Kalliokanava

Kalliokanava eli Järvioja on Alavieskassa sijaitseva kanava, joka kaivettiin vuosina 1833–1848 paikallisten talonpoikien voimin. Sen tarkoitus oli kuivata noin 380 hehtaarin Alavieskanjärvi uusien heinämaiden saamiseksi. Kanava kaivettiin kahden kilometrin matkalta kallioon ilman räjähdysaineita. Nykyään kanavan varrella on vuonna 1981 paljastettu rakentajien muistomerkki.

Miten sinne pääsee

Kalliokanava sijaitsee Alavieskan Ojaperällä, Taluskyläntien eli Alavieska–Yppärintien varrella Järviojan sillan tuntumassa. Auto jätetään tien levikkeelle niin, ettei se tuki liikennettä. Julkista liikennettä kohteelle ei ole. Muistomerkki on sillan kupeessa, ja kanavaa voi katsoa sillalta käsin.

Reitit ja kohteet

Kanavaa voi tarkastella Järviojan sillan ympäristössä. Kallioon kaivettu osuus on noin kaksi kilometriä pitkä, ja koko kaivettu väylä noin viisi kilometriä. Kanava on 4,75 metriä syvä ja pohjaltaan 1,78 metriä leveä. Se oli alkujaan liian matala, ja sitä syvennettiin 1,78 metrillä vuosina 1924–1925. Kanavan varrella on rakentajien muistomerkki, johon on kaiverrettu sanat ”Pala palalta he murusen mursivat”.

Mitä alueella voi tehdä

Katsele kanavan kallioleikkausta ja muistomerkkiä. Lue opastaulu ja tutustu Alavieskanjärven kuivatuksen historiaan. Yhdistä käynti Kähtävän kylään ja Mattilanperään, jotka kertovat saman jokilaakson asutushistoriasta. Alue sopii lyhyeksi pysähdykseksi automatkalla.

Luonto

Kalliokanava on ihmisen rakentama uoma, joka halkoo kallioperää. Kanavan ympäristössä on kallioita, metsää ja entisen järven kuivattuja peltoja. Järvioja laskee Kalajokeen. Keväällä vesi virtaa voimakkaasti, kesällä vähäisemmin. Kanavan kalliopinnat ja sammaloituneet kivet kertovat pitkästä kaivutyöstä.

Historia

Alavieskanjärvi oli aikoinaan noin 380 hehtaarin järvi, joka haluttiin kuivata heinämaiden ja peltojen lisäämiseksi. Kanavan kaivaminen aloitettiin vuonna 1833, ja se valmistui vuonna 1848. Työ tehtiin paikallisten talonpoikien voimin ilman räjähdysaineita, ja kallioon kaivettiin kaksi kilometriä pitkä uoma. Koko kaivettu väylä oli noin viisi kilometriä.

Valmis kanava oli 4,75 metriä syvä ja pohjalta 1,78 metriä leveä, mutta se jäi liian matalaksi. Sitä syvennettiin 1,78 metrillä vuosina 1924–1925. Valtio kuivasi Alavieskanjärven lopullisesti vuosina 1953–1958. Järven pohjalle syntyi viljelysmaata, ja maisema muuttui pysyvästi.

Kanavan rakentajien muistomerkki paljastettiin vuonna 1981. Muistomerkkikivi on nostettu Kalliokanavasta, ja siihen on kiinnitetty seppä Veikko Kauppisen takomat pienoismallit kaivuussa käytetyistä työkaluista. Muistomerkki sijaitsee Järviojan sillan kupeessa Ojaperällä.

Palvelut ja varusteet

Kohteella ei ole varsinaisia palveluita: ei WC:tä, kahvilaa, pysäköintialuetta eikä opastuskeskusta. Muistomerkki ja opastaulu ovat sillan kupeessa. Lähimmät palvelut ovat Alavieskan keskustassa. Auto jätetään tien levikkeelle.

Lähiseudun palvelut

Alavieskan keskustassa ovat päivittäistavarakauppa, pankki, kirjasto, kunnantalo, kahvilat ja ravintolat. Ylivieskassa on laajempi palveluvalikoima. Kunnan haja-asutusalueella ja metsäkohteilla palvelut ovat suppeita. Ylivieskaan on noin 16 kilometriä, Kalajoelle noin 30, Kokkolaan noin 85, Ouluun noin 141 ja Helsinkiin noin 530 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Kanavan reunat voivat olla jyrkkiä ja liukkaita. Älä mene kanavan uomaan äläkä kiipeä kallioille. Keväällä vesi voi virrata voimakkaasti. Tie on kapea, joten varo liikennettä. Talvella sillan ympäristö on liukas. Lapset pidettävä valvonnassa.

Vastuullinen retkeily

Kunnioita muistomerkkiä äläkä siirrä kiviä. Älä kaiva maata äläkä vahingoita kanavan rakenteita. Roskat viedään pois. Kanava ei ole melonta- eikä uimapaikka. Yksityispihoille ei mennä.

Alueen erityispiirteet

Kalliokanava tunnetaan myös nimellä Järvioja. Kanavan kallioon kaivettu osuus on noin kaksi kilometriä, ja koko kaivettu väylä noin viisi kilometriä. Alkuperäinen kanava oli 4,75 metriä syvä ja 1,78 metriä leveä pohjalta; syvennys tehtiin 1924–1925. Muistomerkki paljastettiin 1981.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Alavieskan kirkonkylä on pieni: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja kotiseutumuseo ovat muutaman sadan metrin säteellä. Pappilanniemeen ja Anttilanrantaan kävelee keskustasta. Mattilanperä, Kalliokanava, Ryökönkangas ja Miehennevan jätinkirkko ovat 4–12 kilometrin päässä, joten oma auto tai pyörä on käytännöllisin. Lähin rautatieasema on Ylivieskassa 16 kilometrin päässä.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa retkeilyyn, kalastukseen ja rannoilla liikkumiseen. Keväälläjoen rannat ja polut ovat märkiä, ja tulvavesi voi nousta. Syksyllä pimenee nopeasti, ja ruska-aika on suosittua. Talvella tarvitaan liukuesteet tai nastakengät, ja joen sekä lampien jäälle mennään vain varmistettua reittiä pitkin. Alavieskan sää vaihtelee nopeasti, joten vedenpitävä takki ja kerrospukeutuminen kannattaa ottaa mukaan ympäri vuoden.

Retken kesto ja sopivuus

Lyhimmät kohteet sopivat 1–2 tunnin käyntiin, ja laajemmat retkeily- tai museokohteet vaativat puoli päivää. Kirkonkylän kohteet voi yhdistää kävelylenkiksi: kirkko, kotiseutumuseo, Pappilanniemi ja Anttilanranta ovat lähellä toisiaan. Mattilanperässä ja Kalliokanavalla kannattaa varata aikaa 1–2 tuntia. Ryökönkankaalla ja Miehennevan jätinkirkolla aikaa kuluu helposti 2–3 tuntia, koska maasto on metsäistä ja opasteet vähäisiä.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Tien levikkeelle Järviojan sillan tuntumassa; älä tuki tietä. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; paras aika lumettomana aikana. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Alavieskan luonto vaihtelee Kalajoen laakson viljelymaisemista Ryökönkankaan vanhoihin metsiin, soihin ja entisen Alavieskanjärven peltoihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Ryökönkangas kuuluu Natura 2000 -verkostoon, joten siellä liikutaan suojelumääräysten ehdoilla. Kalajoki, Petäjälampi ja kunnan pienvedet eivät ole Natura-alueita. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Alavieskan kunnalle.

Vinkit

Paras aika on kevät tai alkukesä, jolloin vesi virtaa ja kallio näkyy. Ota mukaan kunnon kengät ja varo liikennettä. Yhdistä käynti Mattilanperän kylään ja Kähtävän kylään. Pysähdy hetkeksi lukemaan muistomerkin teksti.

Lähistön kohteet

• Miehennevan jätinkirkko
• Alavieskan kirkko
• Alavieskan kotiseutumuseo

← Alavieskan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 30.10.2026.