Taivassalo retkikohteet

Taivassalo on Saaristomeren rannikkokunta Varsinais-Suomessa, jossa yhdistyvät keskiaikainen kivikirkko, kartanohistoria, punainen graniitti, silakkasaaliit ja yli 180 saarta. Kunnan keskusta on pieni ja helppo kiertää jalan, mutta varsinaiset retkikohteet levittäytyvät pitkin yli 300 kilometrin rantaviivaa. Tähän oppaaseen on koottu Taivassalon viralliset käyntikohteet, luontokohteet, uimarannat, satamat ja liikuntapaikat sekä niiden käytännön tiedot.

Taivassalon luonto lyhyesti

Taivassalo kuuluu Saaristomeren sisä- ja välisaaristoon, jossa sisäsaariston vehreys vaihtuu vähitellen kohti karumpaa ulkosaaristoa. Kunta on ollut aiemmin saari, mutta maankohoaminen on kasvattanut sen kiinni mantereeseen – vielä vuoden 1882 Senaatin kartastossa Taivassalo näkyy saarena. Maisemassa vuorottelevat viljellyt savimaat, kallioiset niemet, ruovikkoiset merenlahdet ja tammilehdot.

Kunnassa on kaksi Natura 2000 -aluetta. Orikvuori (FI0200056, 20 ha) on vanhaa tammivaltaista lehtoa, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja jossa kasvaa muun muassa raidankeuhkojäkälää. Kolkanaukko (FI0200040, 429 ha) puolestaan koostuu matalista merenlahdista, joiden rantalehdot, ruovikot ja merenrantaniityt tekevät siitä valtakunnallisesti arvokkaan lintuveden. Kunnassa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.

Meri on läsnä kaikkialla. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia koko Saaristomeren alueella, ja saaliit ovat vuosittain yli kaksi miljoonaa kiloa. Merikotka on tavallinen näky, ja keväiset ja syksyiset muutot keräävät lahdille tuhansia vesilintuja. Rantakalliot, katajikot ja männiköt antavat maisemalle saaristolaisen sävyn.

Taivassalon historia lyhyesti

Taivassalon syntylukuna pidetään vuotta 1155, jolloin piispa Henrik kastoi taivassalolaisia kristinuskoon Viiasten kartanon lähteellä. Vanhin säilynyt kuntaa koskeva asiakirja on vuodelta 1326, ja seurakunta mainitaan vuonna 1350. Pyhän Ristin harmaakivikirkko rakennettiin 1420–1440-luvuilla, ja sen maalaukset ja 1300-luvun krusifiksi kuuluvat Suomen kirkkotaiteen arvokkaimpaan joukkoon.

Keskiajalla Taivassalo oli aatelissukujen ja kartanoiden pitäjä: Särkilahdet, Carpelanit, Hornit ja Flemingit omistivat laajoja maita, ja pitäjästä nousi jopa Turun piispa, Maunu III Särkilahti. Vuonna 1638 kuningatar Kristiina määräsi kuninkaallisen postitien Tukholmasta Taivassalon Helsinginrantaan ja edelleen Turkuun. 1800-luvulla talonpoikaispurjehdus ja silakanpyynti toivat vaurautta, ja vuonna 1808 Helsinginranta ja Kahiluoto olivat Suomen sodan meritaistelujen näyttämöinä.

Kustavi erosi Taivassalon hallintopitäjästä vuonna 1874, Iniö vuonna 1911 ja Velkua vuonna 1913. Kunta on säilyttänyt saaristolaisen luonteensa: kalastus, kivenlouhinta, maatalous ja matkailu ovat yhä sen talouden kulmakiviä.

Kylät ja niiden kohteet

Kirkonkylä on kunnan ainoa taajama ja hallinnollinen keskus. Siellä sijaitsevat Pyhän Ristin kirkko, tori, kirjasto, kunnanvirasto, yhtenäiskoulu ja liikuntahalli sekä suurin osa kaupoista ja ravintoloista. Kirkkosaarella on myös vanha pappila vuodelta 1756 ja uusi pappila vuodelta 1823.

Hakkenpää on eteläinen niemi, jossa ovat kunnan tärkein vierasvenesatama, uimaranta, laavupolku ja kesäinen yhteysalusyhteys Velkualle. Helsinginranta on luoteisosan kylä, jossa Suuri Postitie tuli maihin ja jossa on yhä kaksi historiallista postilaituria.

Järppilä tunnetaan keskiaikaisesta kartanostaan ja rauniolinnastaan, Viiainen Viiasten kartanomuseosta ja Kaitainen Suomen pisimpiin kuuluvasta sillasta. Ketarsalmessa on Tukikohta Motti ja Kievari, ja Mussalossa leirintäalue. Ahainen ja Järppilä ovat punaisen graniitin louhinta-alueita.

Taivassalon retkikohteet kartalla

Taivassalon retkikohteet

Kaikki Taivassalon retkikohteet

• Pyhän Ristin kirkko
• Viiasten kartanomuseo
• Taivassalon kartanot ja Järppilän kartano
• Kaitaisten silta
• Helsinginranta – postitien maihinnousupaikka
• Taivassalon pienet kulttuurikohteet
• Taivassalon punainen graniitti
• Taivassalon luontokohteet ja Natura-alueet
• Hakkenpään laavupolku ja satama
• Taivassalon uimarannat ja saunat
• Taivassalon venesatamat
• Taivassalon liikuntapaikat
• Taivassalon kirkonkylä

Mitä Taivassalossa voi tehdä

Taivassalon retkeily on rauhallista saaristo- ja kulttuuriretkeilyä. Pyhän Ristin kirkko ja Viiasten kartanomuseo avaavat pitäjän historiaa, ja Kaitaisten silta sekä Suuri Postitie kertovat liikenteen ja merenkulun vaiheista. Luontoretkeilijälle tarjolla on Hakkenpään laavupolku, Rantalanlahden lintutorni ja Kokonvuoren näkötorni sekä kaksi Natura-aluetta, joilla ei kuitenkaan ole merkittyjä reittejä.

Vesillä liikkuvalle Taivassalo on erinomainen tukikohta: kolme vierasvenesatamaa, kaksi veneenlaskuluiskaa ja kesäinen yhteysalus Velkualle. Uimarantoja on kolme, ja saunoja löytyy sekä Helsinginrannasta että Mansikkakarista. Perheille sopivia kohteita ovat Toivonpuisto, koirapuisto ja Hakkenpään matala ranta.

Kulttuurimatkailija voi kiertää kirkon, Viiasten kartanomuseon, Kyynelten kallion ja Muntin museosillan sekä tutustua punaiseen graniittiin, jota viedään maailmalle nimellä Balmoral Red.

Miten Taivassalossa liikkuu

Taivassalon keskeinen väylä on seututie 192, joka jatkuu Turusta Kustaviin ja ylittää Kaitaisten sillan. Turkuun on matkaa noin 50 kilometriä, Tampereelle 200 ja Helsinkiin 215 kilometriä. Auto on käytännöllisin tapa kiertää kohteita, sillä kunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä ja julkinen liikenne on harvaa.

Linja-autot Turusta ja Helsingistä pysähtyvät Taivassalossa osoitteessa Turuntie 47. Kesäkaudella Hakkenpäästä liikennöi yhteysalus M/S Kivimo Naantalin Teersaloon Velkualle; alus ei kuljeta autoja, vaan ainoastaan henkilö-, polku- ja moottoripyöräliikennettä. Veneilijälle kunnassa on kolme vierasvenesatamaa ja kaksi laskuluiskia.

Keskustassa ja kirkonkylässä liikutaan jalan tai pyörällä, ja pyöräilijälle Saariston Rengastie tarjoaa pitkiä, maisemallisia osuuksia. Kapeilla kyläteillä on maatalouskoneita, joten ajonopeus kannattaa pitää maltillisena.

Saapuminen ja saavutettavuus

Autolla: Turusta valtatietä 8 ja seututietä 192, Uudestakaupungista ja Kustavista seututietä 192. Kaitaisten silta yhdistää kunnan Kustaviin ja sitä kautta saaristoon.

Joukkoliikenteellä: linja-auto Turusta ja Helsingistä, pysäkki Turuntie 47. Aikataulut kannattaa tarkistaa liikennöitsijältä.

Veneellä: vierasvenesatamat Hakkenpäässä, Mussalossa ja Heikinkarin Ranthuoneella. Veneenlaskurampit Leikluodossa ja Ihattulassa.

Lossilla: kesäisin Hakkenpäästä Teersaloon (Velkua, Naantali) M/S Kivimolla. Alus kuljettaa vain kevyttä liikennettä, ei autoja.

Naapurikunnat ja jatkoreitit

Taivassalon naapurikuntia ovat Kustavi, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Kustavin kautta jatkuu Saariston Rengastie kohti Vartsalaa, Iniötä ja Houtskaria, ja etelämpänä Parainen ja Kemiönsaari muodostavat Saaristomeren kansallispuiston ydinalueen. Pohjoiseen mentäessä Uusikaupunki ja Pyhäranta avaavat Selkämeren rannikkoa.

Kohdetyypit

• Saaristo ja vesistöt
• Retkeilyreitit ja luontopolut
• Perheretket ja lähiluonto
• Tuvat, laavut ja leiripaikat

← Kustavin retkikohteet · Pyhäranta · Laitila

Lähteet ja päivitys

Tiedot päivitetty: 27.10.2026.