Saaren kartano ja kansanpuisto

Saaren kartano ja Saaren kansanpuisto muodostavat Tammelan eteläosan kulttuuri- ja virkistyshelmen. Kartano syntyi 1500-luvulla Pyhäjärven ja Kuivajärven väliselle saarelle, ja sen 1820 valmistunut mansardikattoinen päärakennus on yksi maakunnan edustavimmista kartanorakennuksista. Kartanon maille perustettiin vuonna 1932 Saaren kansanpuisto, jonka Kaukolanharju, Suujärven uimala ja Kuivajärven hiekkarannat ovat tammelalaisten ja matkailijoiden suosikkeja.

Miten sinne pääsee

Saaren kansanpuisto sijaitsee Portaantien varrella noin kymmenen kilometriä Tammelan kirkonkylästä etelään. Auto on käytännöllisin kulkuväline; pysäköintialue on Portaantien varrella. Kartanon pihapiiriin ei ajeta ilman lupaa. Kansanpuistoon voi tulla myös pyörällä, ja kesäisin alueella on opasteet sekä kioski. Linja-auto Forssan ja Someron suuntaan kulkee Portaantietä pitkin, mutta pysäkkien sijainti kannattaa tarkistaa etukäteen.

Reitit ja kohteet

Kansanpuistossa on kaksi noin kolmen kilometrin merkittyä luontopolkua. Raanpään harjun polun varrella on laavu Kuivajärven rannalla ja tulentekopaikka. Liikuntarajoitteisille on 600 metrin pituinen luontopolku. Suujärven kirkasvetinen uimala ja Kuivajärven hiekkarannat sopivat uimiseen ja piknikille. Kaukolanharjun näkötornilta avautuu näkymä Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle. Kansanpuistossa ovat myös Lounais-Hämeen pirtti, vuonna 1933 rakennettu ulkoilmateatteri ja kesäkioski.

Mitä alueella voi tehdä

Uidut Suujärvessä tai Kuivajärvessä, kävele luontopoluilla ja kipeä Kaukolanharjun näkötorniin. Tutustu Lounais-Hämeen pirttiin, jonka alakerrassa on Hakkapeliittakellari, ja kesäteatterin ympäristöön. Kioski palvelee kesäkaudella joka päivä kello 12–18. Alue sopii hyvin perheille, sillä rannat ovat matalia ja polut helppokulkuisia.

Luonto

Saaren kansanpuisto sijaitsee Kaukolanharjun harjujaksolla, joka on geologisesti ja maisemallisesti arvokas. Harju erottaa Pyhäjärven ja Kuivajärven, ja sen rinteillä kasvaa kuivia kangasmetsiä sekä paikoin reheviä harjulehtoja. Suujärvi on kirkasvetinen pieni järvi, jonka ranta on hiekkapohjainen. Alueen kasvillisuus ja linnusto vaihtelevat harjumetsistä rantalehtoihin.

Historia

Saaren kartano muodostettiin useista Saaren kylän tiloista; RKY ajoittaa muodostamisen vuoteen 1559, Wikipedia vuoteen 1599. Kylän seitsemäs tila liitettiin kartanoon 1650, ja Kankaisten ratsutila liitettiin 1793. Nykyisen päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1805 eversti Lagerborgin aikana, ja rakennus valmistui 1820 kapteeni Lepsenin aikana. Kartano oli de la Chapellen suvun omistuksessa vuodesta 1814, ja Albert Edelfeltin vaimo Ellan de la Chapelle vietti siellä kesiään. Vuodesta 1930 lähtien omistajina ovat olleet von Frenckellit. Erik von Frenckell perusti kansanpuiston 1932, ja puisto siirtyi Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin omistukseen 1980.

Palvelut ja varusteet

Kansanpuistossa on uimaranta, luontopolut, laavu, tulentekopaikka, WC, kesäkioski ja pysäköintialue. Lounais-Hämeen pirtti toimii perinneravintolana ja on avoinna kesäkaudella; Hakkapeliittakellari on avoinna Pirtin aukioloaikana. Kartanon pihapiiri on yksityisalue, joten siellä liikutaan vain kutsuttuina. Lähimmät kaupat ja apteekki ovat Tammelan keskustassa ja Forssassa.

Lähiseudun palvelut

Tammelan keskustassa ovat päivittäistavarakaupat, apteekki, kirjasto, kunnantalo, kahvilat ja ravintolat. Forssassa on laajempi palveluvalikoima. Liesjärvellä, Torrolla ja Teurossa palvelut ovat suppeampia. Hämeenlinnaan on noin 50 kilometriä, Forssaan 8 ja Helsinkiin 110 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Rannat ovat pääosin matalia, mutta lapsia on valvottava vedessä. Harjun rinteet ovat paikoin jyrkkiä, ja näkötornin portaat voivat olla liukkaita. Polut ovat helppokulkuisia, mutta sateella juurakot ja kivet voivat olla liukkaita. Uimaveden laatua seurataan uimakaudella; sinilevätilanne kannattaa tarkistaa paikan päällä.

Vastuullinen retkeily

Kunnioita kartanon yksityisyyttä äläkä mene pihapiiriin ilman lupaa. Pysy merkityillä poluilla, älä kiipeä harjun rinteille äläkä vahingoita kasvillisuutta. Roskat ja eväät kannetaan takaisin. Koirat pidetään kytkettynä ja rannoilla huomioidaan muut uimarit.

Alueen erityispiirteet

Saaren kartano ja kansanpuisto on RKY-kohde 1922 ja osa Mustiala–Porras–Kaukolanharju-maisema-aluetta. Kartanomiljööseen kuuluu kolmisenkymmentä rakennusta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Puiston suunnitelmat ovat Paul Olssonin 1920- ja 1940-luvuilta. Saarensalmen teräsbetoninen kaarisilta valmistui 1923.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Tammelan keskusta on pieni: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat muutaman sadan metrin säteellä. Liesjärvelle on keskustasta noin 20 kilometriä, Torronsuolle noin 15 ja Saaren kansanpuistoon noin 10 kilometriä. Autolla liikkuminen on käytännöllisin tapa tavoittaa haja-asutusalueen kohteet. Linja-autot kulkevat Forssaan, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin; lähin rautatieasema on Humppilassa noin 30 kilometriä keskustasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa retkeilyyn, melontaan ja rannoilla liikkumiseen. Keväällä polut ovat märkiä ja soiden pitkospuut voivat olla upottavia. Syksyllä pimenee nopeasti, ja ruska-aika on suosittua. Talvella tarvitaan liukuesteet tai nastakengät, ja järvien sekä soiden jäälle mennään vain varmistettua reittiä pitkin. Tammelan säät vaihtelevat nopeasti, joten vedenpitävä takki ja kerrospukeutuminen kannattaa ottaa mukaan ympäri vuoden.

Retken kesto ja sopivuus

Lyhimmät kohteet sopivat 1–2 tunnin käyntiin, ja laajemmat retkeily- tai museokohteet vaativat puoli päivää. Tammelan keskustan kohteet voi yhdistää kävelylenkiksi: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat lähellä toisiaan. Liesjärvelle, Torronsuolle ja Saaren kansanpuistoon kannattaa varata oma ajomatka ja vähintään puoli päivää.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Saaren kansanpuistossa on pysäköintialue Portaantien varrella; kartanon pihaan ei ajeta ilman lupaa Paras käyntiaika on ympäri vuoden; palvelut ja kioski kesäkaudella. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä; rannoilla ja pihapiirissä huomioi muut kävijät. Uimisesta: kyllä. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Tammelan luonto vaihtelee Pyhäjärven ja Kaukjärven viljelymaisemista Liesjärven metsiin, Torronsuon soihin ja Kaukolanharjun harjuihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Liesjärvi, Torronsuo, Kaukolanharju ja Maakylän–Räyskälän alue kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelumääräysten ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Tammelan kunnalle tai Metsähallitukselle.

Vinkit

Tule arkipäivänä, jolloin rannat ja polut ovat rauhallisempia. Ota mukaan uimavarusteet, eväät ja hyttyskarkote. Kävele ensin Raanpään harjun polku ja nouse sen jälkeen näkötorniin. Kioskin aukiolo ja Pirtin kesäkausi kannattaa tarkistaa Tammelan kunnan sivuilta.

Lähistön kohteet

• Kaukolanharju
• Liesjärven kansallispuisto
• Korteniemen perinnetila

← Tammelan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 29.10.2026.