Kustavi retkikohteet

Kustavi on Varsinais-Suomen pohjoisin saaristokunta, jossa meri on läsnä kaikkialla: rantaviivaa kertyy noin 900 kilometriä ja kunnan pinta-alasta valtaosa on vettä. Kirkonkylä Kivimaa, Vartsalan saari, Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari muodostavat kokonaisuuden, jossa yhdistyvät saaristoluonto, merenkulun historia ja rauhallinen kyläelämä. Tälle sivulle on koottu kunnan viralliset retki-, ulkoilu-, liikunta- ja kulttuurikohteet.

Kustavin luonto lyhyesti

Kustavi on saaristokunta, jonka maapinta-ala on pieni mutta merialue laaja. Kunta sijaitsee Saaristomeren ja Selkämeren vaihettumisvyöhykkeellä, jossa sisäsaariston vehreys vaihtuu vähitellen ulkosaariston karuuteen. Kunnan alueella on noin 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi. Sisäsaariston maisemassa on kallioita, mänty- ja lehtimetsiä, niittyjä ja pieniä peltoja, ja rantaviivaa kertyy noin 900 kilometriä.

Kustavin luontoarvot on tunnistettu laajasti. Kunnan Natura 2000 -kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi–Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko. Kunnan edustalla avautuu Selkämeren kansallispuisto, johon kuuluvat Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari.

Saariston linnusto on rikas: Saaristomerellä pesii yli sata lintulajia, ja alue on tärkeä sekä pesimä- että muutonaikainen alue. Merikotka on tavallinen näky, ja kosteikot ja ruovikot keräävät vesilintuja. Kasvillisuudessa näkyvät sekä manner- että merelliset piirteet, ja saarille on kulkeutunut laivojen painolastien mukana harvinaisiakin lajeja. Kustavin metsät ovat pääosin mänty- ja kuusivaltaisia, ja lehtipuusto keskittyy rannoille ja kylien ympäristöön.

Kustavin historia lyhyesti

Ensimmäinen maininta Kustavin kirkkopitäjästä löytyy Mikael Agricolan vuonna 1554 laatimasta saaristokirkkojen omaisuusluettelosta, jossa mainitaan Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli. Pyhän Jakobin kappeli Rahin Kunnaraisissa valmistui vuonna 1675. Sata vuotta myöhemmin kappelin hirret ja laudat siirrettiin Kivimaalle, ja kirkko pystytettiin uudelleen. Se vihittiin käyttöön 1. kesäkuuta 1783, ja vihkijä antoi kirkolle nimeksi Gustaf rakentamisluvan myöntäneen Ruotsin kuningas Kustaa III:n mukaan. Siitä lähtien on puhuttu Kustavista ja kustavilaisista.

Vuoteen 1865 asti Kustavi kuului Taivassalon seurakuntaan, jolloin kappeliseurakunnat Kustavi, Iniö ja Velkua erotettiin emoseurakunnasta itsenäisiksi seurakunniksi. Kustavin kunta aloitti toimintansa vuonna 1874, ja vuonna 1897 kunta sai nykyisen nimensä. Kustavin historian vaikein vaihe oli 1600-luvun lopun suuri nälänhätä, joka koetteli koko Suomea. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kustavilaisten elanto oli sidottu mereen: kalastus ja talonpoikaispurjehdus olivat pääelinkeinoja, ja kalaa vietiin Tukholmaan asti.

Kustavilaisten kauppalaivastojen suuruuden aika ajoittui 1850-luvulta 1900-luvun alkuun. Suuret purjelaivat kuljettivat rahtia ympäri maailmaa ja vaurastuttivat paikallisia laivureita ja merimiehiä. Talonpoikaispurjehdus loppui käytännössä toiseen maailmansotaan mennessä kalan viennin hiipuessa. Merenkulun loppuminen vauhditti liikenneolojen parantamista: vuonna 1932 avattiin ensimmäinen lauttayhteys, 1940-luvulla Kaitaistensalmen lauttayhteys ja vuonna 1953 lossiliikenne Ströömin yli. Vuonna 1982 valmistui Kaitaisten silta, joka yhdisti Kustavin manner-Suomeen ja vauhditti matkailun kasvua.

1900-luvun jälkipuoliskolla Kustavista tuli yksi Turun saariston suosituimmista kesämökki- ja matkailukunnista. Kesäasuntojen määrä kasvoi 1950-luvun paristakymmenestä 1980-luvun kahdeksi tuhanneksi, ja nykyisin kunnassa on noin 3 100–3 300 kesäasuntoa. Kustavi on Suomen mökkivaltaisin kunta, ja kesäisin väkiluku nousee yli kymmenen tuhannen. Kunta on säilyttänyt saaristokunnan aseman, ja sen elinkeinoissa matkailu, kalastus ja pienyritystoiminta ovat keskeisiä.

Kustavin kylät ja saaret

Kustavin asutus jakautuu kirkonkylään ja kyliin, jotka ovat säilyttäneet historialliset nimensä. Kylistä mainitaan usein muun muassa Kivimaa, Vartsala, Pleikilä, Kaurissalo, Parattula, Kunnarainen, Rahi, Laupunen, Lypertö, Kiparluoto ja Koila. Osa kylistä sijaitsee mantereen puolella, osa saaressa, ja niiden välillä on lossi- ja siltayhteyksiä. Kustavin kirkonkylä on hallinnollinen ja kaupallinen keskus: siellä ovat kunnanvirasto, koulukeskus, kirjasto, kirkko ja suurin osa palveluista.

Vartsalan saari on kunnan suurin saari, ja siellä sijaitsevat muun muassa Kustavin saaristolaismuseo, käsityökylä ja useita uimarantoja. Isokari ja Katanpää ovat merellisiä saarikohteita, joihin kuljetaan veneellä. Saariston rengastie kulkee Kustavin halki ja yhdistää kylät toisiinsa. Lossi Kivimaan ja Vartsalan välillä on osa arkea, ja sen aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen.

Kustavi retkikohteet kartalla

Kustavi retkikohteet

Kaikki Kustavin retkikohteet

• Ahdon portaat
• Kustavin toimintapuisto ja kuntoradat
• Kivimaan laavu ja kota
• Kustavin leirimaja
• Kustavin luonto- ja kulttuuripolku
• Vuosnaisten luontopolku
• Parattulan luontopolku
• Topenginleijan luontopolku
• Jeremiaan luolat
• Selkämeren kansallispuisto
• Isokari
• Katanpään linnakesaari
• Saariston Rengastie
• Klipunkarin uimaranta ja sauna
• Laukkarin uimaranta ja laavu
• Hilappajärven uimapaikka
• Kustavin pienet uimapaikat
• Kustavin kirkko
• Kustavin saaristolaismuseo
• Kustavin käsityökylä
• Kirkolle-reitti
• Suuri Postitie
• Kustavin pienet kulttuurikohteet

Mitä Kustavissa voi tehdä

Kustavi on parhaimmillaan merellisessä retkeilyssä. Kunnan omat luontopolut – Kustavin luonto- ja kulttuuripolku, Vuosnaisten luontopolku, Parattulan luontopolku ja Topenginleijan luontopolku – tarjoavat erilaisia kokemuksia kallioisista rantamaisemista suoluontoon. Jeremiaan luolat on geologinen erikoisuus, ja Selkämeren kansallispuiston saaret Isokari ja Katanpää ovat päiväretkikohteita, joihin kuljetaan veneellä.

Uimareita palvelevat Klipunkarin hiekkaranta saunoineen, Laukkarin kallioranta laavuineen, Hilappajärven järviuimapaikka sekä pienemmät Vuosnaisten ja Lootholman uimapaikat. Liikuntaan löytyvät Ahdon portaat, toimintapuiston kuntoradat, frisbeegolfrata ja urheilukenttä. Kulttuurimatkailija voi tutustua Kustavin kirkkoon, saaristolaismuseoon, käsityökylään, Kirkolle-reittiin ja Suureen Postitiehen. Kesällä Saariston Rengastie ja venereitit yhdistävät Kustavin muuhun saaristoon.

Miten Kustavissa liikkuu

Kustaviin saavutaan autolla Turusta tai Uudestakaupungista. Kaitaisten silta yhdistää kunnan manner-Suomeen, ja kunnan sisällä liikutaan maanteitä pitkin. Vartsalan saarelle pääsee lossilla, ja Vuosnaisista on meriyhteys Ahvenanmaalle. Linja-autoyhteydet Turun suunnasta palvelevat keskustaa, mutta vuoroja on harvakseltaan. Pyöräilijälle Saariston Rengastie on luonteva reitti, ja pyöriä voi vuokrata muun muassa Lootholmasta, Spaunasta ja Peterzensistä.

Kunnan sisällä etäisyydet ovat kohtuullisia, mutta palvelut keskittyvät kirkonkylään ja Vartsalaan. Lossin aikataulut ja ruuhkat on syytä huomioida erityisesti kesäviikonloppuina. Pysäköinti kohteilla on pääosin ilmaista. Veneilijöille Kustavissa on useita vierasvenesatamia, ja Isokariin ja Katanpäähän on omat satamansa.

Naapurikunnat ja maakunta

Kustavin naapurikunnat ovat Taivassalo idässä, Uusikaupunki pohjoisessa, Parainen etelässä ja Naantali kaakossa sekä Brändö Ahvenanmaalla lännessä. Maarajaa on vain Uudenkaupungin ja Taivassalon kanssa. Kunta kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Retkeilijän muistilista Kustavissa

Tarkista ennen lähtöä sää, tuuli- ja aallokkotiedot, lossien ja lauttojen aikataulut sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Saaristossa sää voi muuttua nopeasti, ja merituuli on usein kova. Kansallispuistossa jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, ja lintujen pesimärauha 1.5.–15.7. edellyttää pysymistä luontopoluilla. Kalliot ja rantakivet ovat märkinä liukkaita. Jeremiaan luolilla on jyrkänteitä ja merkitsemättömiä railoja, joten siellä on liikuttava erityisen varoen. Uiminen tapahtuu omalla vastuulla, eikä rannoilla ole uimavalvontaa. Talvella jäätä ei valvota. Koirat pidetään kytkettyinä, roskat viedään pois ja tulenteko rajataan merkityille paikoille.

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.