Paimionjoki

Paimionjoki on 110 kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Someron Somerniemeltä Painion järvestä ja laskee Paimionlahteen Saaristomerellä. Se on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan. Koski Tl:ssä joki virtaa kirkonkylän halki Patakosken ja Tuimalankosken kautta, ja juuri näiden koskien vuoksi kunta sai nimensä.

Miten sinne pääsee

Paimionjoki kulkee Koski Tl:n halki valtatie 10:n suuntaisesti. Parhaat käyntipaikat ovat kirkonkylän Myllyranta (pysäköinti Museotie 4) ja Patakosken ympäristö, jossa Hämeen Härkätie ylittää joen kirkkosiltaa pitkin. Kosken keskustasta on lyhyt kävelymatka joelle. Melojat lähtevät liikkeelle ylemmän juoksun laituripaikoista ja sopivat lähtöpaikan erikseen; jokivarressa ei ole kunnan ylläpitämiä melontalaitureita.

Reitit ja kohteet

Joki ei ole merkitty retkeilyreitti vaan vesistö, jota voi seurata jalan jokivarren teiltä ja poluilta. Koski Tl:n kohdalla merkittävimmät katselupaikat ovat Patakoski kirkkosillan kupeessa, Myllyranta myllyraunioineen ja Tuimalankoski. Melontareittiä ei ole virallisesti merkitty, joten melojan on tunnettava joki, padot ja virtaukset etukäteen. Kalastus on mahdollista kalastuslupien mukaisesti.

Paimionjoki Koski Tl:ssä

Koski Tl:n keskustan halki virtaava joki on osa 110 kilometrin mittaista Paimionjokea, joka saa alkunsa Somerniemen Painiosta ja laskee Paimionlahteen. Joen valuma-alue on 1 088 neliökilometriä ja keskivirtaama 7,6 kuutiometriä sekunnissa. Koski Tl:n kohdalla joki on padottu ja koskijaksot Patakoski ja Tuimalankoski ovat säilyneet maisemallisesti merkittävinä. Joki yhdistää kunnan keskustan Härkätien kulttuuriympäristöön.

Joki on jaettu usean kunnan kesken. Tämä sivu kuvaa ensisijaisesti Koski Tl:n osuutta; Someron, Marttilan, Pöytyän, Liedon ja Paimion osuudet täydennetään, kun kyseiset kunnat tehdään.

Mitä alueella voi tehdä

Koskimaisemien katselu, valokuvaus, kalastus, melonta ja lintujen tarkkailu.

Luonto

Paimionjoki on saviseudun joki, jonka valuma-alue on vähäjärvinen ja voimakkaasti maatalousvaltainen. Vesi on ravinteikasta, ja joki kuljettaa Saaristomereen merkittävän osan fosforista ja typestä. Koskijaksoilla vesi hapettuu ja pysyy talvella pitkiä aikoja sulana. Jokivarsi on tärkeä kulkuväylä linnuille ja lepakoille, ja rannoilla kasvaa lehtipuustoa ja tulvaniittyjä. Koski Tl:n kohdalla joki halkoo peltoaukeita, ja näkymät ovat avoimia.

Historia

Paimionjoki on ollut asutuksen ja elinkeinojen selkäranka. Koski Tl:n kosket tarjosivat voimaa myllyille ja sahoille, ja Hämeen Härkätie ylitti joen nykyisen kirkkosillan kohdalla. Jokea on padottu sekä ylä- että alajuoksulla Turun vesilaitoksen vararaakaveden turvaamiseksi ja vesivoiman tarpeisiin. Kosken keskustan myllyranta on kunnostettu nähtävyydeksi EU-hankkeena, ja jokivarsi on osa valtakunnallisesti merkittävää Härkätien kulttuuriympäristöä. Nykyisin joki on virkistyskohde, jonka vedenlaadusta ja kuormituksesta käydään jatkuvaa keskustelua.

Palvelut ja varusteet

Jokivarressa ei ole virallisia palveluita: ei laituria, jätehuoltoa eikä opasteita koko matkalla. Kosken kirkonkylässä on kaupat, kahvilat, huoltoasema ja WC. Melojan ja kalastajan on varauduttava omilla välineillä ja viemään roskat mukanaan. Lähin julkinen veneluiska on tarkistettava erikseen.

Lähiseudun palvelut

Lähimmät kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat Kosken Tl kirkonkylässa. Muut Koski Tl:n kohteet löytyvät kuntasivulta.

Turvallisuus ja vuodenajat

Joki on virtava ja paikoin syvä, eikä siinä ole valvottuja uimapaikkoja. Patojen kohdalla virtaus voi olla vaarallinen, ja talvella jää ei ole turvallista missään kohtaa jokea. Meloessa on käytettävä pelastusliivejä ja tunnettava reitti; padot on kierrettävä maitse. Kalastaessa on varottava liukkaita rantoja. Tulva-aikaan vesi nousee nopeasti ja rantasortumat ovat mahdollisia.

Vastuullinen retkeily

Joki on osa herkkää vesistöä: älä pese mitään joessa äläkä kaada sinne mitään. Noudata kalastuslupia ja -rajoituksia. Pysy merkityillä kulkureiteillä, jotta rannat eivät kulu. Melojana väistä kalastajia ja lintuja. Vie kaikki roskat pois ja ilmoita havaitsemistasi ongelmista kunnan ympäristönsuojeluun.

Alueen erityispiirteet

Paimionjoki on Saaristomeren suurin yksittäinen ravinnekuormittaja, ja maatalouden osuus joen fosforikuormasta on arviolta 70 prosenttia ja typpikuormasta 66 prosenttia. Jokea on padottu useasta kohdasta. Koski Tl:n kohdalla joki on osa Härkätien kulttuurimaisemaa, ja sen varrella ovat Myllyranta, Patakoski ja vuonna 1777 rakennettu kellotapuli.

Retken kulku

Aja kohteeseen: Koski Tl:n keskustassa Museotie 4:n parkkipaikka; muualla jokivarressa tienvarsipysäköintiä.. Tarkista pysäköintijärjestelyt paikan päältä ja jatka opasteita.

Vuodenajat ja varustautuminen

Paras käyntiaika on ympäri vuoden; melontaan kesä–syyskuu. Sää ja palvelut vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tarkista ajantasainen tilanne ennen lähtöä.

Retken kesto ja sopivuus

1–2 tuntia; meloen 3–6 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Koski Tl:n keskustassa Museotie 4:n parkkipaikka; muualla jokivarressa tienvarsipysäköintiä.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; melontaan kesä–syyskuu. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jos liikut lasten kanssa, suunnittele reitti niin, että paluumatka on mahdollista keskeyttää turvallisesti. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Alueen luonnonrauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Vuodenkierron muutokset näkyvät eri tavoin eri kausina, joten sama kohde voi tuntua täysin erilaiselta keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä kunnan vapaa-aikatoimelle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Kevättulva on näyttävin aika seurata koskia. Ota kiikarit mukaan: koskikara ja koskikastikkaat viihtyvät sulissa kohdissa. Kalasta vain luvallisilla välineillä ja paikoilla. Meloessa suunnittele reitti etukäteen ja varmista padot.

Lähistön kohteet

• Kosken Tl kirkko
• Yrjö Liipolan taidemuseo
• Koskenkartano ja Fabriikki

← Kosken Tl:n retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut · Perheretket ja lähiluonto

Paimionjoki Marttilassa: melontaa ja jokipolkuja

Marttilassa Paimionjoki virtaa kunnan halki noin 20 metrin levyisenä nauhana peltojen, lehtojen ja laidunten keskellä. Joki on osa 104 kilometrin mittaista melontareittiä, joka alkaa Somerniemeltä ja laskee Paimionlahteen. Marttilan osuus on rauhallista ja vähävirtauksista: sopivaa aloitteleville melojille ja päiväretkille. Joessa on koko matkalla kuusi patoa ja 15 koskea, joten meloja joutuu ajoittain kantamaan kanootin.

Kunnan tunnetuin jokikohde on Kumpulanrannan jokipolku, 1,4 kilometrin rantapolku Marttilan kirkolta Hakaniityn koskimaisemaan. Toinen merkittävä kohde on Hirvasojan luontopolku, joka seuraa Paimionjoen suurinta sivuhaaraa Hirvasojan kylässä. Joen varrella ovat myös Markulankoski ja Prunkilan kylä, josta on näkymä joen mutkaan.

Melontareittiopas ja kanoottivuokraus: Silver River. Marttilan kunta kertoo melontareitistä sivuillaan: Paimionjoen melontareitti. Kunnan kaikki kohteet: Marttilan retkikohteet.

Paimionjoki Paimiossa: Jokipuisto, melonta ja Askalankoski

Paimiossa Paimionjoki virtaa kaupungin halki ja laskee Paimionlahteen. Joen alajuoksun varrella on Paimionjokilaakso, 156 hehtaarin Natura 2000 -alue, jonka rinneniityt ja viljelysmaisema kuuluvat Suomen vanhimpiin kulttuurimaisemiin. Jokilaakson tunnetuin kohta on Askalankoski, jossa vuosina 1935–1936 rakennettu vesivoimalaitos on joen alin kalojen nousueste.

Paimion keskustassa joen rannalla on Jokipuisto, jossa on grillikatos, laituri, rantautumispaikka ja kuntoportaat. Jokipuisto on Paimionjoen melontareitin lähtöpaikka: reitti kulkee rauhallisista jokimaisemista Paimionlahdelle, ja sitä voi meloa myös yläjuoksulle Askalan voimalaitokselle asti, jos vesi riittää. Reitti on helppo ja sopii aloittelijoille ja lapsiperheille. Joen varrella kulkee myös Oinilan jokipolku, noin kilometrin mittainen lenkki Oinilassa.

Paimionjoki oli ennen merkittävä meritaimenen ja lohen nousujoki. Voimalaitokset katkaisivat nousun, mutta joessa elää yhä harvinainen vuollejokisimpukka. Paimionjoki-yhdistys ja Paimion seudun ympäristöyhdistys tekevät työtä joen tilan ja rantamaisemien hyväksi. Paimion kaupungin kohteet: Paimion retkikohteet.

Pöytyän Tarvasjoki laskee Paimionjokeen

Pöytyän Kumilan kylän kaakkoispuolelta saa alkunsa Tarvasjoki, joka virtaa entisen Karinaisten kunnan alueen halki ja yhtyy Paimionjokeen. Se on yksi Paimionjoen sivujoista, ja sen valuma-alue ulottuu Pöytyän itäosiin.

Tarvasjoki kulkee Kyrön taajaman halki ja kääntyy sen eteläpuolella kohti etelää. Joen vartta seurailee vanha maantie, ja Kyrön kohdalla on kulttuurimaisemaa sekä Karinaisten kirkko. Pöytyän retkikohteet on koottu kuntasivulle.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.