjän kunnan omistama Caissaniemen virkistysalue. Kunnan vesistöt ovat pääosin sameita ja ravinteikkaita savimaiden takia.

Kasvillisuus vaihtelee viljelymaiseman reunametsistä kuusikoihin, mäntyihin ja lehtipuustoihin. Hevosopiston ympäristössä on yli 60 hehtaaria hakamaisia niittyjä, metsälaitumia ja laidunalueita, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää perinnemaisemaa. Eksyssuon alue kunnan lounaisosassa on suoyhdistymä, jolla on muun muassa keidassoita ja boreaalisia luonnonmetsiä. Ypäjän metsissä elää metsäkanalintuja, hirviä ja tavanomaista etelähämäläistä lajistoa.

Ypäjän historia lyhyesti

Ypäjän alue on ollut asuttu jo kivikaudella, ja 2000-luvun alun arkeologisissa inventoinneissa on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista Loimijoen rantatöyräiltä. Keskiajalla seutu kuului kahteen historialliseen maakuntaan: Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät luettiin Hämeeseen, kun taas Ypäjän ja Mannisten kylät kuuluivat Satakuntaan. Perttulan kappeli mainitaan 1500-luvulla, ja se oli pitkään Tammelan ja Jokioisten seurakuntien alainen.

Vuoden 1865 kunnallisasetus merkitsi Ypäjälle itsenäistymistä, ja kunnallishallinto perustettiin vuonna 1876. Samana vuonna valmistui Turku–Toijala-rata, joka vilkastutti seudun taloutta. Ypäjänkylään perustettiin rautatieasema vuonna 1888, ja seurakunta otti nimen Ypäjä aseman mukaan vuonna 1892. Vuonna 1911 seurakuntaan liitettiin Loimaaseen kuuluneet Ypäjänkylä ja Manninen.

Ypäjän hevoshistoria alkoi 1800-luvulla Kartanonkylän kartanon mailla. Vuonna 1931 annetulla lailla puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu määrättiin sijoitettavaksi Kartanonkylän kartanon maille, ja ne siirrettiin Ypäjälle vuonna 1933. Valtion hevossiittola perustettiin 1937, ja 1980-luvulla Ypäjä sai virallisen nimityksen Suomen hevospitäjä. Hevosopisto Oy syntyi 1993, ja siitä on tullut Pohjoismaiden suurin hevosalan oppilaitos.

Ypäjän RKY-kohteet

Ypäjässä on kaksi Museoviraston RKY-kohdetta. Kunnittainen haku tarkistettiin 30.10.2026.

• Valtion hevosjalostuslaitos (RKY 2192). Ypäjän hevosjalostuslaitoksen alue Siittolanmäellä on ainutlaatuinen rakennettu kokonaisuus: 1930-luvun punatiiliset tallit, lautarakenteinen maneesi, kartanon 1798 valmistunut päärakennus, 1800-luvun viljamakasiini ja härkätalli sekä 1880-luvun meijeri. Alueeseen kuuluu yli 60 hehtaaria laidunmaata. Lue kohdeopas →
• Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema (RKY 262). Laaja kokonaisuus ulottuu Jokioisista Ypäjälle. Ypäjän puolella siihen kuuluvat Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylien asutus ja viljelymaisema. Kohde on kuvattu Jokioisten kartanon sivulla, eikä sitä toisteta omana Ypäjän-sivuna. Lue Jokioisten kartanon opas →

Ypäjän kirkko ei ole erillinen RKY-kohde. Muita RKY-kohteita kunnassa ei ole.

Ypäjän retkikohteet kartalla

Ypäjän retkikohteet

Kaikki Ypäjän retkikohteet

• Ypäjän kirkko
• Ypäjän Hevosopisto ja Siittolanmäki
• Ypäjän kotiseutumuseo
• Loimijoki Ypäjällä
• Ypäjän uimarannat
• Ypäjän liikuntapaikat
• Ypäjän laavut ja Talastuvan reitti
• Ypäjän pyöräily- ja hevosreitit
• Ypäjän keskusta

Mitä Ypäjässä voi tehdä

Ypäjässä voi yhdistää hevoshistorian, kirkonkylän kulttuurin ja Loimijoen laakson retkeilyn. Ypäjän Hevosopisto ja Siittolanmäki avaavat näkymän Suomen hevostalouden historiaan: alueella ovat 1930-luvun tallit, vanha maneesi, Derbykenttä ja Suomen Hevosurheilumuseo. Ypäjän kirkko on kunnan maamerkki, ja kotiseutumuseo esittelee hämäläistä maatalous- ja pitäjänkulttuuria.

Luontoretkeilijälle Ypäjä tarjoaa Loimijoen jokivarsimaiseman, neljä laavua ja Talastuvan reitin sekä neljä uimapaikkaa. Maastopyörä- ja hevosreitit kulkevat Loimijoen laakson, metsien ja hevosten laidunten halki. Pertunmäen liikuntapuisto ja Kurjenmäen kuntoportaat palvelevat ympäri vuoden.

Kirkonkylä on kävelykokoinen: keskustan kunnantalo, kirjasto, kirkko ja tori ovat muutaman sadan metrin säteellä. Kesäisin Ypäjän Musiikkiteatteri esiintyy kotiseutumuseon alueella, ja elokuun lopulla järjestettävä Pertun päivä ja Ypäjän yö kokoavat kunnan asukkaat yhteen.

Loimijoki, kalastus ja melonta

Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki. Se alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa; joen pituus on noin 114 kilometriä ja korkeusero noin 54 metriä. Ypäjän kohdalla joki virtaa leveänä ja rauhallisena savimaiden halki. Vesi on sameaa, mutta joki on virkistyskalastuskohde ja sen tila on parantunut 1980-luvulta lähtien.

Kalastus on sallittua luvallisilla välineillä ja voimassa olevalla kalastusluvalla. Luvat ja rauhoitusajat kannattaa tarkistaa osakaskunnalta. Melontaan ja suppailuun voi vuokrata välineitä Loimijoki Golfilta; vuonna 2023 hinnat olivat 10 euroa tunnilta ja 30 euroa vuorokaudelta. Joessa ei ole merkittyjä uimarantoja, joten uinti on omalla vastuulla.

Loimijoen varrella ovat Kurjensilta ja Poukkasilta. Poukkasilta on Levän ja Kartanonkylän välinen katettu puusilta, joka rakennettiin uudelleen erityisesti hevosliikennettä varten. Jokivarsi kuuluu RKY-kohteeseen 262, ja sen rannoilla on vanhoja kylätontteja, peltoja ja laidunmaita.

Liikunta ja ulkoilu

Pertunmäen liikuntapuisto sijaitsee Urheilutie 5:ssä noin kilometrin päässä keskustasta. Alueella on yhdeksänväyläinen frisbeegolfrata, valaistut 0,8 ja 1,8 kilometrin kuntoradat, yleisurheilukenttä, pumptrack-rata, kahdeksan trampoliinin trampoliinipuisto, ulkokuntosali, monitoimikaukalo, beach volley -kenttä ja palloilukenttä. Talvella kaukalo toimii luistelukenttänä ja kuntoradat latupohjina. Pertunkaaren liikuntahallissa on kunto-, tanssi- ja palloilusaleja.

Kurjenmäen alueella Jokitie 7:ssä on valaistut kuntoportaat, joiden puolivälissä on Kurjen laavu. Portaiden vieressä on Rautarinteen pulkkamäki. Portaita ei hoideta talvella. Kunnan alueella toimii myös 18-reikäinen Loimijoki Golf Jaakkolantiellä, sekä ampumarata Ruokosuontiellä.

Talvella Ypäjä tarjoaa hiihtolatuja Pertunmäellä ja Talastuvan reitillä. Talastuvan latureitti on 13,5 kilometriä, ja se kulkee Tolmin laavun ja Kolin kodan kautta Talastuvalle. Latujen kunto kannattaa tarkistaa kunnan tiedotteista.

Miten Ypäjässä liikkuu

Ypäjän halki kulkevat valtatie 10 Turusta Hämeenlinnaan ja kantatie 54 Forssasta Riihimäelle. Kunnan keskustan ohittaa Perttulantie, ja Loimijoen ylittävät sillat yhdistävät kunnan eri osia. Autolla liikkuminen on käytännöllisin tapa tavoittaa haja-asutusalueen kohteet, kuten Piilikangas, Uimakulju ja Talastupa.

Linja-autot kulkevat Forssaan, Loimaalle ja Humppilaan. Lähimmät rautatieasemat ovat Humppilassa ja Loimaalla. Kunnan järjestämä asioimisliikenne palvelee keskiviikkoisin kyliltä kirkonkylään ja kerran kuussa torstaisin Forssaan. Sunnuntai-iltaisin on kutsutyyppinen kyyti Palikkalasta kirkonkylään ja Hevosopistolle sekä Loimaan rautatieasemalta.

Pysäköinti on pääosin maksutonta. Kunnantalon ja torin ympärillä on pysäköintialueita, ja Hevosopistolla on vieraspysäköinti. Tapahtumien aikana pysäköinti voi ruuhkautua. Kirkonkylä on kävelykokoinen, ja pyöräily on kesällä sujuva tapa liikkua keskustan ja lähikohteiden välillä.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Ypäjän naapurit ovat Humppila, Jokioinen, Loimaa ja Somero. Lounaassa kunnalla on yksi yhteinen rajapiste Koski Tl:n kanssa. Forssa ja Jokioinen jatkavat länteen kohti Loimaata ja Turkua, Humppila pohjoiseen kohti Forssaa ja Tamperetta, Somero etelään kohti Saloa ja Turun seutua. Loimaa avaa reittejä Varsinais-Suomeen.

Ypäjä on osa Forssan seutukuntaa, ja seutukunnan retkikohteet täydentävät toisiaan. Forssan kansallinen kaupunkipuisto, Jokioisten kartano ja museorautatie, Tammelan Liesjärvi ja Torronsuo sekä Humppilan lasitehdas ja museorautatie muodostavat laajan päiväretkikohteiden verkon. Hämeen Härkätie kulkee Tammelan ja Someron kautta, ja se yhdistää Ypäjän historiallisesti Turun ja Hämeenlinnan suuntiin.

Natura 2000 -alueet

Ypäjässä on yksi Natura 2000 -alue, joka on tarkistettu Ympäristöhallinnon aluesivulta 30.10.2026:

• Eksyssuo (FI0200016), 497 ha, SAC, Ypäjä, Koski Tl, Loimaa ja Somero. Alue on konsentrinen kermikeidas, jonka yleisin suotyyppi on lyhytkorsineva. Siihen kuuluu myös Huhmassuo, joka on harjumetsään rajautuva keidassuokokonaisuus. Suojeluperusteisiin kuuluvat keidassuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Alue kuuluu valtaosin soidensuojelun perusohjelmaan ja suojellaan luonnonsuojelulailla.

Loimijoki, Kuivajärvi, Kuusjoki, Niinijoki, Petäjoki ja kunnan pienvedet eivät ole Natura-alueita. Eksyssuo sijaitsee Ypäjän lounaisosassa Mannisten kylän rajalla, ja se on pääosin Loimaan, Kosken Tl:n ja Someron alueella. Alueella ei ole merkittyjä retkeilyreittejä, joten sinne ei kannata lähteä ilman karttaa ja maanomistajan lupaa.

Kohdetyypit

Kirkot · Hevoshistoria ja kartanot · Museot · Joet ja vesistöt · Uimarannat · Liikunta · Laavut ja retkeilyreitit · Pyöräily ja hevosreitit · Kylät ja keskustat

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 30.10.2026.