Torronsuon kansallispuisto

Torronsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Etelä-Suomen suurinta, lähes luonnontilaisena säilynyttä keidassuota. Suo on paksuturpeinen ja karu, ja sen keskiosa on selvästi reunoja korkeammalla. Turvekerros on paikoin jopa 12 metriä paksu. Kansallispuisto on 31 neliökilometriä laaja, ja se tunnetaan erityisesti lintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana.

Miten sinne pääsee

Torronsuon pysäköinti- ja opastuspiste on Kiljamon metsäsaarekkeessa seututie 282:n varrella Tammelan Torron kylän pohjoispuolella. Forssasta sinne on noin viisi kilometriä ja valtatie 2:lta noin seitsemän kilometriä. Auto on käytännöllisin kulkuväline. Pysäköintialueella on opasteet, tulentekopaikka ja kuivakäymälät. Kiljamon luontotorni on 17 metriä korkea, ja siitä on hyvät näkymät koko suolle.

Reitit ja kohteet

Kiljamonkierros on 1,7 kilometriä pitkä, osin pitkostettu ympyräreitti, jonka varrella näkee suon avointa keskiosaa, mäntyä kasvavia rämeitä ja suosaarekkeiden luontoa. Suotaival on 8,6 kilometriä ja kulkee Kiljamosta suon yli Härksaaren vanhalle louhokselle. Torron kylän kierros on 10 kilometriä ja jatkaa Härksaarelta Torron kylän kautta takaisin Kiljamoon. Piippurinsuon kierros on 5,3 kilometriä ja kuuluu Ilvesreittiin. Talvella suolla on parhaimmillaan noin 45 kilometriä perinteisen tyylin retkilatuja.

Mitä alueella voi tehdä

Kiipeä Kiljamon luontotorniin ja seuraa lintujen muuttoa. Keväällä suolle laskeutuu paljon joutsenia, hanhia ja kurkia. Kesällä pitkospuut kuljettavat suon halki, ja syksyllä ruska värjää rämeet. Talvella hiihdä merkityillä laduilla. Suokukkapolku on 1,3 kilometriä pitkä vaativa esteetön reitti, ja Suopursupolku on 0,3 kilometriä pitkä esteetön reitti.

Luonto

Torronsuo on tyypillinen keidas- eli kohosuo, jonka keskiosa on reunoja korkeammalla. Suon kasvillisuus koostuu keidasrämeistä, laiteiden minerotrofisista nevoista ja nevakorvista. Suolla pesii noin sata lintulajia, ja osa lajeista on levinneisyydeltään pohjoisia. Suurperhoslajisto on valtakunnallisesti huomattavan monipuolinen. Suon itälaidalla on näköalakallioita ja kalliojyrkänteitä, joilla korkeuserot ovat paikoin 15–20 metriä.

Historia

Torronsuo on ollut suojelualueena jo ennen kansallispuiston perustamista. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1990, ja se kuuluu kansainväliseen soidensuojeluohjelmaan Project Telma. Suon itäreunan pieni osa paloi vuonna 1997 Tammelan suuressa metsäpalossa. Palon laajeneminen estettiin, mutta palanut puusto jätettiin pystyyn ja annettiin uudistua luonnollisesti. Pieni osa palaneesta alueesta liitettiin kansallispuistoon. Torronsuo on osa Hämeen järviylängön Ilvesreitistöä.

Palvelut ja varusteet

Kiljamon pysäköintialueella on opasteet, tulentekopaikka, kuivakäymälät ja 17 metrin luontotorni. Suolla on pitkospuut ja tulentekopaikkoja, mutta juomavettä ei ole saatavilla. Lähimmät kaupat ja ravintolat ovat Forssassa. Torron kylässä on kyläkirkko ja kesäkappeli.

Lähiseudun palvelut

Tammelan keskustassa ovat päivittäistavarakaupat, apteekki, kirjasto, kunnantalo, kahvilat ja ravintolat. Forssassa on laajempi palveluvalikoima. Liesjärvellä, Torrolla ja Teurossa palvelut ovat suppeampia. Hämeenlinnaan on noin 50 kilometriä, Forssaan 8 ja Helsinkiin 110 kilometriä. Ajantasaiset aukiolot ja liikenneyhteydet kannattaa tarkistaa etukäteen.

Turvallisuus ja vuodenajat

Pitkospuut voivat olla märkiä ja liukkaita, ja talvella ne voivat olla lumen peitossa. Suolla on avoimia allikoita, joten pysy pitkospuilla. Keväällä suon ylittäminen pitkosten ulkopuolella on vaarallista. Puhelinkuuluvuus on suolla paikoin heikko. Hätänumero on 112. Talvella jäälle ei mennä ilman varmistettua reittiä.

Vastuullinen retkeily

Pysy pitkospuilla ja merkityillä reiteillä. Älä tee tulta muualla kuin merkityillä tulentekopaikoilla. Älä häiritse pesiviä lintuja äläkä mene niittyjen poikki. Koirat pidetään kytkettyinä. Roskat viedään pois. Kansallispuiston rauhoitusmääräykset ovat voimassa.

Alueen erityispiirteet

Torronsuo on Natura 2000 -alue FI0344002, 3 093 hehtaaria, SAC/SPA. Kansallispuistossa kävi vuonna 2025 noin 53 200 ihmistä. Suon turvekerros on yksi Suomen paksuimmista, ja suokokonaisuus on kansainvälisesti merkittävä.

Retken kulku

Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista sää, kelit sekä palveluiden aukiolo. Tammelan keskusta on pieni: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat muutaman sadan metrin säteellä. Liesjärvelle on keskustasta noin 20 kilometriä, Torronsuolle noin 15 ja Saaren kansanpuistoon noin 10 kilometriä. Autolla liikkuminen on käytännöllisin tapa tavoittaa haja-asutusalueen kohteet. Linja-autot kulkevat Forssaan, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin; lähin rautatieasema on Humppilassa noin 30 kilometriä keskustasta.

Vuodenajat ja varustautuminen

Kesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa retkeilyyn, melontaan ja rannoilla liikkumiseen. Keväällä polut ovat märkiä ja soiden pitkospuut voivat olla upottavia. Syksyllä pimenee nopeasti, ja ruska-aika on suosittua. Talvella tarvitaan liukuesteet tai nastakengät, ja järvien sekä soiden jäälle mennään vain varmistettua reittiä pitkin. Tammelan säät vaihtelevat nopeasti, joten vedenpitävä takki ja kerrospukeutuminen kannattaa ottaa mukaan ympäri vuoden.

Retken kesto ja sopivuus

Lyhimmät kohteet sopivat 1–2 tunnin käyntiin, ja laajemmat retkeily- tai museokohteet vaativat puoli päivää. Tammelan keskustan kohteet voi yhdistää kävelylenkiksi: kirkko, kunnantalo, kirjasto ja tori ovat lähellä toisiaan. Liesjärvelle, Torronsuolle ja Saaren kansanpuistoon kannattaa varata oma ajomatka ja vähintään puoli päivää.

Retkeilijän muistilista

Ennen lähtöä tarkista ajantasainen keli- ja palvelutilanne sekä mahdolliset kunnan tiedotteet. Pysäköinnistä: Kiljamon pysäköintialue Somerontie 732:n varrella; ruuhkaisina kevätpäivinä täyttyy Paras käyntiaika on ympäri vuoden; parasta aikaa kevätmuutto ja kesä. Koirista alueella: kyllä, kytkettynä; kansallispuiston säännöt huomioiden. Uimisesta: ei. Ota mukaan juomavettä, sään mukaiset varusteet ja eväät, sillä kaikilla kohteilla ei ole vesipistettä tai kahvilaa. Jätä auto merkitylle pysäköintialueelle, jotta pelastusajoneuvot pääsevät tarvittaessa paikalle.

Ympäristön tarkkailu

Tammelan luonto vaihtelee Pyhäjärven ja Kaukjärven viljelymaisemista Liesjärven metsiin, Torronsuon soihin ja Kaukolanharjun harjuihin. Liiku rauhallisesti, pysy merkityillä poluilla ja anna eläinten ja lintujen pesiä ilman häiriötä. Liesjärvi, Torronsuo, Kaukolanharju ja Maakylän–Räyskälän alue kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, joten niillä liikutaan suojelumääräysten ehdoilla. Jos havaitset roskia tai vahingoittuneita rakenteita, ilmoita niistä Tammelan kunnalle tai Metsähallitukselle.

Vinkit

Tule kevätmuuton aikaan huhtikuun lopulla tai toukokuussa, jolloin suolla on paljon lintuja. Ota mukaan vedenpitävät kengät ja hyttyskarkote. Kiipeä Kiljamon torniin aikaisin aamulla. Tarkista latujen kunto Torro Seuran tiedotteista talvella.

Lähistön kohteet

• Tammelan museot
• Tammelan uimarannat
• Tammelan liikuntapaikat

← Tammelan retkikohteet · Retkeilyreitit ja luontopolut

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 29.10.2026.