Mynämäki retkikohteet

Mynämäki on Varsinais-Suomen pohjoisosassa, Turun ja Vakka-Suomen välissä sijaitseva kunta, jossa Mynäjoki ja Laajoki halkovat laajoja peltoaukeita. Kunnassa on kolme historiallista kirkkoa, kuusi pientä museota, Mietoistenlahden lintuvesi, Asemanseudun luontopolku ja Kurjenrahkan kansallispuiston itäreuna. Tähän oppaaseen on koottu Mynämäen viralliset ulkoilu-, luonto-, uimaranta-, museo-, kirkko-, muistomerkki- ja liikuntakohteet käytännön tietoineen.

Mynämäen luonto lyhyesti

Mynämäen maisema on syntynyt jääkauden jälkeen. Kunnan eteläosa on alavaa, entistä merenpohjaa, jossa savipeltoaukeat ulottuvat horisonttiin. Pohjoisessa maasto muuttuu metsäisemmäksi ja kumpuilevammaksi, ja siellä kunta rajoittuu Kurjenrahkan kansallispuistoon. Mynäjoki ja Laajoki ovat maiseman selkäranka: ne ovat kuljettaneet savea, synnyttäneet jokilaaksoja ja mahdollistaneet asutuksen.

Mynäjoki saa alkunsa Mynäjärvestä Kurjenrahkan kansallispuiston laidalla ja virtaa Mynämäen keskustan sekä Mietoisten peltoaukeiden halki Mynälahteen. Laajoki puolestaan virtaa Karjalankylän ja Laajoen kylien halki ja laskee samaan lahteen. Mietoistenlahti on näiden jokien yhteinen suistoalue, ja se on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Natura 2000 -alueen koko on 586 hehtaaria, ja se on sekä lintujen pesimä- että muutonaikainen levähdysalue.

Mynämäen ainoa varsinainen järvi on Kivijärvi kunnan länsiosassa. Lisäksi Kurjenrahkan alueella ovat Mynäjärvi ja pieni Lakjärvi, joka laskee vetensä Mynäjokeen. Kunnan pinta-alasta vettä on vain 2,45 neliökilometriä, joten maisema on voimakkaasti maatalousvaltainen. Tämä näkyy myös vesistöjen tilassa: Mynäjoen vesi on luokiteltu välttäväksi, ja ravinnekuormitus on ollut pitkään ongelma.

Mynämäen historia lyhyesti

Mynämäki mainitaan seurakuntana säilyneissä asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1309, ja pitäjässä oli kirkko viimeistään 1300-luvun puolivälissä. Mynämäen kirkko on Suomen toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko, ja se rakennettiin nykyisen ajoituksen mukaan 1430-luvulla. Keskiajalla Mynämäki oli laaja emäpitäjä, johon kuuluivat myös Mietoinen, Karjala ja Vehmalainen.

Mietoisista tuli Mynämäen kappeliseurakunta vuonna 1641, ja Henrik Klaunpoika Fleming rakennutti sinne kivikirkon vuosina 1641–1643. Karjalasta tuli kappeliseurakunta vuonna 1797, ja sen nykyinen puukirkko valmistui vuonna 1869. Karjala erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1906 ja kunnallisesti se oli erillään Mynämäestä vuosina 1868–1977. Mietoinen oli itsenäinen kunta vuodesta 1865 vuoteen 2006 ja liitettiin Mynämäkeen 1.1.2007.

Mynämäen teollisuushistoriaan kuuluu Korvensuun konepaja, jossa tehtailija Frans Lindströmin johdolla rakennettiin vuonna 1913 ensimmäinen Suomessa valmistettu henkilöauto. Vuonna 1933 Mynämäellä riehui suurpalo, joka tuhosi lähes 50 rakennusta kirkonkylässä. Seudun merkkihenkilöitä ovat piispa Maunu II Tavast, piispa Daniel Juslenius, kirkkoherra Antti Lizelius ja kemisti Johan Gadolin.

Kolme kirkonkylää ja kymmeniä kyliä

Mynämäen kirkonkylä on kunnan hallinnollinen keskus. Siellä ovat Pyhän Laurin kirkko, pappila, Mynämäen museo, kunnanvirasto, kirjasto, uimahalli ja urheilukeskus. Kirkonkylä kasvoi keskiajalla Mynäjoen mutkaan, ja sen halki kulkee valtatie 8.

Mietoinen sijaitsee noin kymmenen kilometriä keskustasta lounaaseen. Siellä ovat Mietoisten kirkko, Tavastilan kotiseutumuseo, Mietoistenlahden lintupolut ja Saaren kartano. Mietoisten kylä on säilyttänyt maaseutumaisen ilmeensä, ja Kustavintie kulkee sen eteläpuolitse.

Karjala on kunnan pohjoisosassa noin 12 kilometriä keskustasta. Siellä ovat Karjalan kirkko, Karjalan kotiseutumuseo ja Karjalankylän rukoushuone. Laajoen kylässä ovat Vihtorin tupa ja kesäteatteri. Muita kyliä ovat muun muassa Asemanseutu, Pyhe, Tarvainen, Kalela, Huoli ja Vehmalainen.

Mynämäen retkikohteet kartalla

Mynämäen retkikohteet

Kaikki Mynämäen retkikohteet

• Mynämäen kirkko
• Mietoisten kirkko
• Karjalan kirkko
• Mynämäen museot
• Korvensuun konepajamuseo
• Mynämäen muistomerkit ja Marekivi
• Asmandia – Asemanseudun virkistysalue
• Mynämäen pyöräilyreitit
• Mynämäen uimarannat ja saunat
• Mynämäen urheilukeskus
• Laurin liikuntapuisto ja lähiliikuntapaikat
• Mynämäen ladut ja jäät
• Mynäjoki
• Laajoki
• Saaren kartano ja Kulttuuripolku

Mitä Mynämäessä voi tehdä

Mynämäki on parhaimmillaan rauhallisena maaseutukuntana, jossa kulttuuri, joet ja lintuvedet kohtaavat. Kolme kirkkoa muodostavat helpon kulttuuripäivän, ja ne voi yhdistää museoihin ja muistomerkkeihin. Asmandian luontopolku tarjoaa kuuden kilometrin patikoinnin Mynäjoen varresta Rauasvuorelle ja Kurasmäen tammimetsään, ja laavulla voi pitää tauon.

Lintuharrastajalle Mynämäki on poikkeuksellisen hyvä kohde: Mietoistenlahdella on kaksi lintutornia, esteetön lintulava ja maisemakalliot, ja keväällä ja syksyllä lahdella levähtää tuhansia vesilintuja. Saaren kartanon Kulttuuripolku yhdistää nykytaiteen ja suojelualueen maiseman.

Kesällä voi uida ja saunoa Kivijärvellä ja Aarlahdessa, ja talvella hiihtää urheilukeskuksen laduilla sekä luistella koulujen kentillä. Pyöräilijä voi valita kunnan 6–14 kilometrin päivälenkin tai 198 kilometrin Akselireitin. Venelijälle ja melojalle Mynälahti ja joet avaavat reittejä, ja Laajoen ja Mynäjoen varret ovat rauhallisia jokiretkiä.

Mynämäen kirkot ja kulttuuriperintö

Mynämäen alueella on kolme historiallista kirkkoa. Mynämäen kirkko eli Pyhän Laurin kirkko on Suomen toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko, ja sen kuorissa on Flemingin suvun barokkinen hautamuistomerkki. Mietoisten kirkko valmistui vuosina 1641–1643 Mynäjoen rannalle, ja Karjalan kirkko on Chiewitzin suunnittelema uusgoottilainen puukirkko vuodelta 1869.

Kulttuuriperinnön arkea esittelevät Mynämäen museot ja Korvensuun konepajamuseo, jossa ensimmäinen suomalainen auto rakennettiin. Muistomerkit ja Marekivi kertovat kunnan historian kerroksista aina piispoista ja sudenkuopasta lähtien.

Liikunta ja virkistys

Mynämäen liikuntapalvelut keskittyvät urheilukeskuksen ympärille: siellä ovat yleisurheilukenttä, kuntorata, ladut, frisbeegolf, kuntosali ja kuntoportaat. Laurin liikuntapuistossa on tekonurmi, parkour ja lasten liikennepuisto, ja ladut ja jäät palvelevat talviliikkujia. Uimahalli ja koulujen salit ovat arjen liikuntapaikkoja.

Ulkoilijoille kunnan tärkeimmät kohteet ovat Mietoistenlahden lintupolut, Asmandian luontopolku sekä Kurjenrahkan ja Kuhankuonon reitit. Kunnassa on myös useita leikkipuistoja ja koirapuistoja sekä kaksi yleistä saunaa.

Miten Mynämäessä liikkuu

Mynämäen keskusta on pieni ja tasainen, joten se on parhaiten kierrettävissä jalan tai pyörällä. Kylille on matkaa 5–15 kilometriä, ja tiet ovat pääosin päällystettyjä mutta kapeita. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on vähäistä, ja aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Käytännöllisin tapa liikkua on oma auto tai polkupyörä.

Maaseututeillä liikkuu maatalouskoneita ja raskasta liikennettä, ja näkyvyys mutkissa voi olla huono. Pyöräilijän ja kävelijän kannattaa käyttää näkyvää vaatetusta ja pysyä tien laidassa. Talvella tiet aurataan, mutta kevyen liikenteen väyliä on vähän.

Saapuminen ja saavutettavuus

Autolla: Mynämäkeen saavutaan Turusta valtatietä 8 pohjoiseen noin 30 kilometriä. Valtatieltä on liittymät keskustaan, Mietoisiin ja Karjalaan. Pysäköinti tapahtuu keskustan pysäköintialueille ja kohteiden omille pysäköintipaikoille.

Bussilla: Linja-autot Turun ja Uudenkaupungin sekä Turun ja Vakka-Suomen välillä pysähtyvät Mynämäen keskustassa. Kylille on vähemmän vuoroja, joten aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen.

Junalla: Mynämäessä ei ole henkilöliikennettä. Lähimmät asemat ovat Uudessakaupungissa ja Turussa, joista jatketaan bussilla tai autolla.

Veneellä: Mynälahti on matala ja veneilykelpoinen. Venepaikkoja on Aarlahden pienvenesatamassa, ja veneenlaskupaikka on sataman yhteydessä.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Mynämäen naapurikunnat ovat Aura, Eura, Laitila, Masku, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Taivassalo (meritse), Turku ja Vehmaa. Etelässä Masku ja Nousiainen avaavat reitin Turun seudulle ja Saariston Rengastielle. Pohjoisessa Laitila ja Eura johtavat Vakka-Suomeen ja Satakuntaan, ja idässä Pöytyä sekä Aura kohti sisämaata. Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu Mynämäen itäosaan, ja Kuhankuonon reitistö yhdistää kunnan naapureihin.

Kohdetyypit

Kirkot · Museot · Muistomerkit · Mietoistenlahti · Asmandia · Mynäjoki · Laajoki · Saaren kartano · Uimarannat ja saunat · Urheilukeskus · Ladut ja jäät · Pyöräily

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.