Littoistenjärvi
Littoistenjärvi on matala ja runsasravinteinen järvi Kaarinan ja Liedon rajalla. Järven ympäri kiertää 2,9 kilometrin luontopolku, ja sen rannalla on kaksi uimarantaa sekä kaksi lintutornia. Järvellä on 5,5 kilometrin melontareitti, ja se on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka.

Tärkeimmät tiedot
- Tyyppi
- Järvi
- Kunta
- Kaarina ja Lieto, Varsinais-Suomi
- Koordinaatit
- 60.4537, 22.3909
- Reitit
- 2,9 km luontopolku, 5,5 km melontareitti, kaksi uimarantaa, lintutorneja
- Palvelut
- Uimarannat, grillipaikat, luontopolku, melontareitti, lintutornit
- Vaativuus
- Helppo
- Esteettömyys
- Ei tietoa
- Pysäköinti
- Littoistenjärventie 153 tai Nipsikatu 8; Järvelässä Järveläntie 133
- Paras kausi
- Ympäri vuoden; uinti 15.6.–31.8.
- Koirat
- Ei uimarannoilla
- Uinti
- Kyllä
Miten sinne pääsee
Aja Littoistenjärventielle ja pysäköi joko Littoisten uimarannan P-alueelle (Littoistenjärventie 153) tai Ristikallion uimarannan P-alueelle (Nipsikatu 8). Liedon puolella pysäköinti on Järvelän P-paikalla (Järveläntie 133). Fölin bussit kulkevat Littoisiin, ja sieltä on lyhyt kävelymatka järvelle.
Littoistenjärvi kartalla. © OpenStreetMap contributors
Reitit ja kohteet
Järven ympäri kulkee 2,9 kilometrin luontopolku, joka on merkitty maastoon sininen-valkoinen-vihreä -maalimerkein. Reitin varrella on Littoisten uimaranta grillipaikkoineen ja Littoistenjärven lintutorni. Järven pohjoispuolella on Järvelän kosteikko ja sen lintulava. Järvellä voi meloa 5,5 kilometrin reittiä, jonka varrella on neljä rantautumispaikkaa.
Mitä alueella voi tehdä
Uinti, melonta, lintujen tarkkailu, kävely ja pyöräily.
Luonto
Littoistenjärvi on matala järvi, jonka vesi on sameaa ja runsasravinteista. Järvessä esiintyy ajoittain sinilevää ja keski- ja loppukesästä järvisyyhyä. Irronnutta vesiruttokasvustoa ajautuu ajoittain rantaan. Järvi on kuitenkin tärkeä lintukohde: se on tunnistettu yhdeksi Varsinais-Suomen linnustollisesti tärkeimmistä alueista.
Historia
Littoistenjärven ympäristö on ollut asuttua pitkään, ja Littoisten verkatehdas syntyi järven länsipuolelle 1800-luvulla. Järven virkistyskäyttö kasvoi 1900-luvulla, ja Littoisten lava tuli tunnetuksi tanssipaikkana. Lintutornit ja luontopolku rakennettiin myöhemmin osaksi Tammireittien verkostoa. Järven vedenlaatua on seurattu aktiivisesti 2000-luvulla.
Palvelut ja varusteet
Järven rannoilla on kaksi uimarantaa, kolme ulkogrilliä Littoisten rannalla, eväspöytiä ja lintutorneja. Littoisten kylässä on kauppa ja kahviloita. Järvellä on melontareitti ja rantautumispaikkoja. Juomapistettä ei ole rannoilla.
Lähiseudun palvelut
Lähimmät kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat Littoinen. Muut Kaarinan kohteet löytyvät kuntasivulta.
Turvallisuus ja vuodenajat
Uiminen vain merkityillä rannoilla ja uintialueilla. Sinilevä ja järvisyyhy voivat haitata uintia; tarkista ilmoitustaulu ja Järviwiki. Meloessa on huomioitava tuuli ja aallokko. Talvella jäätä ei valvota.
Vastuullinen retkeily
Älä ruoki lintuja äläkä vie koiria uimarannoille. Vie roskat pois. Melojien on väistettävä uimareita. Pysy luontopolulla, jotta rannat eivät kulu.
Alueen erityispiirteet
Littoistenjärvi on Kaarinan tärkein sisävesi ja samalla yksi Turun seudun suosituimmista virkistysalueista. Järven kunnostusta on tehty vuosien ajan.
Retken kulku
Aja kohteeseen: Littoistenjärventie 153 tai Nipsikatu 8; Järvelässä Järveläntie 133. Tarkista pysäköintijärjestelyt paikan päältä ja jatka opasteita.
Vuodenajat ja varustautuminen
Paras käyntiaika on ympäri vuoden; uinti 15.6.–31.8.. Sää ja palvelut vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tarkista ajantasainen tilanne ennen lähtöä.
Retken kesto ja sopivuus
1–2 tuntia.
Retkeilijän muistilista
Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kaupungin tiedotteet. Littoistenjärventie 153 tai Nipsikatu 8; Järvelässä Järveläntie 133. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; uinti 15.6.–31.8.. Koirista alueella: ei uimarannoilla. Uimisesta: kyllä. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jos liikut lasten kanssa, suunnittele reitti niin, että paluumatka on mahdollista keskeyttää turvallisesti. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.
Ympäristön tarkkailu
Alueen luonnonrauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Vuodenkierron muutokset näkyvät eri tavoin eri kausina, joten sama kohde voi tuntua täysin erilaiselta keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä kaupungin vapaa-aikatoimelle tai alueen ylläpitäjälle.
Vinkit
Kierrä järven luontopolku ja pysähdy lintutorneilla. Melo järven ympäri tyynellä säällä. Tarkista vedenlaatu ennen uintia.
Lähistön kohteet
← Kaarinan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut · Perheretket ja lähiluonto
Liedon puoli: Järvelä, Kuoviluoto ja melontalaituri
Littoistenjärvi on Kaarinan ja Liedon rajalla, ja järven pohjoisranta kuuluu Lietoon. Liedon puolen tärkein palvelukeskittymä on Järvelä, jossa on uimaranta, kaksi beach volley -kenttää ja esteetön melontalaituri. Järveläntie 133:ssä toimii myös yksityinen Villa Järvelä, joka tarjoaa saunoja, sup-lautojen vuokrausta ja talvella avantouintia.
Järven rannassa Liedon puolella on Järvelän näköala- ja lintutorni, joka valmistui vuonna 2013. Tornista on näköala Kaarinan puolella sijaitsevalle Järvelän kosteikolle, joka on yksi Varsinais-Suomen parhaista lintukohteista. Liedon puolella on myös Kuoviluodon luonnonsuojelualue, jossa on vanhaa metsää ja Kalliosaaren lokki- ja tiirayhdyskunta.
Lue tarkemmat oppaat: Järvelän uimaranta, lintutorni ja melontalaituri, Kuoviluodon luonnonsuojelualue ja Liedon retkikohteet.
Lähteet ja päivitys
- Järviwiki: Littoistenjärvi
- Kaarinan kaupunki: Uimarannat
- Kaarinan kaupunki: Luontopolut
- Kaarinan kaupunki: Lintutornit ja näköalatorni
- Tammireitit
- Kartta: © OpenStreetMap contributors, ODbL 1.0.
Tiedot päivitetty: 27.10.2026.
