Tammela retkikohteet

Tammela on Kanta-Hämeen länsiosan maaseutukunta, jossa on kaksi kansallispuistoa, yli 200 järveä ja pitkä maatalous- ja kartanohistoria. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Saaren kartano ja kansanpuisto, Mustialan maatalousoppilaitos sekä Kaukolanharjun harjumaisema muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen retkeily- ja kulttuuriympäristön. Tähän oppaaseen on koottu Tammelan 14 keskeistä kohdetta käytännön tietoineen.

Tammelan luonto lyhyesti

Tammela kuuluu pääosin Tammelan ylänköön, joka on karua ja harvaan asuttua moreenimaata viljelyseutujen keskellä. Ylängöllä on drumliineja, harjuja ja laajoja soita. Etelä-Suomen suurin lähes luonnontilainen keidassuo, Torronsuo, sijaitsee kunnan pohjoisosassa, ja sen turvekerros on paikoin yli 12 metriä paksu. Liesjärven kansallispuisto puolestaan suojelee vanhoja metsiä, harjuja ja järviä kunnan eteläosassa.

Kunnan vesistöt kuuluvat pääosin Kokemäenjoen vesistöön ja Loimijoen valuma-alueeseen. Pyhäjärvi on Loimijoen valuma-alueen suurin järvi, ja siitä vetensä saa alkunsa Loimijoki. Kuivajärvi kerää vesiä suuresta osasta Tammelaa, ja Kaukjärvi laskee Mustialanlammin ja Myllyjoen kautta Kuivajärveen. Liesjärvi on Turpoonjoen valuma-alueen pääjärvi. Kunnassa on yli 200 järveä ja lampea, ja rantaviivaa kertyy satoja kilometrejä.

Kasvillisuus vaihtelee karuista kangasmetsistä lehtoihin, soihin ja harjumetsiin. Torronsuon suurperhoslajisto on valtakunnallisesti huomattavan monipuolinen, ja suolla pesii noin sata lintulajia. Liesjärven vanhimmissa metsissä on noin 180 vuotta vanhoja puita. Kunnan nimikkolajit ovat tammi, liito-orava, kurki ja kuha.

Tammelan historia lyhyesti

Tammelan kylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423. Keskiajalla nykyisen Tammelan alue kuului Loimon ja myöhemmin Portaan hallintopitäjään, joka käsitti suuren osan nykyistä Forssaa, Someron seutua sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän alueita. Tammelan kirkkopitäjä oli 1800-luvulle asti laaja emäseurakunta, johon kuuluivat Jokioisten, Humppilan ja Perttulan kappelit.

Kunnallishallinto syntyi 1868, ja Forssa erosi Tammelasta omaksi kauppalakseen 1923. Samalla Tammelan pinta-ala pieneni 88,4 neliökilometriä ja asukasluku lähes 8 000 henkeä. Kalvolan Patakankaan alue liitettiin Tammelaan 1956, ja Lempään alue siirrettiin Forssaan 1971. Tammela on ollut vahvasti maatalousvaltainen kunta, ja Mustialan maatalousoppilaitos on vaikuttanut Suomen maatalousopetukseen vuodesta 1840.

Tammelaa kutsutaan Suomen Hakkapeliittapitäjäksi, koska 30-vuotiseen sotaan lähti suhteellisesti eniten hakkapeliittoja juuri Tammelasta, yhteensä 24. Heidän muistokseen pystytettiin vuonna 1932 Hakkapeliittapatsas kirkon edustalle. 1900-luvulla kuntaan kehittyi myös matkailua, ja Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sekä Saaren kansanpuisto ovat olleet keskeisiä virkistyskohteita jo vuosikymmeniä.

Tammelan RKY-kohteet

Tammelassa on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Museoviraston RKY-luettelo tarkistettiin kunnittaisella haulla 29.10.2026.

• Tammelan kirkko (RKY 1921). Keskiaikainen harmaakivikirkko ja 1780-luvun laajennus muodostavat Lounais-Hämeen emäkirkon. Kirkon yhteyteen kuuluvat hautausmaa, hautakappeli ja Hakkapeliittapatsas. Lue kohdeopas →
• Mustialan maanviljelysopisto (RKY 955). Suomen vanhin maatalousoppilaitos, jonka 1800-luvun rakennukset ja puisto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Lue kohdeopas →
• Saaren kartano ja kansanpuisto (RKY 1922). Kartanomiljöö, Kaukolanharju ja vuonna 1932 perustettu kansanpuisto. Lue kohdeopas →
• Korteniemen metsänvartijan tila (RKY 1923). 1800- ja 1900-luvun taitteen metsänvartijatila Liesjärven rannalla. Lue kohdeopas →
• Teuron kylä (RKY 2240). Tiivis ryhmäkylä Teuronjoen varrella; koulu 1896 ja kylätalo 1926. Lue kohdeopas →
• Torron kylä (RKY 4474). Metsäylängön raittikylä, jonka kellotapuli on 1892 ja koulu 1894. Lue kohdeopas →
• Hämeen Härkätie (RKY 2118). Historiallinen Turun ja Hämeen linnan välinen tie, joka kulkee Tammelan halki. Tie on jaettu teemakohde. Lue Härkätien opas →

Tammelan retkikohteet kartalla

Tammelan retkikohteet

Kaikki Tammelan retkikohteet

• Tammelan kirkko
• Mustiala
• Saaren kartano ja kansanpuisto
• Kaukolanharju
• Liesjärven kansallispuisto
• Korteniemen perinnetila
• Torronsuon kansallispuisto
• Tammelan museot
• Tammelan uimarannat
• Tammelan liikuntapaikat
• Tammelan keskusta
• Teuron kylä
• Torron kylä
• Kaukjärvi

Mitä Tammelassa voi tehdä

Tammelassa voi yhdistää kansallispuistoretkeilyn, kartano- ja maataloushistorian sekä järvien rannat. Liesjärven kansallispuisto tarjoaa noin 30 kilometriä merkittyjä polkuja, Kyynäränharjun ja Korteniemen perinnetilan. Torronsuon kansallispuisto on Etelä-Suomen suurin keidassuo, jolla on pitkospuut, luontotorni ja talvisin kymmeniä kilometrejä latuja.

Kulttuurimatkailija voi tutustua Tammelan kirkkoon, Mustialan maatalousoppilaitokseen, Saaren kartanoon ja kansanpuistoon sekä Tammelan museoihin. Kaukolanharjun näkötorni avaa yhden maakunnan tunnetuimmista järvimaisemista. Teuron ja Torron kylät edustavat hämeenläistä ryhmä- ja raittikylärakennetta.

Kesäisin Tammelan uimarannat palvelevat Pyhäjärvellä, Kaukjärvellä, Saaren kansanpuistossa ja Ruostejärvellä. Liikuntapuisto ja Eerikkilän urheiluopisto tarjoavat liikuntaa ympäri vuoden. Tammelan keskusta on kävelykokoinen: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat lähellä toisiaan.

Vesi, kalastus ja melonta

Tammelan vesistöt kuuluvat pääosin Loimijoen valuma-alueeseen. Pyhäjärvi on valuma-alueen suurin järvi, ja Loimijoki saa alkunsa siitä. Kuivajärvi kerää vesiä suuresta osasta kuntaa, ja Kaukjärvi laskee Mustialanlammin kautta Kuivajärveen. Liesjärvi on Turpoonjoen valuma-alueen pääjärvi, ja sen vedet laskevat Turpoonjokea pitkin Kuivajärveen.

Kalastus on sallittua luvallisilla välineillä ja kalastusluvilla. Järvissä on ahventa, kuhaa, särkeä, lahnaa ja haukea; Kaukjärvellä on myös kuhaa ja ahventa. Melonta ja veneily ovat mahdollisia, mutta rannoilla on paljon loma-asutusta ja matalia kohtia. Liesjärven kansallispuiston alueella on veneluiska ja vuokrattavia tupia. Kalastus- ja melontarajoitukset kannattaa tarkistaa osakaskunnalta ja Metsähallitukselta.

Liikunta ja ulkoilu

Tammelan liikuntapuisto sijaitsee Kyöpelintie 20:ssä koulukeskuksen takana. Alueella on yleisurheilukenttä, keinonurmikenttä, tenniskentät, beach volley -kentät, skeittiparkki, katukoripallokenttä ja ulkokuntoiluvälineet. Kuntoratoja on neljä: 1, 1,6, 3,3 ja 4,5 kilometriä. Kuntoportaissa on 75 askelmaa ja 12 metrin nousu. Frisbeegolfrata on 18-väyläinen AA1-DiscGolfPark, joka jatkuu Mustialan puistoalueelle.

Talvella Tammelassa on laaja latuverkosto. Torronsuon latuja on parhaimmillaan noin 45 kilometriä, ja ne ajaa talkootyönä Torro Seura. Muita latuja ovat Mustialan peltoladut (6 km), Hykkilä-Lunkaan ladut (10 km), Myllykylä-Niittukulman ladut (29 km), Pyhäjärven ladut (5,2 km), Kaukjärven ladut (21 km), Teuron ja Kuuslammin ladut (9 km) sekä Portaan ladut. Riihivalkaman koiraladulla on kolme 770 metrin reittiä, jotka voi yhdistää 2,3 kilometriksi.

Eerikkilän urheiluopisto on jalkapallon ja salibandyn valmennuskeskus, joka järjestää myös liikuntalomia ja luontoalan koulutusta. Se sijaitsee Tammelan itäosassa, ja sinne on opasteet valtatie 10:ltä.

Miten Tammelassa liikkuu

Tammelan halki kulkevat valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 10 Turusta Hämeenlinnaan ja kantatie 54 Forssasta Riihimäelle. Kunnan koillisosassa kulkee seututie 283 Lopen suunnasta Urjalaan, ja eteläosan halki kulkee historiallinen Hämeen Härkätie, nykyinen seututie Someron ja Salon suuntaan. Autolla liikkuminen on käytännöllisin tapa tavoittaa haja-asutusalueen kohteet.

Linja-autot kulkevat Forssaan, Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Turkuun. Lähin rautatieasema on Humppilassa noin 30 kilometrin päässä; Forssan radalla ei ole henkilöliikennettä. Tammelan keskusta on kävelykokoinen, ja kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat muutaman sadan metrin säteellä. Pyöräily on kesällä sujuva tapa liikkua keskustan ja lähikohteiden välillä.

Pysäköinti on pääosin maksutonta. Liesjärven, Torronsuon ja Saaren kansanpuiston pysäköintialueet täyttyvät kesäviikonloppuina, joten liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa. Talvella osa metsäteistä ja latujen lähtöpaikoista voi olla auraamattomia.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Tammelan naapurit ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala. Forssa ja Jokioinen jatkavat länteen kohti Loimaata ja Turkua, Hämeenlinna pohjoiseen ja itään, Somero etelään kohti Saloa ja Turun seutua. Loppi ja Karkkila avaavat reittejä Uudellemaalle, ja Urjala pohjoiseen kohti Tamperetta.

Hämeen Härkätie yhdistää Tammelan historiallisesti Turkuun ja Hämeenlinnaan. Liesjärven kansallispuiston reitit liittyvät yli 200 kilometrin mittaiseen Hämeen Ilvesreitistöön, jota pitkin voi tehdä pidempiä vaelluksia. Saaren kansanpuistosta on yhdysreitti Eerikkilään, ja Torronsuon reitit jatkuvat Torron kylän kautta.

Natura 2000 -alueet

Tammelassa on kahdeksan Natura 2000 -aluetta, jotka on tarkistettu Ympäristöhallinnon aluesivuilta 29.10.2026:

• Liesjärvi (FI0344001), 1 803 ha, SAC, Tammela ja Somero. Kansallispuiston alueen metsät, harjut ja humuspitoiset järvet.
• Torronsuo (FI0344002), 3 093 ha, SAC/SPA, Tammela. Etelä-Suomen suurin lähes luonnontilainen keidassuo ja tärkeä lintualue.
• Kaukolanharju (FI0344003), 185 ha, SAC, Tammela. Valtakunnallisesti arvokas harjualue ja pienvedet.
• Joensuunlahti–Venesillanlahti (FI0344005), 234 ha, SPA, Tammela. Kaksi rehevää Kuivajärven pohjoispään lahtea, tärkeä lintuvesi.
• Pehkijärvi (FI0344006), 134 ha, SPA, Tammela. Kapea ja pitkä läpivirtausjärvi, valtakunnallisesti arvokas lintuvesi.
• Saloistenjärvi–Kyynäräjärvi (FI0344007), 525 ha, SAC, Tammela. Luonnontilaisten humusjärvien kokonaisuus Tammelan ylängöllä.
• Tervalamminsuo (FI0344008), 254,9 ha, SAC, Karkkila ja Tammela. Karu keidassuo ja vanhaa metsää.
• Maakylän–Räyskälän alue (FI0327003), 5 861 ha, SAC, Loppi ja Tammela. Harjujakso, keidassoita ja kirkasvetisiä harjujärviä.

Pyhäjärvi, Kaukjärvi, Kuivajärvi, Loimijoki ja Jänhijoki eivät ole Natura-alueita. Liesjärven järvi ei kokonaisuutena kuulu Natura-alueeseen, mutta osa sen rannoista ja saarista kuuluu kansallispuistoon ja Natura-alueeseen. Kaukjärveä ei pidä merkitä Natura-alueeksi.

Kohdetyypit

Kirkot · Maataloushistoria · Kartanot · Museot · Kansallispuistot · Harjut ja näköalapaikat · Järvet · Uimarannat · Liikunta · Kylät · Kaupunkikohteet

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 29.10.2026.