Suuri Postitie

Suuri Postitie on historiallinen reitti Turun ja Tukholman välillä. Ruotsiksi Stora Postvägenina tunnettu tie kulki Turusta Mynämäen kautta Kustaviin, josta jatkettiin meritse Ahvenmaalle ja edelleen Ruotsin Grisslehamnin ja Norrtäljen kautta Tukholmaan. Reitti sai nimensä siitä, että sen kautta kulki valtaosa Suomen ja Ruotsin välisestä postista ja matkustajaliikenteestä. Kustavin alueella reitti on merkitty punaisilla tolpilla.

Miten sinne pääsee

Suuri Postitie kulkee Kustavin halki, ja sen varrella on useita kohteita. Auto jätetään kylien pysäköintialueille tai tien varteen. Kustavin keskustasta ja Vartsalasta on hyvät lähtökohdat reitille. Julkista liikennettä ei ole. Reittiä voi kulkea jalan, pyörällä tai autolla, ja se on osa Saariston Rengastien kulttuuriperintöä.

Reitit ja kohteet

Reitti kulkee Turusta Mynämäen kautta Kustaviin ja jatkuu meritse Ahvenmaalle. Kustavin alueella reitti on merkitty punaisilla tolpilla, mutta merkinnät voivat olla puutteellisia. Historiallisia kohteita ovat muun muassa Etelä-Vartsalan Rantaputhti, johon Brändöstä saapuneet postiveneet kiinnittyivät, sekä kylien väliset tiet. Reittiä ei ole merkitty yhtenäiseksi vaellusreitiksi, joten kartta ja paikallistuntemus ovat tarpeen.

Postitien historiaa

• Virallinen alku: 1636, kuningatar Kristiinan postijärjestys.
• Reitti: Turku–Mynämäki–Kustavi–Ahvenanmaa–Tukholma.
• Kustavissa: merkitty punaisilla tolpilla, merkinnät voivat olla puutteellisia.
• Erityistä: osa Euroopan vaarallisinta postireittiä.

Mitä alueella voi tehdä

Kulttuurihistoria, kävely, pyöräily, valokuvaus ja maisemien katselu.

Luonto

Suuri Postitie kulkee Kustavin kulttuurimaisemassa, jossa merenrannat, pellot ja metsät vuorottelevat. Reitin varrella on merenlahtia, ruovikoita ja kallioita. Saariston luonto on mosaiikkimaista, ja kulttuurivaikutus näkyy erityisesti niityillä ja laidunmailla. Linnusto on monipuolinen, ja muuttoaikaan rannat keräävät vesilintuja.

Historia

Suuri Postitie oli käytössä jo ennen virallista postilaitosta, mutta virallisesti siitä tuli Postitie vuonna 1636, kun kuningatar Kristiina allekirjoitti ensimmäisen Ruotsin valtakunnan postijärjestystä koskevan määräyksen. Aluksi postin kuljetuksesta huolehtivat talonpojat: kahden tai kolmen peninkulman välein Postitien varressa asuvat talonpojat määrättiin postipojiksi, joiden velvollisuutena oli kuljettaa lähetykset seuraavalle postitalonpojalle. Saaristossa posti kulki enimmäkseen purjeveneellä, joita tyynellä säällä soudettiin. Koska suurin osa reitistä tehtiin meritse karikkoisessa saaristossa, Kustavi oli osa Euroopan vaarallisinta postireittiä.

Palvelut ja varusteet

Reitillä on historiallisia kohteita ja reittimerkintöjä, mutta ei varsinaisia retkeilypalveluja. Kylissä on kauppa ja kahvila, ja Kustavin keskustassa on monipuolisemmat palvelut. Juomavesi ja eväät on otettava mukaan. Osa kohteista on yksityisalueilla.

Lähiseudun palvelut

Lähimmät kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat Kustavin kirkonkylässä. Muut kunnan kohteet löytyvät kuntasivulta.

Turvallisuus ja vuodenajat

Reitti kulkee osin maanteiden varsilla, joten auto- ja pyöräliikenne on huomioitava. Merenrannalla on liukkaita kallioita. Reittimerkinnät voivat olla puutteellisia, joten eksymisen vaara on olemassa. Ota mukaan kartta ja lataa puhelimeen reittikartta. Älä mene yksityispihoihin.

Vastuullinen retkeily

Kunnioita yksityisyyttä ja kulttuuriperintöä. Pysy merkityillä reiteillä. Älä irrota kiviä tai kasveja. Vie roskat pois. Kunnioita kyläläisten rauhaa. Suosi paikallisia palveluja.

Alueen erityispiirteet

Suuri Postitie sai virallisen asemansa vuonna 1636. Kustavin alueella reitti on merkitty punaisilla tolpilla, ja merkinnät voivat olla puutteellisia. Etelä-Vartsalan Rantaputhti oli paikka, johon Brändöstä saapuneet postiveneet kiinnittyivät. Reitti on osa Saariston Rengastien kulttuuriperintöä.

Retken kulku

Aja kohteeseen: Pysäköinti reitin varrella kylien lähellä; Kustavin keskustassa ja Vartsalassa on pysäköintialueita.. Tarkista pysäköintijärjestelyt paikan päältä ja jatka opasteita.

Vuodenajat ja varustautuminen

Paras käyntiaika on ympäri vuoden; paras lumettomana aikana. Sää ja palvelut vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tarkista ajantasainen tilanne ennen lähtöä.

Retken kesto ja sopivuus

2–4 tuntia.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinti reitin varrella kylien lähellä; Kustavin keskustassa ja Vartsalassa on pysäköintialueita.. Paras käyntiaika on ympäri vuoden; paras lumettomana aikana. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jos liikut lasten kanssa, suunnittele reitti niin, että paluumatka on mahdollista keskeyttää turvallisesti. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Alueen luonnonrauha on osa elämystä: liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Vuodenkierron muutokset näkyvät eri tavoin eri kausina, joten sama kohde voi tuntua täysin erilaiselta keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä kunnan vapaa-aikatoimelle tai alueen ylläpitäjälle.

Vinkit

Ota mukaan kartta ja juomavesi. Kulje reittiä rauhallisesti ja pysähdy historiallisilla kohteilla. Älä mene pihoihin. Yhdistä retki Kustavin kirkkoon ja museoon. Tarkista reittimerkinnät paikan päältä.

Lähistön kohteet

• Kustavin pienet kulttuurikohteet
• Ahdon portaat
• Kustavin toimintapuisto ja kuntoradat

← Kustavin:n retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut · Perheretket ja lähiluonto

Postitie Taivassalossa: Helsinginranta ja kivilaiturit

Taivassalon Helsinginranta oli vuosisatoja Ruotsin ja Suomen välisen posti- ja matkustajaliikenteen pääte- ja lähtöpaikka Suomen rannikolla. Kesällä 1638 kuningatar Kristiina määräsi kuninkaallisen postitien perustamisesta, ja reitiksi vahvistettiin Tukholma–Taivassalo–Turku. Posti saapui meritse Ahvenanmaalta Taivassalon Helsinginrantaan ja jatkoi sieltä Mynämäen kautta Turkuun.

Helsingin kylässä on kaksi historiallista postilaituria: toinen nykyisen lossilaiturin alla ja toinen Tylpänniemeen johtavan tien päässä vastapäätä Tylpänkaria. Lossilaiturin viereen pystytettiin postilaitoksen 350-vuotisjuhlan yhteydessä postitiemerkki. Tuomoisten rannassa on entistetty kivilaituri, jonka paikka on merkitty jo vuoden 1785 isojakokarttaan; laituria osoittaa puunrungossa oleva kalan muotoon veistetty kilpi.

Helsinginrantaan vievä maantie oli kyynärän muita pitäjäteitä leveämpi ja hyvässä kunnossa, koska se oli vilkasliikenteinen pääväylä. Kuningas Kustaa Vaasa matkasi postitietä pitkin kesällä 1557 Taivassalon halki. Suuren Postitien itäisempiä osia on Taivassalon alueella kaksi seutukaavan suojelukohdetta: lyhyt tiejakso Tylpänniemestä Helsinginrantaan sekä Tuomoisten kivilaituri. Tie on edelleen kuljettavissa ja merkitty Postitie-kylteillä.

Vehmaa ja Suuri Postitie

Vehmaan museoalue sijaitsee kunnan oman kuvauksen mukaan historiallisen, 1630-luvulla avatun Suuren Postitien varrella. Suuri Postitie oli Turun ja Tukholman välinen posti- ja matkustajareitti, joka kulki Turusta Mynämäen kautta Kustaviin ja jatkui meritse Ahvenanmaalle. Vehmaan kautta kulkenut reitti liitti Vinkkilän ja kirkonkylän osaksi valtakunnallista postiverkkoa.

Museoalueella ovat Vehmaan kotiseutumuseo, Kivityömuseo, Ruotusotamiehen torppa ja Lahdingon VPK:n pruuttakoppi. Kokonaisuus kertoo maaseudun arjesta, kiviteollisuudesta ja ruotujakolaitoksesta. Lähellä ovat myös Vehmaan kirkko ja kirkonmäen muistomerkit.

Postitien historian kerrostumat näkyvät Vehmaalla ennen kaikkea kylärakenteessa: Vinkkilä kasvoi teiden risteykseen, ja kirkonkylä säilyi hengellisenä ja hallinnollisena keskuksena. Kaikki kunnan kohteet löydät osoitteesta Vehmaan retkikohteet.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.