Mynäjoki

Mynäjoki virtaa Mynämäen halki Kurjenrahkan kansallispuiston laidoilta Mynälahteen. Se saa alkunsa Mynäjärvestä ja kulkee Mynämäen keskustan ja Mietoisten peltoaukeiden halki. Joki on tummavetinen ja humuspitoinen, ja sen virtaama vaihtelee voimakkaasti, koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia. Mynäjoki on tärkeä maisemaelementti, jonka varrelle ovat syntyneet sekä Mynämäen että Mietoisten kylät.

Miten sinne pääsee

Mynäjoki kulkee Mynämäen keskustan halki, ja sen varteen pääsee kävellen kirkolta, pappilanniemestä ja Asemanseudulta. Autoilija pysäköi keskustan pysäköintialueille tai Asmandian pysäköintialueelle Opintien päähän. Linja-autot Turun ja Uudenkaupungin välillä pysähtyvät Mynämäen keskustassa. Pyöräilijälle jokivarsi avautuu parhaiten Asemanseudun suunnasta. Melojalle luontevin lähtöpaikka on Asmandian kanoottilaituri, josta on lainattavissa kaksi kanoottia.

Reitit ja kohteet

Jokivartta voi seurata kävellen Mynämäen keskustasta Asemanseudulle ja edelleen Mietoisiin. Asmandian luontopolku lähtee Mynäjoen rannasta ja kiertää Linnavuoren, Kurasmäen tammimetsän ja Rauasvuoren kautta. Asemanseudulla on kanoottilaituri, ja jokea voi meloa matalalla vedellä. Mynäjoki laskee Mietoistenlahden kautta Mynälahteen, joten jokireitti yhdistyy lintuvesialueeseen. Jokivarressa ei ole merkittyä yhtenäistä retkeilyreittiä, joten reitti kannattaa suunnitella kartan avulla.

Mitä alueella voi tehdä

Jokivarsikävely, melonta, kalastus, lintujen tarkkailu, valokuvaus sekä Asmandian luontopolkuun ja laavuun tutustuminen.

Luonto

Mynäjoki on tummavetinen ja humuspitoinen joki, jonka vesi on peräisin soilta ja metsistä. Sen valuma-alueella on vähän järviä, joten virtaama vaihtelee suuresti: keväällä vesi nousee ja kesällä virtaama voi laskea. Joen alajuoksun pienissä koskissa on ollut myllyjä ja sahoja, ja rannoilla kasvaa lehtipuita. Joessa elää haukia, särkiä ja ahvenia, ja Mynälahdelta nousee jonkin verran taimenta, siikaa ja lohta. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua.

Historia

Mynäjoki on ollut Mynämäen asutuksen selkäranka. Pitäjän vanhin asutus seurasi Mynä- ja Laajoen rantoja, ja Mynämäen kirkonkylä syntyi joen mutkaan keskiajalla. Joki toimi kulkuväylänä ja voimanlähteenä: lähes kaikkiin alajuoksun pieniin koskiin rakennettiin joskus saha tai mylly. Mynämäen historiallinen ruotsinkielinen nimi Virmo on säilynyt joen ruotsinkielisessä nimessä Virmo å.

1900-luvulla joki kärsi maatalouden kuormituksesta ja ojituksista. Mynäjoen vesi on luokiteltu välttäväksi, ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Vuosina 2000–2005 joen fosforikuormitus oli arviolta neljä tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Mynäjoki, Laajoki ja Hirvijoki kuljettavat yhdessä noin kymmenen prosenttia Saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.

Jokeen on istutettu aiemmin jokirapuja, mutta ne kuolivat rapuruttoon ja liian happamaan veteen. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua, jonka odotetaan menestyvän paremmin. Paikallinen kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat suunnitelleet myös lohi-istutuksia. Nykyään joki on osa Mietoistenlahden Natura-aluetta laskevaa vesistöä, ja sen tilaa seurataan osana Saaristomeren kuormituksen vähentämistä.

Palvelut ja varusteet

Mynäjoen varrella ei ole varsinaisia palveluita. Asemanseudulla on Asmandian laavu, tulipaikka, kanoottilaituri ja WC, ja kyläyhdistykseltä voi lainata kanootin. Mynämäen keskustassa ovat kaupat, kahvilat ja huoltoasemat. Kalastus edellyttää kalastuslupaa, jonka voi ostaa kalastusalueelta. Melontaan kannattaa varata oma mela- ja pelastusliivivarustus, sillä vuokraus on vähäistä.

Lähiseudun palvelut

Mynämäen keskustassa ovat kunnan arjen palvelut: ruokakaupat, kirjasto, kunnanvirasto, koulut, uimahalli ja useita kahviloita sekä ravintoloita. Mietoisissa ja Karjalassa on kyläkaupat ja kesäkahvilat. Lähimmät suuremmat palvelukeskukset ovat Turku, Uusikaupunki ja Raisio, joihin on matkaa 30–50 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Mynäjoki on matala mutta virtaava, ja keväällä vesi voi nousta nopeasti. Meloessa on käytettävä pelastusliivejä, ja matalikot voivat vaurioittaa kanoottia. Jokivesi on sameaa eikä sovellu juomavedeksi. Kalastettaessa on varottava liukkaita rantoja ja koukkuja. Talvella joki ei ole turvallinen jäällä, koska virtaus heikentää jäätä. Hätänumero on 112.

Vastuullinen retkeily

Jokivarsi on maanomistajien ja viljelijöiden työympäristöä: pysy rannoilla ja teillä, älä kulje pelloilla. Älä jätä roskia äläkä kalaverkkoja luontoon. Kunnioita lintujen pesimärauhaa erityisesti Mietoistenlahden suistossa. Käytä vain sallittuja kalastusvälineitä ja -lupia. Meloessa varo eroosioherkkiä törmiä.

Alueen erityispiirteet

Mynäjoki saa alkunsa Mynäjärvestä Kurjenrahkan kansallispuiston laidalla, ja toinen päähaara alkaa Raasinojana ja Raasinjokena Yläneeltä. Valuma-alueen järvisyys on 0,3 prosenttia. Joen fosforikuormitus oli 2000–2005 noin 4 t/vuosi ja typpikuormitus 88 t/vuosi. Mynäjoki, Laajoki ja Hirvijoki kuljettavat noin 10 prosenttia Saaristomeren typpi- ja fosforikuormasta. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Mynämäen kohteet ovat hajallaan laajassa kunnassa, joten samalle päivälle kannattaa valita yksi suunta: keskusta ja kirkko, Mietoinen ja lintulahti tai Karjala ja Laajoki. Keskustasta Mietoisiin on kymmenen ja Karjalaan kaksitoista kilometriä. Maaseututeillä liikkuu maatalouskoneita, joten pyöräilijän ja kävelijän kannattaa varata aikaa ja pysyä tien laidassa.

Vuodenajat ja varustautuminen

Keväällä joki tulvii ja vesi on korkeimmillaan. Kesällä virtaama laskee ja vesi lämpenee, mutta on sameaa. Syksyllä sateet nostavat veden taas, ja kalastus vilkastuu. Talvella joki on osin jäässä, mutta virtapaikat pysyvät sulina.

Retken kesto ja sopivuus

1–3 tuntia jokivarsikävelyyn; melontaan 3–5 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Keskustan pysäköintialueet ja Asmandian pysäköintialue; jokivarressa ei ole erillisiä parkkipaikkoja. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; melontaan ja kalastukseen sulana aikana. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Mynämäen luonto vaihtelee savilaaksojen pelloista jokivarsiin, lintulahteen ja metsäisiin mäkiin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Mietoistenlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon, joten siellä liikutaan suojelualueen ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Mynämäen kunnalle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Kävele joen vartta kirkolta pappilanniemeen ja jatka Asemanseudulle. Melo Asmandiasta alavirtaan matalalla vedellä. Kalasta haukea ja ahventa joen suvannoista. Yhdistä retki Mietoistenlahteen lintutorneille.

Lähistön kohteet

• Laajoki
• Saaren kartano ja Kulttuuripolku
• Mynämäen kirkko

← Mynämäen retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.